Kestävyys-, ilmasto- ja ympäristöteemat kytkeytyvät osaan ammattialoista luontevasti ja kiinteästi. Toisilla aloilla kytkös on löyhä tai sitä ei ole vielä löydetty.
Kiinteät ja löyhät siteet pätevät myös ammatillisessa opetuksessa sekä toisella asteella että korkeakouluissa.
Esimerkiksi ravitsemusalan sekä tietenkin luonnonvara- ja ympäristöalan opetukseen kuuluu itsestään selvänä osana ilmasto- ja ympäristövaikutusten pohdintaa ja arviointia. Moniin tekniikan alan koulutuksiin kestävyysteemat taas tekevät vasta tuloaan.
– Työelämässä on nopea muutos meneillään, mutta ammatillinen koulutus, oppilaitokset ja opettajat eivät välttämättä ole vielä täysin heränneet siihen, toteaa suunnittelupäällikkö Erkka Laininen Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen Okka-säätiöstä.
Okka tarjoaa kouluille ja oppilaitoksille materiaaleja, neuvontaa ja koulutusta kestävästä kehityksestä. Sen kouluttamat auditoijat tekevät oppilaitoksiin arviointikäyntejä ja myöntävät kestävän kehityksen sertifikaatteja.
Moniin toisen asteen ammatillisiin opintoihin on jo saatu ilmastovastuullisen toiminnan valinnainen tutkinnon osa. Silti kestävyysteemojen nostaminen opetukseen on Lainisen mukaan edelleen paljolti kiinni yksittäisistä oppilaitoksista ja opettajista.
Siksi hän pitää erityisen tärkeänä opettajien osaamisen vahvistamista.
– Jos opettajilla ei ole riittävää tietämystä ilmastonmuutoksesta, luonnonvarojen ylikulutuksesta ja ammattialansa viimeisimmistä käytännöistä, heidän on vaikeaa yhdistää teemoja ammattiaineiden opetukseen.
Laininen näkee ammatillisen koulutuksen myös kestävyystyön edelläkävijänä. Hän nostaa esimerkiksi vastuullisen ja kestävän ammatillisen koulutuksen Vaski-hankkeen, johon osallistui kahden viime vuoden aikana 61 ammatillista oppilaitosta.
Sataedun johtamassa hankkeessa luotiin muun muassa ammatillisen koulutuksen kestävyystiekartta eli työkalu oppilaitosten kestävän ja vastuullisen toiminnan suunnitteluun.
-
Vastuullisuus ja kestävyys ammatillisessa koulutuksessa on Educan paneelikeskustelun aiheena la 27.1. klo 14.40.
Auton vieressä oppi uppoaa
Ajoneuvoalan uudet opiskelijat saavat joka syksy eteensä auton, joka heidän täytyy purkaa. Sitten jokainen valitsee yhden autonosan ja selvittää sen elinkaaren raaka-aineiden hankinnasta lähtien. Näin toimitaan Satakunnassa Kokemäellä.
– Kun auto puretaan, tulee myös paljon jätettä, jota sitten opitaan lajittelemaan, kertoo Sataedun ajoneuvoalan opettaja Rami Kantola.
Autonosat toimivat oppimateriaalina koko perustutkinnon ajan. Välillä osia puretaan, tutkitaan ja kootaan takaisin toimiviksi. Lopuksi rahanarvoiset osat päätyvät autopurkaamoiden hyllyihin myytäviksi.
Purkuauto on ollut Kokemäen ajoneuvoalan opetuksessa pedagogisena menetelmänä jo kymmenen vuotta. Ideana on, että opiskelijat pääsevät heti käytännön tekemisen ääreen.
Kantolan mukaan kaikki mitä auton vieressä voi opettaa – oli se sitten matematiikkaa, fysiikkaa tai kemiaa – uppoaa opiskelijoihin paremmin kuin luokassa.
Sama pätee kestävään kehitykseen, joka tuo opiskelijoiden mieleen usein lähinnä jätteiden lajittelemisen oikeisiin roskiksiin.
– He voivat olla vähän pihalla siitä, mitä voi olla vaikkapa kulttuurinen kestävä kehitys. Mutta käytännön esimerkit auttavat, ja sitten tuleekin hyviä keskusteluita.
Olemme moraalisesti hankalalla alalla.
Kantola päätyi autoalalle isänsä korjaamon kautta. Siellä hän näki jo kolmevuotiaana yrittäjän elämää ja nuukuuden periaatetta.
– Mitään ei heitetty hukkaan. Jos ei ollut kunnon työkaluja, niitä tehtiin itse. Se kannusti säästeliäisyyteen ja kekseliäisyyteen.
Kantola on opettanut tulevia automekaanikoita 26 vuotta. Ympäristöteemat ovat tulleet alalle muun muassa sähkö- ja hybridiautojen myötä. Silti polttomoottorit ja saastuttaminen kuuluvat alan arkirealismiin.
Siitä Kantola haluaa muistuttaa myös opiskelijoitaan.
– Meidän täytyy tiedostaa, että olemme moraalisesti aika hankalalla alalla.
Opiskelijat ovat Kantolan mukaan vuosi vuodelta ympäristötietoisempia. He ovat myös alueen yritysten tulevia työntekijöitä ja avainasemassa ajoneuvoalan kestävässä kehityksessä.
Siksi Kantola toivoo tiiviimpää yhteistyötä koulutuksen ja alueella toimivien alan yritysten välille.
– Minulla on sellainen haavekuva, että meidän opiskelijat edistävät näitä asioita tulevaisuuden työelämässä.
Ympäristöalasta on tullut trendikäs
Mitään ei voi opettaa, jos ilmasto- ja kiertotalousteemoja ei ainakin jollain tasolla tuo esille, ympäristöteknologian yliopettaja Pia Haapea sanoo.
Kun Haapea tuli kahdeksan vuotta sitten töihin Lahden ammattikorkeakouluun, hän pisti heti pystyyn monialaisen kiertotalouden opintoväylän.
Nykyisen Lab-ammattikorkeakoulun kiertotalousväylillä eri alojen opiskelijat toteuttavat teemoihin liittyviä projekteja yhdessä alueen yritysten kanssa. Yhteistyön tuloksena Päijät-Hämeen kuntia ja yrityksiä on esimerkiksi sitoutunut ilmastokumppanuussopimuksiin. Niihin voi kuulua vaikkapa kierrätys- tai energiansäästötoimia.
Lahdessa ja Lappeenrannassa toimiva Lab on profiloitunut kestävyysteemoista erityisesti juuri kiertotalouteen. Vuonna 2021 se valittiin mukaan kansainväliseen Ellen MacArthurin säätiön kiertotalouden korkeakouluverkostoon.
Kiertotalouskursseja tarjotaan Labissa valinnaisina kaikille opiskelijoille. Teknologiayksikössä eli ympäristöteknologian lisäksi kone-, automaatio-, puu- ja rakennustekniikan koulutusohjelmissa kiertotalous on Haapean mukaan jatkossa entistä tiiviimpi osa opintoja.
Hän itse opettaa vesitekniikkaa, jossa opiskelijat tutustuvat muun muassa vedenpuhdistustekniikoihin ja tutkivat laboratoriossa aktiivilietteen koostumusta ja kemiallisia saostustekniikoita.
Haapean mukaan ympäristöteknologian oppiaineesta valmistuu ammattilaisia, joilla on ilmasto- ja ympäristöasioista kokonaisnäkemys ja syvällinen ymmärrys. Sitä voi soveltaa millä tahansa alalla.
– He tuntevat lainsäädännön ja osaavat tekniikat, joilla ympäristöhaittoja estetään.
He tuntevat lainsäädännön ja osaavat tekniikat, joilla ympäristöhaittoja estetään.
Ennen Lahteen siirtymistään Haapea työskenteli kymmenen vuotta vastaavassa tehtävässä Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Lähes parinkymmenen vuoden aikana hän on nähnyt, miten ympäristöalasta on tullut trendikäs.
Haapean mukaan Labin ympäristöteknologian hakijamäärät ovat kymmenkertaistuneet parin, kolmen viime vuoden aikana.
– Meidän monimuotokoulutuksessa opiskelee pääosin jo töissä olevia ihmisiä, jotka haluavat päivittää kiertotalousosaamista omaan työhönsä.
Opiskelijoiden kiinnostus kestävyysteemoihin on herättänyt kokeneessa opettajassa luottamusta tulevaisuuteen. Haapea uskoo, että kouluista valmistuu jatkossa entistä ympäristötietoisempia nuoria.
– Ainakin omassa kuplassa, jossa nuoria tunnen, tosi iso osa heistä ajattelee ja toimii vastuullisesti.