Sivukaupalla täsmennyksiä
Hallitus esittää muutoksia, jotka koskevat viittä eri toisen asteen koulutuksesta säädettyä lakia.
Opetusministeri Li Andersson on puhunut lainsäädännön täsmennyksistä, joita laajennetun oppivelvollisuuden laadukas toteuttaminen edellyttää.
Esitetyt muutokset on koottu hallituksen esitysluonnokseen, jolla on mittaa 113 sivua.
Juhannusviikon määräaikaan mennessä esitysluonnoksesta lausuntonsa antoi 91 eri tahoa. Kun lausuntopalvelu.fi-osoitteesta löytyvät lausunnot kopioi tekstinkäsittelyohjelmaan, lausuntojen yhteismitta on hieman vajaat 200 liuskaa.
Lait pyritään saamaan eduskunnan päätettäväksi lokakuussa. Rahoitusta koskeva laki tulee voimaan vuoden 2024 alussa ja muut lakimuutokset saman vuoden syksynä.
Rahat kahtia
Keskeisin muutos koskisi ammatillisen koulutuksen rahoitusta, joka ei ole tähänkään saakka ollut kovin yksinkertainen hallinnollinen rakennelma.
Rahoitus halutaan nyt jakaa kahtia. Oppivelvollisten ja jatkuvan oppimisen koulutukseen on tekeillä omat rahoitusväylät. Tämä palvelisi hallituksen esityksen mukaan kummankin ryhmän omia tarpeita.
Määrärahan jakamisesta kahden väylän välillä päätettäisiin vuosittain valtion talousarviossa.
Jatkossa ammatillista perustutkintoa voisi yksilöllisesti laajentaa 30 osaamispisteellä yli nykyisen 180 osaamispisteen. Laajentaviin osiin voisi kuulua ammatillisia tutkinnon osia, lukio- tai korkeakouluopintoja.
Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöön lisättäisiin myös kaksoistutkinto ja mahdollisuus hakea sen opiskelijaksi jo yhteishaussa.
Kritiikkiä kiireestä
Henkilöstövaikutuksista ei ole tehty kunnon arvioita, sanoo erityisasiantuntija Eira Bani OAJ:stä. Järjestön mukaan muutosten perusteluksi ei riitä se, että hallituskausi on loppumassa.
– Opintojen laajentaminen 180 osaamispisteen yli vaatii lisäresursseja, mutta sellaisista ei tässä vaiheessa ole tietoa. Kaksoistutkinnolla voi olla vaikutuksia yhteisten tutkinnon osien kysynnän lisääntymiseen.
Muutoksia viedään eteenpäin nopeasti, mutta kuitenkin vain pala kerrallaan.
Banin mukaan turhan moni asia jää auki.
– Muutkin sidosryhmät ovat kysyneet, miksi asiaa viedään eteenpäin näin nopeasti, mutta kuitenkin vain pala kerrallaan. Nyt esityksessä on aukaistu oppivelvollisten rahoitusta ammatillisessa koulutuksessa, mutta muita asioita jää ratkaistavaksi tulevaisuudessa.
Tasapaino heiluu?
Yksi huoli liittyy kahden rahoitusväylän ja niiden kohteiden, oppivelvollisten ja työikäisten koulutuksen, väliseen tasapainoon.
“Muutos johtaa todennäköisesti siihen, että sidotun rahoituksen painopiste siirtyy oppivelvollisten koulutukseen ja rahoitus jatkuvaan oppimiseen pienenee”, todetaan Amken lausunnossa.
Opetusministeriön neuvotteleva virkamies Ville Heinonen toteaa, että järjestäjäkohtaiset erot tiedostetaan.
– Valtakunnallisesti tiedämme ikäluokkien koosta sen, että oppivelvollisten osuus kasvaa vielä muutaman vuoden, mutta romahtaa sen jälkeen. Tämähän tarkoittaa, että jatkossa jatkuvan oppimisen rahoitusosuuden pitäisi vain kasvaa.
Heinonen korostaa, että opintojen laajentaminen ei olisi jatkossakaan opiskelijan subjektiivinen oikeus, vaan koulutuksen järjestäjä päättäisi tarjonnastaan.
Ytimessä opettajien työrauha
Uudistuksen muutokset vaatisivat työtä etenkin koulutuksen järjestäjiltä ja oppilaitosten johdolta. Toki opettajienkin olisi opittava uudet toimintatavat.
OAJ:n Eira Banin mukaan uudistus vaikuttaisi opintojen henkilökohtaistamiseen ja kahden rahoitusväylän opiskelijoiden tiliöintiin.
Opetusministeriön Ville Heinonen korostaa, että opettajien työrauha on uudistuksen ydinasioita. Hänen mukaansa malli pyrkii parantamaan opettajien mahdollisuutta suunnitella opiskelijan yksilöllistä polkua.
Lähteet: okm.fi, lausuntopalvelu.fi