Kansa vaatii parempaa koulutuspolitiikkaa

Suomalaisten mielestä poliitikkojen pitäisi olla nykyistä kiinnostuneempia koulutukseen liittyvistä asioista.

Tätä mieltä oli peräti 89 prosenttia vastaajista OAJ:n Taloustutkimuksella teettämässä koulutuspolitiikan kansalaisgallupissa, johon haastateltiin tuhatta suomalaista.

Suomalaiset osoittautuivat OAJ:n kyselyssä kenties yllättävänkin voimakkaiksi koulutuksen puolustajiksi. Enemmistö vastaajista oli samaa mieltä kyselyn kaikista 11 koulutusväittämästä.

– Koulutus ja kasvatus ovat monille läheisiä ja arjessa läsnä olevia teemoja. Tulokset vahvistavat selkeästi, kuinka tärkeinä suomalaiset pitävät koulutuskysymyksiä, OAJ:n koulutuspoliittinen asiantuntija Suvi Pulkkinen sanoo.

Pulkkisen mukaan tulokset ovat hyvä muistutus siitä, ettei koulutuspolitiikkaa sovi ohittaa vaaleissa, saati niiden jälkeen.

– Koulutus ja esimerkiksi lasten ja nuorten elämää koskeva politiikka jäävät joskus paitsioon, ja muita aiheita menee näiden ohi. Kyselymme perusteella suomalaiset eivät tätä tahdo.

Kaikkein suurimman kannatuksen OAJ:n kyselyssä sai esitys, jonka mukaan oppimisvaikeuksia kohtaaville tai muutoin enemmän tukea tarvitseville oppilaille on järjestettävä opetusta pienryhmissä. Väittämästä joko täysin tai melko samaa mieltä oli jopa 96 prosenttia vastaajista.

– Tulosta voi tulkita niin, että luokkahuoneista kantautuva hätähuuto on kuultu. Kansalaiset ovat huolissaan siitä, että pienryhmiä on lakkautettu ja oppilaita on siirretty yleisopetukseen ilman, että riittävä tuki on varmistettu jokaiselle oppilaalle, Pulkkinen sanoo.

Kyselyn toiseksi suosituinta väittämää opettajien kelpoisuusvaatimuksista olisi voinut pitää enemmänkin opettajakuntaa koskettavana seikkana, mutta kansalaiset asettuivat senkin taakse. Kyselyssä 94 prosenttia vastaajista säilyttäisi opettajien kelpoisuusvaatimukset vähintään nykyisellä tasolla.

– Suomalaiset luottavat opettajaan ja arvostavat korkeaa koulutusta ja osaamista. Tästä ei olla valmiita tinkimään.

Kolmanneksi voimakkaimmin kansalaiset tukivat esitystä siitä, että valtion tulee osallistua julkisten rakennusten sisäilmaongelmien korjaamisen rahoitukseen.

Taloustutkimus haastatteli kyselyyn 1 011 suomalaista 7.–26. helmikuuta. Kyselyn yhteentoista kysymykseen vastattiin viisiportaisella asteikolla. Ykkösellä väitteestä oltiin täysin eri mieltä ja viitosella täysin samaa mieltä.

Suosituimpien esitysten keskiarvo hipoi viittä, mutta suhtautuminen kaikkiin esityksiin oli pääasiassa myönteistä.

Esimerkiksi väite oppivelvollisuuden laajentamisesta toisen asteen koulutukseen saakka jäi kyselyn kahdeksanneksi suosituimmaksi. Silti tätäkin esitystä kannattaa kolme neljästä suomalaisesta. Vain 15 prosenttia oli oppivelvollisuudesta täysin tai osittain eri mieltä.

– Tämä ei sinänsä yllätä, sillä valmistellessamme OAJ:n oppivelvollisuusmallia selvitimme laajasti paitsi opettajien myös tutkijoiden, opiskelijoiden ja kansalaisten mielipidettä asiasta, Pulkkinen kertoo

Kyselystä selviää sekin, että oppivelvollisuuden pidentämistä loppupäässä kannattavat hyvin voimakkaasti juuri ne, joita asia koskettaa, eli 15–24-vuotiaat.

Vaan puolustavat koulutusta kyselyn mukaan myös ne, joita koulutus ei henkilökohtaisesti kaikkein tyypillisimmin kosketa, nimittäin 50–79-vuotiaat. Yli viisikymppiset osoittautuivat väitteille keskiarvoa myötämielisemmiksi lähes kaikissa väittämissä. Naiset kannattivat koulutusesityksiä miehiä enemmän.

Eri puolueiden äänestäjien välillä selvimpiä eroja oli esimerkiksi suhtautumisessa yksityisen varhaiskasvatuksen voitontavoittelun rajaamiseen. Tätäkin esitystä kannatti 79 prosenttia kaikista vastaajista.

Voimakkaimmin voitontavoittelun rajaamista kannattivat demareiden ja Vasemmistoliiton äänestäjät, kun kokoomuslaisista tätä kannatti täysin tai osittain vain 56 prosenttia.

Myös aiemmin maaliskuussa julkaistussa Sitran tulevaisuusbarometrissa koulutusasiat nousivat tärkeimmäksi äänestyskäyttäytymiseen vaikuttavaksi teemaksi.

Puolueiden ja niiden ehdokkaiden koulutuskannat eivät toki ratkaise vaaleja yksinään, mutta OAJ:n kyselyssä piirtyy esiin mielenkiintoista tietoa vaalituloksen kannalta tärkeästä ryhmästä, liikkuvista äänestäjistä. Kyselyn mukaan ne vastaajat, jotka eivät kertoneet puoluekantaansa, olivat keskiarvoa voimakkaammin koulutusesitysten takana.

Tarkemmat tulokset kyselystä: oaj.fi -> Taloustutkimuksen koulutuskysely