Väisäset jakavat kotivanhemmuuden – ”Uudistunut perhevapaa olisi ollut meille parempi”

Jaana ja Ari-Pekka Väisäselle oli selvää, että vauvan syntyessä perhevapaat pantaisiin tasan. Nyt syksyllä tuli voimaan perheen moninaisuuden ja molempien vanhempien roolit huomioiva perhevapaa. Opettajapariskunta ei ehtinyt perhevapaauudistuksen piiriin, mutta hoitovapaata hyödyntämällä Ari-Pekkakin pääsi nauttimaan vauvavuodesta kotona.

Kymmenen kuukauden ikää lähestyvä Elviira Väisänen istuu tyytyväisenä isänsä sylissä.

Tyttö viettää pitkän tovin silitellen Ari-Pekka Väisäsen partaa. Kohta pikkuinen hoksaa, että isin kaulassa killuu jännä kaulakoru. Sitäkin täytyy tutkia tarkemmin!

Kuopiolaisen Väisäsen perheen yhteiseloa katsellessa huomaa nopeasti, että vauvalla on läheiset välit isäänsä. Ari-Pekka ja hänen vaimonsa Jaana Väisänen uskovat, että lämmin suhde on jaettujen perhevapaiden ansiota.

Koska Elviira syntyi jo alkuvuodesta, elokuun alussa voimaan tullut perhevapaauudistus ei ehtinyt koskettaa Väisäsiä.

Hoitovastuun jakaminen oli kuitenkin opettajavanhemmille niin tärkeää, että he panivat kotivanhemmuuden kutakuinkin puoliksi.

Snellmanin koulun ja Martti Ahtisaaren koulun kieltenopettajana työskentelevä Jaana oli kotona viime kevätlukukauden. Elokuussa hän palasi töihin ja Elviiraa jäi hoivaamaan Kuopion kansalaisopiston koulutussuunnittelijana työskentelevä Ari-Pekka.

Molemmat ovat ratkaisuun tyytyväisiä.

– Perhevapaiden jakaminen on tuonut molemmille pienen hengähdyshetken työelämästä. Samalla on ollut aivan ihanaa nähdä, miten lapsi kasvaa, Jaana kiteyttää.

 

Perhevapaajärjestelmä on kokenut tänä vuonna ison remontin.

Vanhan järjestelmän aikana synnyttävä vanhempi sai äitiysrahaa ja -vapaata runsaan neljän kuukauden ajan. Isälle korvamerkittyä isyysrahaa riitti yhdeksäksi viikoksi.

Vanhempainrahaa Kela maksoi runsaan puolen vuoden ajan, ja vanhemmat saivat sopia keskenään, kuinka rahan käyttivät.

Vanhempainvapaan päättyessä lapsi oli noin yhdeksänkuinen. Siitä eteenpäin hänen hoitamisestaan maksettiin kotihoidontukea, jonka määrä on tulosidonnaisia vanhempainpäivärahoja huomattavasti pienempi.

Käytännössä vanhan järjestelmän aikaan useimmissa perheissä äiti käytti suurimman osan perhevapaista. Esimerkiksi vuonna 2021 naiset käyttivät 97 prosenttia vanhempien kesken jaettavana olevista vanhempainrahapäivistä.

Vanhan lainsäädännön aikana lapsen saaneille perheille maksetaan yhä vanhan mallin etuuksia. Tasa-arvoa korostavan perhevapaauudistuksen piiriin pääsivät ne, joiden vauvan laskettu aika oli 4. syyskuuta 2022 tai sen jälkeen.

 

Tänään Elviiralle tarjoilee ruokaa äiti. Jaana ja Ari-Pekka Väisänen jakavat lapsiarjen touhut tasan.

Uudistuksen tavoitteena on jakaa perhevapaat tasaisemmin vanhempien kesken.

Lisäksi haluttiin varmistaa kaikkien perhemuotojen tasapuolinen kohtelu ja muuttaa vapaita koskevat termit sukupuolineutraaleiksi. Enää ei puhuta äitiys- ja isyysvapaasta vaan raskaus- ja vanhempainvapaasta.

Kumpikin vanhempi saa 160 vanhempainrahapäivää.

Nykysysteemissä synnyttävä vanhempi saa 40 arkipäivää eli runsaat puolitoista kuukautta raskausrahaa. Kumpikin vanhempi saa 160 vanhempainrahapäivää, josta 63 päivää on mahdollista siirtää toiselle.

Jos ei-synnyttävä vanhempi ei käytä omaa kiintiötään vapaista, kyseiset päivärahat jäävät kokonaan saamatta.

Jos taas perhe hyödyntää kaikki vanhempainpäivärahat, lapsi on vanhempainvapaan päättyessä noin vuoden ja kuukauden ikäinen. Tästä eteenpäin on edelleen mahdollista saada kotihoidon tukea siihen saakka, kun lapsi on kolmevuotias.

 

Työmarkkinaedunvalvonnan erityisasiantuntija Anneli Vainik OAJ:stä uskoo, että ei-synnyttävät vanhemmat pitävät tulevaisuudessa pidempiä perhevapaita. Tämä tietäisi opetusalalle lisää määräaikaisia pestejä.

Toisaalta on mahdollista, että kun synnyttävän vanhemman vanhempainvapaa lyhenee, tarvitaan heille sijaista lyhyemmäksi aikaa.

Väisästen opettajaperheessä molemmilla vanhemmilla on sama työnantaja. Jaanan ja Ari-Pekan mukaan Kuopion kaupunki on suhtautunut myönteisesti isän perhevapaisiin.

Kansalaisopistossa Ari-Pekan sijaisjärjestelyt ovat sujuneet juohevasti.

– Minulla ei ole yhtä tiettyä sijaista. Työtehtäväni on jaettu vakituisille opettajille sekä muutamille sijaisina lisätunteja tekeville.

Jaanan kouluissa tuuraajien saaminen oli huomattavasti takkuisempaa. Puolen vuoden sijaisuus oli alun perin jaettu kahdelle tekijälle, mutta loppujen lopuksi tehtävää päätyivät hoitamaan sijaisten sijaiset.

Jaana kertoo, että tilannetta oli kurja seurata vierestä.

– Minua huoletti se, että oppilaat ja työkaverit joutuvat sopeutumaan koko ajan uuteen ihmiseen.

 

Elviira menee iltaisin aikaisin nukkumaan, joten Jaana haluaa pyhittää illat yhdessäololle. Aiemmin Jaana saattoi työskennellä iltaisinkin. Lapsi on opettanut työajan rajaamista.

Kun Jaana palasi töihin lyhyen äitiysloman jälkeen, kollegat vaikuttivat hieman yllättyneiltä. Moni ihmetteli, missä lapsi on hoidossa.

– Monella kysyjällä on ollut oletus, että lapsi on hoidossa eikä kotona. On nähty, että jos isä hoitaa lasta, se on nimenomaan hoitoa eikä vanhempana oloa, Jaana sanoo.

Hänelle itselleen töihinpaluu oli tunteikas tapahtuma.

– Itkin koko päivän ja ikävöin Elviiraa.

Kotona Ari-Pekka ja Elviira opettelivat yhteisiä rutiinejaan. Elviira on tavallisesti hyvin helppohoitoinen, mutta kotivanhemman vaihtuminen teki päiväunille rauhoittumisesta alkuun vaikeaa.

– Silloin mietin, että olisi kiva mennä töihin lepäämään, Ari-Pekka vitsailee.

 

Heippa äiti! Jaanan on mukava lähteä töihin ja harrastuksiin, kun Elviira viihtyy isänsä kanssa, eikä jää itkemään perään.

Tätä nykyä Väisästen vauva-arki rullaa sujuvasti. Jaanan töissä ollessa Ari-Pekka ja Elviira leikkivät, lepäävät ja ulkoilevat. Kerran viikossa kaksikko suuntaa Ari-Pekan työpaikalle vauvan värikylpyyn.

Iltapäivisin ja iltaisin perhe viettää aikaa yhdessä. Vanhemmat huolehtivat, että kumpikin pääsee vuorollaan omiin harrastuksiinsa.

Omasta ajasta ei ole tarvinnut riidellä, mutta joskus lepoajat täytyy pilkkoa lyhyisiin pätkiin, kun kumpikin on väsynyt.

Vielä keväällä Ari-Pekka ajatteli, että työpäivän jälkeen hänen täytyy saada tunnin tai puolentoista lepo ennen kuin hän jaksaa vapauttaa Jaanan lapsenhoitovuorosta. Koti-isyys on tuonut työn ja perheen yhteensovittamiseen uutta näkökulmaa.

– Nyt näkee, että sekä töissä että lapsen kanssa oleminen on omalla tavallaan rasittavaa ja vaatii henkisiä resursseja.

 

Väisäset ovat laskeneet, että rahallisesta näkökulmasta Jaanan olisi kannattanut pysytellä kotivanhempana pidempään. Vanhassa perhevapaajärjestelmässä Ari-Pekalle ei riitä ansiosidonnaisia vanhempainrahoja koko syyslukukauden ajaksi, vaan hän putoaa viimeiseksi kuukaudeksi kotihoidon tuelle.

– Uudistus olisi ollut meille parempi, Ari-Pekka sanoo.

Jos perhevapaauudistus olisi ehtinyt voimaan ennen Elviiran syntymää, Väisäset olisivat voineet suunnitella vapaansa joustavammin. Nykyisin vanhempainvapaata voi nimittäin pilkkoa useampaan jaksoon.

– Emme kumpikaan olisi olleet vanhempainvapaalla kesällä vaan olisimme aloittaneet sen vasta elokuussa. Muistaakseni laskimme joskus, että Elviira olisi voinut olla kotona helmikuulle. Nyt hän menee päiväkotiin vuodenvaihteessa, Jaana kertoo.

Jotta Elviiran päiväkotipäivät pysyisivät alussa lyhyinä, Ari-Pekka aikoo tehdä kevään ajan 80-prosenttista työaikaa.

 

Hoitovastuun jakamisessa Väisäsille on tärkeintä, että Elviira saa luotua läheisen suhteen molempiin vanhempiinsa heti pienenä.

Jaana on huomannut, että hänen on helpompi lähteä omiin menoihinsa, kun Elviira ei ole vain hänen peräänsä. Ari-Pekka taas on saanut lapsenhoitoon niin vankat rutiinit, että hän voisi levollisin mielin jäädä vaikka koko viikonlopuksi kaksin pikkuisen kanssa.

Vauvavuosi on vaikuttanut myös arvoihin ja ajankäyttöön. Ennen Jaana saattoi tehdä töitä illat pitkät. Elviiran synnyttyä hän muutti tapojaan.

– Olen oppinut rajaamaan työtäni. Kotona haluan olla läsnä, kun Elviira on hereillä.

Ari-Pekka miettii, että hän on koti-isyytensä ansiosta alkanut arvostaa kotivanhemmuutta entistä enemmän.

– Voi olla, että ajattelisin paljon itsekkäämmin esimerkiksi lapsenhoitovastuun jakamisesta iltaisin ja viikonloppuisin, jos olisin ollut kotona vain isyysloman ajan – ikään kuin minun vapaa-aikani olisi arvokkaampaa ja tärkeämpää, kun tienaan perheelle rahaa.

Jaana on pohtinut heidän perheensä ratkaisuja myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta.

– Kannatamme sukupuolten välistä tasa-arvoa. Yksi syy valintaamme on se, että haluamme omalla esimerkillämme näyttää, miten asiat voi tehdä, ja kannustaa pitämään vapaita tasaisemmin.

 

Jutussa on käytetty lähteinä Kelan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ja OAJ:n perhevapaata käsitteleviä aineistoja ja julkaisuja.

 

Miten perhevapaauudistus vaikutti tesseihin ja vesseihin?

 

Perhevapaiden lakimuutoksen vuoksi virka- ja työehtosopimuksista neuvoteltiin raskaus- ja vanhempainvapaa uusiksi.

Erityisasiantuntijat Anneli Vainik ja Hanna Tanskanen, neuvottelupäällikkö Pasi Repo sekä neuvottelujohtaja Petri Lindroos OAJ:stä kertovat, miksi – ja mistä sopimuksissa sovittiin.

 

Miksi virka- ja työehtosopimuksia piti muuttaa?

Perhevapaita koskeva lainsäädäntö uudistui 1. elokuuta 2022. Muutoksia tuli muun muassa sairausvakuutus- ja työsopimuslakiin.

Sairausvakuutuslaki määrittelee, miten perhevapaista saa Kelan päivärahoja. Työsopimuslaki määrittää, mihin vapaisiin työntekijällä on oikeus, kun hänellä on oikeus raskaus- tai vanhempainrahaan.

Koska lainsäädännöllä muutettiin perhevapaista maksettavien päivärahojen määrää ja oikeutta vapaisiin, myös virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkalliset osiot piti neuvotella uusiksi: millä ehdoilla perhevapaa on palkallista ja kuinka pitkän ajan.

Sopimuksia piti tarkentaa myös siksi, että perhevapaita koskeva termistö muuttui.

 

Mistä uusissa sopimuksissa sovittiin?

Sopimuksissa sovittiin palkallisten raskaus- ja vanhempainvapaapäivien lukumäärästä ja käytöstä.

Uudessa perhevapaajärjestelmässä molemmat vanhemmat saavat yhtä paljon vanhempainvapaata, joten sopimuksiin haluttiin neuvotella yhtä paljon palkallisia vanhempainvapaapäiviä myös ei-synnyttävälle vanhemmalle.

 

Miten laskennallinen vuosiloma tai kesän vapaajakso on huomioitu uusissa sopimuksissa tilanteessa, jossa työntekijä on palkallisella perhevapaalla kesällä?

Ennen opettaja, jonka palkallinen äitiysvapaa tai vanhempainrahakausi sattui kesäkeskeytyksen tai kesävapaajakson päälle, oli oikeutettu sekä palkkaan että Kelan päivärahaan.

Uuden lain mukaan jatkossa ei ole mahdollista saada palkkaa ja Kelan päivärahaa yhtä aikaa.

Siksi sopimuksiin piti luoda korvaavuuspykälä, jonka nojalla kesällä synnyttävä saa varsinaisen palkan lisäksi työnantajan maksaman palkanlisän, mikäli palkallinen raskaus- tai vanhempainvapaa osuu laskennallisen kesäloman tai kesävapaajakson päälle.

Korvaavuuspykälää ei kuitenkaan saatu kaikkiin sopimuksiin.

 

Kaikkiin muihin paitsi valtion sopimukseen saatiin neuvoteltua laaja perhevapaa. Mitä laaja perhevapaa tarkoittaa?

Laajalla perhevapaalla OAJ tarkoittaa sitä, että molemmille vanhemmille taataan yhtä monta palkallista vanhempainvapaapäivää. Ennenhän vanhemmat olivat tässä asiassa eriarvoisessa asemassa.

 

Miten merkittävä neuvotteluasia perhevapaauudistus oli?

Laaja perhevapaauudistus oli OAJ:n keskeinen tavoite kaikilla sopimusaloilla.

Muun muassa yksityisen opetusalan neuvotteluissa perhevapaamääräykset olivat kaikkein merkittävin, aikaa vaativin ja ristiriitoja aiheuttavin yksittäinen sopimustekstikysymys.

Yksityisen opetusalan työehtojen näkökulmasta perhevapaauudistuksesta tuli lopulta erittäin hyvä mutta ei täydellinen.

 

Mitä kipukohtia sopimuksiin liittyy?

Yhtenä ongelmana oli kesällä synnyttävien asema. Esimerkiksi yksityisissä oppilaitoksissa joudutaan seuraamaan tilanteita, joissa synnyttänyt haluaisi siirtyä suoraan raskausvapaalta tai palkallisilta vanhempainvapaapäiviltä palkalliselle kesälaitumelle.

Työsopimuslain mukaan synnyttänyttä on suojeltava työnteolta 14 viikkoa synnytyksen jälkeen. Tiukasti tulkittuna tämä tarkoittaisi opetusalalla kesäaikana sitä, että jokaisen opettajan on erikseen sovittava työnantajan kanssa, jos hän aikoo jäädä kesken palkallisen vanhempainvapaan kesävapailleen.

OAJ:n näkemyksen mukaan synnyttäneen ei tarvitse hakea palkatonta vapaata kesälle, vaikkei 14 viikkoa ole kulunut. Hän voi perhevapaauudistuksen mukaisten palkallisten arkipäivien jälkeen palata palkalliselle kesälaitumelle ja pitää loput palkattomat vanhempainvapaansa kesän jälkeen.

Valtion sopimuksen kesäsynnyttäjäproblematiikkaa ratkaistaan parhaillaan työryhmässä.

 

Mikä muu jäi hiertämään sopimuksissa?

Valtiolla perhevapaa jäi heikommaksi kuin esimerkiksi OVTESissä. Kun muihin sopimuksiin saatiin ei-synnyttävälle vanhemmalle 32 palkallista päivää, valtiolla vastaavien päivien lukumäärä on 18.

Yliopistojen ja yksityisen opetusalan uusissa työehtosopimuksissa raskaus- ja vanhempainvapaan palkallisuuden edellytys on, että työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kolme kuukautta ennen vapaan alkamista. Tällaista ehtoa ei ole ennen ollut.

Myös yliopistojen harjoittelukouluissa kesäsynnyttäjien asia jäi ratkaisematta, eikä harjoittelukoulujen opettajille saatu Kelan päivärahat korvaavaa palkanlisää.

Vaikka perhevapaauudistus saatiin yliopistosopimukseen, oli kokonaisratkaisu pettymys. Pyrimme edistämään näiden kipukohtien ratkaisemista tulevissa neuvotteluissa.

Kysyttävää perhevapaista?

  • Perhevapaisiin liittyvistä asioista kannattaa ensisijaisesti kysyä neuvoa omalta esihenkilöltä tai luottamusmieheltä.
  • OAJ:n nettisivujen Työelämäoppaassa kerrotaan perhevapaista. Järjestön toimistoon voit tarvittaessa ottaa yhteyttä yhteydenottolomakkeella.