6.3.2018

Kieli on kummallinen asia.

Yhtäältä se on välttämätön, jotta voimme kommunikoida. Mutta samalla se saattaa olla suurin toistemme ymmärtämisen este.

Yksi tärkeä ymmärtämisen edellytys on se, että termit tarkoittavat osapuolille samaa asiaa.

Keskimäärinhän näin onkin. Kun sanon, että haen kahvia, kuulija tietää, mitä teen. Hienosäätöä toki voi olla itse kahvi-termin sisällä – onko kahvi mustana vai maidolla, espressoa vai lattea –, mutta yhtäkaikki, puhe on kahvista.

Kanssakäyminen vaikeutuu huomattavasti, jos käytetään samaa sanaa, mutta tarkoitetaan eri asiaa.

Kielitieteilijät osaavat selittää tarkemmin, mutta keskimäärin sanan tulkintamahdollisuudet kasvanevat abstraktiotason myötä. Jos kahvi käsitetäänkin melko samalla tavalla, erot sanojen kotoisa tai tasokas merkityksessä voivat vaihdella kuulijoiden välillä paljonkin.

Vielä kokonaan toinen tilanne on, jos sanan merkitystä vääristetään tahallaan.

Näin tehdään perinteisesti propagandassa, jossa annetaan tarkoituksella valheellinen mielikuva. Oma tarkoitusperä voidaan pukea hyväksi, kauniiksi ja viisaaksi, vaikka todellisuus olisi toinen.

Laadukkaan opetuksen turvaaminen turvaa koko Suomea.

Viime viikkoina olen neuvottelujen yhteydessä oppinut, että jopa niinkin neutraali sana kuin kehittäminen voi tarkoittaa yhdelle aivan muuta kuin toisille.

Joillekin kehittäminen tarkoittaa sitä, että yhdessä jaetaan yhteinen uusi päämäärä ja muutetaan tekemistä niin, että saavutetaan haluttu tulos. Molemmat joustavat, mutta yhdessä saadaan jotain enemmän kuin aiemmin.

Toisille kehittäminen on sitä, ettei yhteistä päämäärää ole, vaan toiset sanelevat toisille, mistä näiden täytyy luopua. Tällöin kehittäminen-sana tarkoittaa heikentämistä.

Uskallan väittää, että ilmiö yleistyy. Some, informaatiotulva ja viestinnän viihteellistyminen ovat jo pitkään antaneet tilaa sille, että viestintää dominoivat mielikuvat, eivät faktat.

Samoin uskon, että yksi ainoista keinoista mielikuvien valtaa, trolleja ja viestinnän kärjistymistä vastaan on sivistys.

Opettajia koskeviin sopimuksiin on saatu kaikilla sopimusaloilla – osin vaikeuksien kautta – neuvottelutulos. Opettajille on saatu turvattua tässä tilanteessa parhaat mahdolliset sopimukset ja niiltä osin työrauha.

Toivon, että lakonuhkat ja historiallinen lakko herättivät päättäjiä huomaamaan opettajien arvon ja merkityksen.

Opettajat varhaiskasvatuksesta yliopistoon ovat avainasemassa opettamaan lähdekritiikkiä, faktojen merkitystä sekä rehellisyyden ja rakentavan yhteiselämän arvoa. Tämän ammattialan turvaaminen turvaa koko Suomea.

Hanna Ottman

hanna.ottman@oaj.fi

Twitterissä @HannaOttman