Tavallisen epätavallinen liittokierros

Helsingin yliopiston historiallinen lakko ei ollut tavoitteena, mutta se osoitti, että myös akateemiset haluavat oikeudenmukaiset työmarkkinaratkaisut ja ovat niitä valmiit tarvittaessa puolustamaan työtaistelutoimin.

– Hienoa, että yliopistoväki nousi puolustamaan oikeutettuja oikeuksiaan. Saimme yliopistojen henkilöstölle yleisen tason mukaiset palkankorotukset, neuvottelujärjestö JUKOn ja OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo.

Myös muut lakkouhkat osoittivat Luukkaisen mukaan, että OAJ puolustaa tarvittaessa jäseniään järeinkin keinoin.

Muuten Luukkainen kuvailee käytyä liittokierrosta sekä tyypilliseksi että poikkeukselliseksi.

Tyypillistä oli, että neuvottelupöydissä kautta koko työmarkkinakentän oli paljon sopimusalojen omia erityiskysymyksiä, niin sanottuja tekstikysymyksiä, jotka olivat kertyneet sinne pitkän keskitettyjen ratkaisujen kauden aikana.

– Oman erityispiirteensä jo syksyllä alkaneeseen kierrokseen toi EK:n liittojen voimakas keskinäinen koordinaatio, jolla haluttiin estää se, etteivät yhdenkään sopimusalan palkankorotukset nouse korkeammiksi kuin vientialoilla. Sopimuskaton vahtiminen koski erityisesti julkisten alojen palkkoja.

Luukkaista harmittaa maan hallitusten ja eduskunnan ylimitoittamat julkisten palveluiden vastuut suhteessa niiden saamaan rahoitukseen. Koska rahoitus ei vastaa kustannuksia, julkinen sektori kuluttaa enemmän kuin sillä on rahaa.

– Mutta se ei missään määrin tai miltään osin ole työntekijöiden vika.

Julkisalojen neuvotteluja hiersivät myös kilpailukykysopimuksessa kikyssä päätetyt osittaiset ja määräaikaiset lomarahaleikkaukset. Katkeruus lomarahaleikkauksista heijastui ymmärrettävästi kunnan, valtion ja kirkon neuvottelupöytiin. Samaa riesaa ei yksityisen puolen neuvotteluissa ollut.

Ammatillista koulutusta koskeva vuosityöaikaratkaisu on iso edistysaskel.

Julkisten alojen neuvotteluille Luukkainen haluaa antaa kiitoksen pragmaattisesta ratkaisuhalukkuudesta.

– Vaikka neuvotteluasetelma oli vaikea ja vaikka neuvottelujen aikana oli erittäinkin hankalia hetkiä, pystyttiin yhdessä rakentamalla ja vaihtoehtoisia reittejä etsien löytämään hyvä tulos, Luukkainen kiittää.

Kunta-ala maan suurimpana sopimusalana oli luontevasti julkisen sektorin suunnannäyttäjä. Kuntapöydässä pystyttiin tekemään monia merkittäviä ratkaisuja, jotka hyvällä tavalla heijastuivat myös muihin neuvotteluihin: tuloksellisuuserä, palkkaohjelma, sairaan lapsen hoitoa ja palkallista isyysvapaata sekä yleistä työaikaa koskevat määräykset.

Kunta-alan ammatillista koulutusta koskevaa vuosityöaikaratkaisua Luukkainen pitää isona edistysaskeleena ja yhtenä tämän neuvottelukierroksen suurimmista rakenteellisista muutoksista.

Murheenkryyni sen sijaan oli yksityinen koulutus-, kasvatus- ja tutkimusala, joka oli koko ajan suurissa vaikeuksissa.

– Tämä ei palkansaajapuolta yllättänyt, sillä merkit olivat ilmassa jo loppusyksystä. Työnantajapuoli ei käynyt todellisia neuvotteluja ennen tammikuun puoliväliä.

Kaikilla muilla sopimusaloilla sopimuksia kehitettiin huomioiden takana oleva tekstikysymysten pitkä kuiva kausi, mutta yksityinen työnantaja kantoi pöytään kasan palvelussuhteen heikennyksiä.

– Jouduimme hakemaan tasapainoa valtakunnansovittelijan toimistosta. Lisäksi on harmillista, että sopimusten sovittaminen muuttuvaan toimintaympäristöön jäi nyt lähes kokonaan pois yksityisen koulutus- ja tutkimusalan sopimuksista.

Yliopistoväki teki historiaa

Helsingin yliopistossa sekä Helsingin normaalilyseossa ja Viikin normaalikoulussa henkilöstö oli päivän lakossa 28.2. Yliopistoväki lakkoili ensimmäistä kertaa ja osoitti, että myös akateemiset ovat tarvittaessa valmiita puolustamaan oikeuksiaan työtaistelutoimin.

Lakkoon jouduttiin, koska Sivistystyönantajat hylkäsi sovittelija Janne Metsämäen 27.2. antaman ensimmäisen sovintoesityksen. Työntekijäpuoli olisi sen hyväksynyt.

Sovittelu jatkui lakon jälkeen sunnuntaina ja maanantaina. Maanantai-iltana Metsämäki antoi uuden sovintoesityksen, ja osapuolet hyväksyivät sen tiistaina 6.3. iltapäivällä.

– Palkkausjärjestelmää koskeva työryhmätoimeksianto on nyt täsmällisempi, ja se luo reunaehdot todelliselle neuvottelulle. Palkankorotuksiin ei juurikaan tullut muutosta aiempaan sovintoesitykseen verrattuna, neuvottelujärjestö JUKOn ja OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen toteaa.

Yliopistojen työehtosopimuksen sopimuskausi on 1.2.2018–31.3.2020. Palkkoja korotetaan kauden aikana yhteensä 3,45 prosenttia, mikä vastaa yleistä linjaa.

Neuvotteluissa paljon kitkaa aiheuttanut, työnantajan voimakkaasti ajama palkkausjärjestelmän uudistaminen, siirretään työryhmän valmisteltavaksi.

– Työnantajan alun perin ehdottamat muutokset olivat liian suuria ja henkilöstölle epäreiluja kerralla toteutettavaksi, joten niitä oli mahdoton hyväksyä. Nyt palkkausjärjestelmän uudistamista pystytään valmistelemaan huolellisesti, ja myös henkilöstö pääsee vaikuttamaan lopputulokseen. Palkkausjärjestelmä voidaan uudistaa vain sopien ja neuvotellen, JUKOn neuvottelupäällikkö Markku Kojo sanoo.

Määräaikaisten työsuhteiden vähentämistä pohtimaan saadaan työryhmä.

Työnantajan vastustuksen vuoksi työehtosopimukseen ei saatu kovin suuria tekstimuutoksia. Myönteistä on, että määräaikaisten työsuhteiden vähentämistä pohtimaan saadaan työryhmä.

Lisäksi määräaikaiset työntekijät otetaan huomioon palkkausjärjestelmän uudistamisessa. Hyvää on myös se, että luottamusmiesten palkkiot nousevat.

Neuvotteluja vauhditti Helsingin yliopiston lakko 28.2. Työtaistelu osui Etelä-Suomen talven toistaiseksi kylmimpään päivään. Helsingin normaalilyseolla varaluottamusmies Timo Kärkkäinen tarkeni kuitenkin hyvin värjötellä lakkovahtina kolmisen tuntia.

Lyseolla oli lakkopäivänä hyvin rauhallista.

– Oppilaat olivat saaneet tiedon lakosta hyvissä ajoin, ja henkilökuntamme järjestäytymisaste on korkea, fysiikan ja matematiikan lehtori Kärkkäinen kertoo.

Yliopistolaiset olivat työtaistelussa hyvin yksituumaisia, niin myös harjoittelukoulussa. Kaikki kokivat oikeutetuksi torjua työnantajan heikennysesityksiä.

– Yliopistolaiset ovat joutuneet kokemaan rankat sopeutustoimet ja läpikäymään yt-prosessin, ja niiden seurauksena tehtävät hoidetaan entistä pienemmällä joukolla. Kun työnantaja kehtasi vielä tarjota pienempiä korotuksia kuin muut palkansaajat ovat saaneet, lakkorintama oli hyvin yhtenäinen, Kärkkäinen kuvailee.

Nykyinen palkkausjärjestelmä on ollut Helsingin yliopistossa käytössä yli kymmenen vuotta. Kärkkäisen mukaan monet opettajat ovat tyytymättömiä esimerkiksi yliopistokohtaisten arviointiryhmien toimintaan.

– Harjoittelukouluissa on opetushenkilöstöä, joka on saanut kymmenen vuoden sisällä pelkästään yleiskorotukset – ilman ikä- tai palveluvuosilisiä. Moni opettaja toivoisi edes pieniä liikahdusten mahdollisuuksia omaan palkkaukseensa, Kärkkäinen sanoo.

Jos sovintoa työriitaan ei olisi saatu, kuusi yliopistoa ja niiden harjoittelukoulut olisivat vuorostaan olleet lakossa. Varoitus oli annettu myös kolmannesta lakkoaallosta ensi viikolle.

Yksityinen opetusala kävi lakon kynnyksellä

Yksityinen opetusala ja ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset joutuivat lakon partaalle, kun neuvottelutulosta ei meinannut muuten syntyä. Lopulta lakonuhka väistyi, kun Sivistystyöantajat Sivista sekä OAJ, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty hyväksyivät sovittelija Jukka Ahtelan sovintoesityksen 2. maaliskuuta.

Työehtosopimus on kolmivuotinen ja sisältää kaksi palkankorotusta. Kolmannen vuoden korotukset sovitaan 31.3.2020 mennessä.

Tänä vuonna yksityisen opetusalan henkilöstölle tulee 1,2 prosentin yleiskorotus ja 0,3 prosentin paikallinen erä. Ensi vuonna yleiskorotus on 1,1 prosenttia ja paikallinen erä 0,4 prosenttia.

Vääntö yksityistä opetusalaa ja ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia koskevista sopimuksista oli pitkä ja kivinen. Sopimukseton tila jatkui yli kuukauden.

OAJ:n neuvottelupäällikkö Pekka Pankkonen kertoo, että Sivistan joustamattomuus vaikeutti neuvotteluja pahasti. Työnantajajärjestön vaatimukset olisivat heikentäneet opettajien työehtoja. Myös palkkatarjous oli selvästi matalampi kuin muilla aloilla on tällä neuvottelukierroksella saavutettu.

− Työnantaja pysyi poterossaan. Se oli röyhkeä vaatimuksissaan ja poikkesi normaalista työmarkkinakäytännöstä, jossa haetaan tasapainoa työnantajan ja työntekijöiden välillä, Pankkonen sanoo.

Neuvottelut aloitettiin jo loppuvuodesta, ja OAJ olisi ollut valmis neuvottelemaan koko ajan, mutta Sivista pisti homman tauolle välillä jopa kuukaudeksi.

OAJ:n edustajana neuvottelupöydässä istunut neuvottelupäällikkö Eila Urpilainen vahvistaa, että neuvottelut olivat erittäin hankalat.

OAJ ei olisi halunnut lakkoa, mutta lopulta sillä oli pakko uhata. OAJ:n, JHL:n ja Jytyn viikon mittaisen lakon oli määrä alkaa 5. maaliskuuta viidessä Etelä-Suomen ammatillisessa oppilaitoksessa ja neljässä ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa. Tarvittaessa lakko olisi laajentunut seuraavalla viikolla viiteentoista helsinkiläiseen yksityiseen peruskouluun ja lukioon.

Kun lakon alkamisajankohta lähestyi, myös työnantaja alkoi liikkua ja ratkaisu löytyä.

Sovittelun kautta sopimuksiin saatu palkankorotusten taso noudattaa nyt suunnilleen muilla aloilla tehtyjä ratkaisuja, kun otetaan huomioon sopimus kokonaisuudessaan, neuvottelujohtaja Petri Lindroos avaa. Sopimuskauden kustannusvaikutuksiltaan yksityisen opetusalan ja aikuiskoulutuskeskusten sopimukset eivät poikkea muista.

OAJ onnistui myös torppaamaan opettajien työehtojen heikennykset ja sopimaan työryhmistä, jotka kehittävät alan palkkausjärjestelmiä.

Muutakin hyvää saatiin. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvauksia parannetaan, adoptiovanhemmat saavat oikeuden 72 päivän palkalliseen vanhempainvapaaseen. Lisäksi täsmennetään sopimusten soveltamista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa.

Tampereen aikuiskoulutuskeskuksessa Takkissa ehdittiin jo valmistautua lakkoon. Aikuiskouluttajien liiton Akolin hallituksen jäsen, rakennusalan kouluttaja Juhani Jussila on helpottunut, että lakolta vältyttiin, vaikka lähellä käytiin.

− Kaikki oli valmista lakkovahtivuoroja myöten.

Lakon uhka kannatti. Nyt palkat ovat yhdenvertaiset muiden alojen opettajien kanssa.

Vaikka työtaistelu ei toteutunut, on tunnelma Takkissa yhä jännitteinen. Palkankorotukset kelpasivat kaikille, mutta kaikki eivät olleet valmiita taistelemaan niiden puolesta.

− Työnantaja käytti kovia painostustoimia. Meiltä vaadittiin etukäteen nimilistaa lakkolaisista, uhattiin ottaa avaimet pois ja sulkea sähköposti.

Työnantajan ukaasit söivät lakkohaluja etenkin, kun Takkissa on tänä vuonna tarjolla 100 opettajan lomautukset ja 40:n irtisanomiset.

Silti Jussila on sitä mieltä, että lakon uhka kannatti. Nyt palkat ovat yhdenvertaiset muiden alojen opettajien kanssa.

Riitta Korkeakivi

Yksityinen sosiaalipalveluala haki ratkaisun sovittelijalta

Yksi valtakunnansovittelijan pöydälle päätyneistä sopimusaloista oli yksityinen sosiaalipalveluala. Ratkaisu syntyi tämän viikon maanantaina, kun kaikki osapuolet hyväksyivät valtakunnansovittelija Minna Helteen sovintoesityksen.

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehto-sopimusta noudattavissa päiväkodeissa työskenteleviä lastentarhanopettajia uhkasi lakko tämän viikon keskiviikkona ja torstaina. OAJ oli kutsunut jäsenensä lakkokoulutukseen juuri samaksi ajaksi, kun tieto sovun syntymisestä saatiin. Lakkoliivit ja muut lakkomateriaalit jäivät jakamatta, sen sijaan lastentarhanopettajat saivat tietoa uudesta sopimuksesta.

Lakkoliivit jäivät jakamatta.

Sopimuskausi yksityisellä sosiaalipalvelualalla on samanpituinen kuin muillakin lastentarhanopettajilla: 1.2.2018–31.3.2020.

Ensimmäinen yleiskorotus, 1,33 prosenttia, maksetaan jo 1. huhtikuuta. Yleiskorotuksella korotetaan sekä työntekijöiden henkilökohtaisia kuukausipalkkoja että taulukkopalkkoja.

Kesäkuun ensimmäisenä päivänä tehdään 0,9 prosentin suuruinen taulukkopalkkojen vähimmäistasojen korotus.

Toinen yleiskorotus maksetaan 1.4.2019, ja se on suuruudeltaan 1,34 prosenttia. 1.6.2019 tehdään toinen taulukkopalkkojen alarajakorotus, joka on 1,0 prosenttia.

Työntekijöille on jatkossa annettava mahdollisuus kahvitaukoon. Lomaraha maksetaan kuukautta aiempaa aikaisemmin eli kesäkuun palkan perusteella heinäkuun palkanmaksun yhteydessä.

– Sopimuskauden ajalle perustetaan palkkaselvitystyöryhmä, jonka tarkoituksena on pienentää perusteettomia palkkaeroja sosiaalipalvelualan ja kuntasektorin palkkojen välillä, OAJ:n työmarkkina-asiamies Kristiina Johansson kertoo.

Jatkossa OAJ lähettää yksityisiin päiväkoteihin edunvalvontaviestiä yhdistysten kautta.

Jokaisen jäsenen kannattaa päivittää omat yhteystietonsa.