Minna Ängeslevä: Ratkaisu on rakenteissa

Ihan niin kuin työyhteisössä tai perheessä, myös yhteiskunnassa on otettava pulmat puheeksi. Näin niitä päästään korjaamaan.

Opettajien kuormittuneisuus ja huoli oppilaiden hyvinvoinnista ja oppimisesta pysyi Maailman opettajien päivän tietämillä otsikoissa pitkään. Erityisen hyvää oli se, että huolipuheesta päästiin nopeasti rastittamaan ratkaisuja.

Kun kasvatus- ja koulutusalan arki ja huolet ovat näin näkyvästi esillä mediassa, eivät päättäjätkään voi kääntää katsettaan.

 

Vaikka monien opettajien mielissä ovat vilahdelleet muiden ammattien vihreät niityt, löytävät he edelleen imua omastakin työstään. Se on merkityksellistä, opin oivallukset palkitsevat, työyhteisön tuki kannattelee. Se on maailman tärkeintä työtä.

Opettajat haluaisivat tehdä työnsä niin hyvin kuin osaavat. Heiltä tulee kuin netin hakukoneesta ne ratkaisut, joilla koulutyö saadaan kuosiinsa. Pienemmät ryhmät, kunnollinen tuki oppijoille, opettajalle aikaa keskittyä perustyöhön, vähemmän hankehumppaa ja lomakejumppaa, lisää henkilöstöä.

Kirkkaasti myös nähdään, mitkä asiat luovat levottomuutta ja heikentävät oppimista. Taustalla on yhteiskunnallisia muutoksia, jotka ovat esimerkiksi lisänneet eriarvoistumista ja mielenterveysongelmia.

On lapsia ja nuoria, jotka nukkuvat ja liikkuvat liian vähän ja nököttävät ruudun ääressä liian paljon. Seurauksena on häiriötä ja huonoa keskittymistä.

Muutoksia tarvittaisiin siis tukuittain myös muualle kuin opinahjoihin.

Säästöön jää se potti, jotka menisi ongelmien korjaamiseen.

Isot ratkaisun avaimet parempaan ovat päättäjillä ja kirstunvartijoilla. Pieniin ryhmiin, oppimisen tukeen ja henkilöstön palkkoihin tarvitaan rahaa.

Kun eurot sijoittaa vahvaan oppimisen perustaan, jää säästöön vielä isompi potti: se, joka menisi myöhempien ongelmien korjaamiseen. Ratkaisu on taloudellisesti hyvä ja inhimillisesti vielä parempi.

Pienempiä avaimia on kouluyhteisön sisällä. Esihenkilötyö, vastuunjako, arvostus, mahdollisuudet vaikuttaa työhön.

Sitten ollaan vielä opettajien omilla avaintaskuilla. Riittää kun tekee parhaansa, niillä resursseilla, joita työhön on annettu. Työtä täytyy rajata ja priorisoida. Ei yksin, vaan esihenkilön tuella ja vaikkapa kimpassa kollegojen kanssa.

 

Minna Ängeslevä on Opettaja-lehden päätoimittaja.

minna.angesleva@oaj.fi

Twitterissä @MAngesleva

 

Tekijältä

Opettajien kiire heijastuu lehdentekoonkin

Koronavajeen paikkaaminen, jatkuvat uudistukset, hankehumppa, sijaispula. Nämä kaikki kuormittavat opettajia – mutta välillisesti myös Opettaja-lehden tekijää.

Toimittajalle opettajien kuormittuminen ja jatkuva kiire näyttäytyvät vaikeutena löytää haastateltavia. Opettajilla tuntuu olevan entistä vähemmän aikaa vastata soittopyyntöihin tai sähköpostiviesteihin.

Kun lehden sisällöt ovat toteutumassa suunnitelmien mukaan, jutun teolle on yleensä sopivasti aikaa. Uutisten aikataulu onkin sitten hankalampi.

Uutisen tekemiseen on jo lähtökohtaisesti vähänlaisesti aikaa, ja jos jotain epätavallista tapahtuu tai joku sairastuu, kiire tulee väistämättä. Toimittajana hävettää etsiä haastateltavaa sellaisella aikataululla, että itse asiassa valmista pitäisi jo olla.

 

Luottamusmiehet ja yhdistysaktiivit ovat usein toimittajan apuna hyviä haastateltavia etsimässä.

Kiitos aktiiveille ja opettajille yhteistyöstä, jolle toivottavasti löytyy aikaa jatkossakin. Ilman opettajahaastateltavia ei opettajien ääni kuulu.

Maija-Leena Nissilä

Lue samasta aiheesta

Näkökulmat

Hanna Ottman: Koska opettaja

07.10.2021
Näkökulmat

Hanna Ottman: Tolkkua arkeen!

12.08.2021
Näkökulmat

Hanna Ottman: Rohkeaa tekstiä

26.08.2020
Näkökulmat

Hanna Ottman: Anna ajatuksesi

30.08.2019