Arno Kotron kolumni: Huhuu, kuuluuko ylös?

Ensin pitää varoittaa. Olen usein esittänyt toiveen, että kun väittää jotain julkisesti, olisi hyvä löytää tutkimusnäyttöä tueksi. Oma kokemus ja kaveripiirin tuntemukset eivät riitä. Ja kun asiakysymyksistä on puhe, pitäisi mennä järki edellä, ei tunteella.

Varoitin, koska rikon nyt kumpaakin periaatetta. Haluan kertoa, miltä minusta tuntuu. Tutkimustietoa ei ole.

Emme ole opetustoimen kivijalka, vaan ennemmin kivi kengässä.

Mutta tunteetkin ovat totta. Ja hyvä päättäjäporras, minulla on se tunne, ettei meitä opettajia kuunnella. Pahimmillaan tuntuu, että olemme hallintokoneiston silmissä vain menneeseen tarraavia nurisijoita, joita ilman olisi helppo runnoa läpi ihanat innovaatiot.

Emme ole opetustoimen kivijalka, vaan ennemmin kivi kengässä.

Eräässäkin opetusministeriön nimittämässä yli kolmekymmenpäisessä työryhmässä asiantuntijat miettivät, miten lukiota pitää kehittää. Montako opettajaa, siis koulun todellista asiantuntijaa, oli kutsuttuna? Kaksi, ja niistäkin toinen luultavasti siksi, että hänet tiedetään hankalaksi tapaukseksi ja näin hänet saataisiin hiljaiseksi.

Ei saatu. Tässä hän yhä kirjoittelee.

 

Hallintopalatsien alaviistoisesta retoriikasta huokuu se huonosti piilotettu asenne, että kuraportaan opettajisto on omaa parastaan ymmärtämätöntä ja vähän yksinkertaista sakkia. Jos opettajakunta vaikkapa puolustaa oppikirjoja tai dokumenttikameraa mainioina työvälineinä, ylhäältä valistetaan, että väärässä kuulkaa olette.

Ei ihme, että tällaisessa ilmapiirissä uupumuskin lisääntyy.

Koska olemme kuin paimennettavia lapsia, esittämämme kritiikkikin voidaan ohittaa alentuvalla keittiöpsykologialla: milloin se on laiskuutta tai muutosvastarintaa, milloin itsekästä edunvalvontaa. Opettajat nähdään omien tuntiensa ja aineidensa pikkusieluisina vartijoina.

Kumma kyllä, en ole vielä tavannut opettajaa, joka ei ajattelisi lasten ja nuorten parasta.

 

Lopuksi siis pieni hassu toive. Kun seuraavan kerran mietitään jotain koulu-uudistusta, kysyttäisiinkö opettajilta?

 

Arno Kotro on lukion opettaja ja Opetusalan eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja.

Lue samasta aiheesta

Kolumnit ja Pakinat

Arno Kotro: Olenko kuin Alkon myyjä?

08.06.2023
Kolumnit ja Pakinat

Arno Kotro: Vaihdetaan murhat!

20.10.2022
Kolumnit ja Pakinat

Arno Kotro: Tehdäänkö lupaus?

02.06.2022