Opettajat, opiskelijajärjestöt ja työnantajat ovat huolissaan siitä, että ammatillisissa oppilaitoksissa ei saa tarpeeksi opetusta. Mitä ajattelet tästä?
Ymmärrän huolen, ja opetusjärjestelyissä on varmasti ongelmia. Toisaalta mietin, koskevatko ne kaikkia koulutuksen järjestäjiä.
Miten vapaasti ammatillisen koulutuksen järjestäjät voivat päättää valtionosuuksien käytöstä?
Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen järjestäjille myöntämä rahoitus on yleiskatteellista, eli koulutuksen järjestäjät päättävät sen käytöstä itsenäisesti.
Opetushallituksen mukaan opetuksen välittömät kulut olivat ammatillisissa oppilaitoksissa 55 prosenttia heidän saamistaan valtionosuuksista vuonna 2021. Miltä tämä kuulostaa?
On huomioitava, että opetuksen välittömien kustannusten lisäksi on esimerkiksi tiloihin, oppimisympäristöihin ja laitteisiin liittyviä kustannuksia, joita ilman opetusta ei voida järjestää.
Voisiko ministeriö ohjata, miten koulutuksen järjestäjät rahaa käyttävät?
Koulutuksen järjestäjän omaa toimintaa koskevan päätösvallan rajoittaminen on iso periaatteellinen kysymys.
Jos halutaan vahvistaa tasalaatuista pedagogista toimintaa ammatillisessa koulutuksessa, pitää miettiä keinot laatupoikkeamiin puuttumiseen. Tällä hetkellä keinot ovat aika järeitä. Puhutaan järjestämisluvan peruuttamisesta ja rahoituksen takaisinperinnästä.
Millä muulla tavoin koulutuksen järjestäjiä voitaisiin ohjata satsaamaan opetukseen enemmän?
Puuttumalla rahoitusperusteisiin. Tällä hetkellä 70 prosenttia rahoituksesta tulee koulutukseen osallistumisesta. Ehkä meidän pitäisi painottaa nykyistä enemmän opintojen loppuun saattamista ja opiskelijoiden työllistymistä ja siten kannustaa tarjoamaan laadukasta opetusta.
Valtiovarainministeriö on väläyttänyt toisen asteen ammatillisen koulutuksen lyhentämistä kolmasosalla. Mitä ajattelet tästä?
Olen siitä huolissani. Minusta pitäisi pikemminkin vahvistaa opetusta ja ohjausta kuin karsia tutkintojen sisältöjä. Näin voidaan paremmin varmistaa työelämässä tarvittavan osaamisen oppiminen.