”Kun aloitin OAJ:n erityisasiantuntijana huhtikuussa, pääsin tekemään selvitystä, joka kertoo, kuinka suureksi hoks-himmeli on paisunut.
Tynnyrityömaa, aikasyöppö, jatkuvasti paisuva ikiliikkuja. Näin kuvailivat OAJ:n selvitykseen osallistuneet opettajat ja koulutuksen järjestäjät hoks-prosessia. He pitivät sitä äärimmäisen tärkeänä mutta toivottaman raskaaksi paisuneena työkaluna.
Henkilökohtaisten osaamisen kehittämisen suunnitelmien eli hoksien tavoite on auttaa ammatillista opiskelijaa yltämään parhaaseensa. Viime kesänä tekemämme selvitys kertoo, että arvokas tavoite on hautautunut kirjaamisvyöryn alle.
Selvitykseen osallistui 19 ammatillisen koulutuksen asiantuntijaa eri puolelta Suomea. Haastateltujen joukossa oli yhdeksän opettajan lisäksi muun muassa johtajia, päälliköitä ja kehittäjiä. Tarkastelimme myös hoks-lomakkeita ja ohjeita.
Hoksit otettiin käyttöön ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä viitisen vuotta sitten. Olin tuolloin lehtori ja myöhemmin erityisopettaja Perho liiketalousopistossa.
Muistan hoksien työläyden. Toinen puoli minusta yritti keskittyä opiskelijan tilanteeseen ja kohtaamiseen. Toinen puoli mietti, mitä kaikkea piti kirjata, olenko muistanut kirjata, ovatko kirjaukset oikein. Olisin halunnut olla opiskelijan kohtaamisissa sataprosenttisesti läsnä.
Vaikka tein hoksit huolellisesti, mietin, mitä olen unohtanut. Mielessä pyöri laajempi kuva: kuinka paljon enemmän opetusta ja opiskelijan kohtaamista saataisiin ajalla, joka meni turhaan kirjaamiseen.
Vuoden 2018 reformi muutti amista paljon. Opintojen lähtökohdaksi tuli osaamisperusteisuus: aiempi osaaminen tunnistettiin entistä tarkemmin ja opiskelu keskitettiin puuttuvaan osaamiseen. Hoksit piti tehdä kaikille opiskelijoille.
Samaan aikaan Juha Sipilän hallitus teki suuria leikkauksia ammatillisen koulutuksen rahoitukseen.
Reformin jälkeen hoks alkoi paisua. Prosessiin lastattiin mukaan valtavasti uusia tehtäviä, mutta mitään ei otettu pois. Viimeisimpänä oppivelvollisuusuudistus toi mukanaan liudan uusia opiskelijan seurantaan liittyviä velvoitteita ja kirjauksia.
Opiskelijakohtainen hoks-lomake voi nykyisellään olla 20-sivuinen paperinippu, jossa on täytettävänä jopa satoja pakollisia tietoja.
Opettajan on kirjattava suunnitelmaan muun muassa milloin opiskelija opiskelee ja opiskeleeko hän kokopäiväisesti oppilaitoksessa tai työelämässä. Kirjattava on myös työpaikkaohjaajien yhteystiedot, jotta heille voidaan lähettää kyselyitä. Ja paljon, paljon muuta.
Kirjauksia tehdessä ei sovi oikoa mutkia tai hutiloida, sillä ne vaikuttavat oppilaitoksen rahoitukseen. Osa tiedoista tulee opintohallintojärjestelmään automaattisesti, mutta nekin pitää tarkistaa, sillä tietoja siirtyy oppilaitokselta viranomaisten palveluihin.
Selvityksessämme mukana olleet asiantuntijat kyseenalaistivat muun muassa hoksiin kirjattavan urasuunnitelman tarpeellisuuden oppivelvollisille. He halusivat myös, että oppilaitoksen rahoitukseen tarvittavat tiedot kerättäisiin muualla.
Itse tiivistäisin hoksin kovan ytimen fiktiiviseen keskusteluun juuri peruskoulusta amikseen tulleen 15-vuotiaan kanssa:
“Moi, kiva kun olet tullut meille opiskelemaan, mitä sulle kuuluu? Missä olet hyvä, missä tarvitset tukea? Tänä syksynä teet nämä opinnot, katsotaan yhdessä vähän myöhemmin, mitä sen jälkeen.”
Käytämme Joku roti -logoa jutuissa, jotka käsittelevät OAJ:n Joku roti -kampanjan sisältöjä. Tutustu kampanjaan: oaj.fi/jokuroti
Mistä on kyse?
OAJ:n koulutuspolitiikan erityisasiantuntija Mirjami Lehikoinen teki selvitystä ammatillisen koulutuksen hoksista. Aloite selvitykselle tuli valtuustosta. Hoks-prosessi on ollut käytössä viisi vuotta. Oli korkea aika selvittää, toimiiko se, tuumii Lehikoinen.
Selvitys
Mirjami Lehikoinen, Eira Bani, Sari Innanen: Opettajien ja koulutuksen järjestäjien näkemyksiä HOKS:ista. OAJ 2023.