Yrityksiä rynnistämässä koulutusmarkkinoille – kasvupalvelu-uudistus avaa oven

Olisikohan yksityisillä palveluntuottajilla kiinnostusta järjestää palveluita pian avautuvilla, satojen miljoonien eurojen suuruisilla ”kasvupalvelumarkkinoilla”?

Muun muassa tätä kysyttiin työ- ja elinkeinoministeriön hiljattaisessa tutkimuksessa. Asia liittyy sote- ja maakuntauudistukseen kytkeytyvään mutta niitä vähemmän tunnettuun kasvupalvelu-uudistukseen. Maakuntauudistuksen aikataulu on venynyt tunnetusti kuin kuminauha, mutta kasvupalvelulakien valmistelu on jo pitkällä.

Nykyaikataululla maakunnat perustettaisiin vuonna 2021. Kasvupalvelu-uudistuksessa TE- ja yrityspalvelut siirretään maakuntien vastuulle.

Koulutuksen ja opettajien kannalta asia puolestaan koskee tutkintoon johtamatonta työvoimakoulutusta sekä kotoutumiskoulutusta. Uudistuksessa palvelutuotanto avataan tiettyjä viranomaistehtäviä lukuun ottamatta kilpailulle.

Uudistuvilla markkinoilla on odotettavissa sähinää. Sillä kyllähän tämä uudistuksessa avautuva noin 300–450 miljoonan euron kasvupalvelumarkkina sattuu yksityisiä toimijoita kiinnostamaan.

Työministeriön kyselyn mukaan peräti 900 toimijaa aikoo tarjota palveluitaan tulevissa kasvupalveluissa erittäin todennäköisesti ja toiset 900 varsin todennäköisesti.

Ketä nämä alalle haluavat toimijat ovat? Sitä kysely ei kovin tarkasti määrittele, mutta valtaosa, 2409, kyselyn hieman yli 3 000 vastaajasta oli yksityisiä yrityksiä.

Kyselyssä näitä tahoja yhdisti se, että eniten niitä kasvupalveluissa kiinnosti juuri osaamisen kehittämisen ja koulutuksen osa-alue. Kuitenkin vain 402 vastaajista oli merkinnyt toimialakseen koulutuksen. Vertailun vuoksi: 850 vastaajan toimialana oli liikkeenjohdon konsultointi.

OAJ:n tietojen mukaan vuonna 2015 yhteensä 120 oppilaitosta järjesti työvoimakoulutuksia 160 miljoonalla eurolla. Työministeriön tietojen perusteella työvoimapoliittisia koulutuksia ja valmennuksia hankittiin vuonna 2015 yhteensä 269 miljoonalla eurolla.

Näistä luvuista syntyy kakku, joka jaetaan uudelleen ja uusilla säännöillä.

Jos sote-uudistuksen on todettu avaavan kenttää yksityisille toimijoille, niin sitä samaa tarkoittaa ehdottomasti kasvupalvelu-uudistuskin.

– Kyllä uudistuksessa halutaan uusia toimintamalleja ja uutta näkemystä, eikä julkisomisteisia yksiköitä suosita. Nykyistä monipuolisemmalla osaamisella haetaan vaikuttavampia tuloksia, muotoilee työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Lari Anttonen.

On muistettava, että uudistuksen piiriin kuuluvat koulutuspalvelut hankitaan ely-keskusten kilpailutuksissa jo nyt. Uudistuksen valmistelu on kuitenkin saanut aikaan sen, että henkilöstöpalveluyritykset sekä monenlaiset koulutuksen ja valmennuksen reppufirmat ovat aktivoituneet silminnähden.

Uudistuksen valmistelusta järjestetyllä maakuntakierroksella havaittiin, että yksityiset tahot olivat haukkana paikalla, mutta oppilaitostaustaiset yhtiöt loistivat poissaolollaan.

Kun kilpailu lisääntyy, katse kääntyy kilpailutuksiin. Millaisia kriteerejä niissä jatkossa käytetään?

Työministeriön päätavoite on saada TE-keskuksen asiakkaat töihin. Siksi koulutusten vaikuttavuutta yritetään lisätä kasvattamalla tulospalkkioiden osuutta huomattavasti. Työvoimakoulutus on onnistunut, kun koulutettava työllistyy, ja tästä palveluntuottajalle halutaan maksaa.

– Keinot ovat vapaat, jos tulosta syntyy, sanoo Suomen suurimman työvoimapoliittisen koulutuksen järjestäjän Amiedun rehtori Timo Karkola.

Siispä huoli pois? Eihän toimijalla, joka on järjestänyt laadukasta ja tuloksellista koulutusta tähänkin mennessä, ole uudistuksen aiheuttamassa kilpailuryntäyksessä mitään ongelmaa.

Karkolaa ei kilpailun kiristyminen huimaisi, mutta tuloksellisuusrahoituksen osuudet ministeriön tulevissa kasvupalvelupiloteissa kuulostavat tekevän niin.

– Pilotteihin on tulossa huikean suuria tuloksellisuusosuuksia, jotka tarkoittavat, että riskit kaadetaan koulutuksen järjestäjille kokonaan. Ei tällä tavoin synnytetä sellaista markkinaa, jota haetaan, Karkola sanoo.

Työministeriön erityisasiantuntijan Teija Taskisen mukaan tulosrahoitus ei mitenkään sulje pois laadun kriteereitä.

– Uudistuksen tarkoituksena ei ole ostaa tulosta ”laput silmillä”. Laatu- ja tulosseurannalla voidaan osoittaa, millä palveluilla päästään tavoiteltuihin tuloksiin, Taskinen sanoo.

Hinta tulee mukaan kuvaan tietenkin siksi, että laatu maksaa. Turun aikuiskoulutuskeskuksen opinto-ohjaaja ja pääluottamusmies Pirkko Kuhmonen sanoo, että työministeriön alaisissa koulutuksissa hinta määrittää toimintaa liikaa jo nyt.

– Valitettavasti kilpailutuksissa hinnalla mennään ohi, jopa muutamalla eurolla. Herää kysymys, miten on jatkossa, kun markkina avautuu lisää, Kuhmonen sanoo.

Hänen mukaansa kireässä hintakilpailussa on käynyt esimerkiksi niin, ettei oppilaitos ole voinut enää palkata opettajaa kokoaikaiseksi.

– Yksi kysymys ovat tietenkin myös opettajien palkat. Taipuvatko ne siihen, mitä on tulossa, vai syntyykö alalle ikään kuin kahdet markkinat?

Timo Karkola arvioi, että koulutuksen järjestämisen kannalta uudistuksessa syntyy kaksi blokkia.

– Oppilaitostaustaisiin ja osaamista pedagogisesti tuottaviin järjestäjiin sekä henkilöstöpalveluyrityksiin, joilla on suorat putket firmoihin. Pieniä kasvuyrityksiä telakoituu jompaankumpaan.

Kasvupalvelu-uudistus ei näytä tarkoittavan koulutuksen laadullista kehittämistä.

Kasvupalvelu-uudistus on hyvä muistutus siitä, että eduskunta tekee myös sellaisia suuria koulutusjärjestelmään liittyviä päätöksiä, jotka eivät ole pelkkää koulutuspolitiikkaa.

OAJ:ssa kasvupalvelu-uudistus herättää kritiikkiä opettajan profession ja koulutusjärjestelmän pitkäjänteisen kehittämisen kanteilta.

OAJ:n erityisasiantuntijan Tuovi Mannisen mukaan kysymys siitä, miten koulutuspalvelut uudistuksessa paranevat, on toistaiseksi hämärän peitossa tai korkeintaan puheiden tasolla.

– Kasvupalvelu-uudistus ei näytä tarkoittavan koulutuksen laadullista kehittämistä vaan toistaiseksi vain sitä, että alalle muodostetaan markkinat. Meidän pointtimme on laatu, yrityksillä se on taloudellinen tulos. On selvä näyttö siitä, että oppilaitokset sitoutuvat koulutusjärjestelmän laadun ja kehittämisen isoon kuvaan paremmin kuin monenkirjavat firmat, Manninen sanoo.