Tutkittu juttu: Testi haarukoi matematiikan taitotasot

Pitkän matikan rakettinousu lukion oppiainepörssissä rassaa sekä opettajien että opiskelijoiden hermoja. Uusi Origo-testi auttaa antamalla nopeasti ja vähällä vaivalla lahjomatonta tietoa lukion ykkösten matematiikan taitotasosta.

Korkeakoulujen valintakoeuudistus kasvatti ylioppilastutkinnon painoarvoa ja sinkosi matematiikan arvosanan arvostuksen sellaiseen nousuun, ettei lukiota aloittelevien nuorten taktinen laskupää pysy aina vauhdissa mukana.

Moni valitsee mieluisan opiskelupaikan toivossa pitkän matematiikan, vaikka taidot eivät siihen riittäisi. Moni myös kirjoittaa pitkän matikan, vaikka hyvällä lyhyen oppimäärän kirjoittamisella saisi enemmän kallisarvoisia valintapisteitä.

– Pitkän matematiikan valinta vaikuttaa vahvasti myös muuhun ainevalikoimaan, sillä siihen sisältyy paljon kursseja, Turun lukioiden erityisopettaja Heli Ketovuori sanoo.

Uusi tilanne aiheuttaa pulmia sekä opettajille että opiskelijoille: opiskelijat stressaantuvat, ja opettajat ovat ihmeissään matikkabuumia seuranneesta taitotason vaihtelusta pitkän matematiikan ryhmissä.

– Matematiikka teettää lukiolaisilla enemmän töitä kuin mikään muu aine, ja sitä myös pelätään eniten. On kaikkien osapuolten kannalta tärkeää seuloa uusien ykkösluokkalaisten joukosta heti esiin ne, jotka tarvitsevat matikassa lisätukea, Ketovuori toteaa.

 

Turussa ratkaisu pulmaan löytyi läheltä, sillä kaupungin lukioiden ykkösluokkalaisten lukemisen ja kirjoittamisen taitoja on testattu jo vuosien ajan.

Ketovuori ehdotti syksyllä 2018 koulutoimen johdolle, että ryhdyttäisiin kartoittamaan myös lukion ykkösluokkalaisten matematiikan taitoja.

Rahoitus järjestyi, ja koko toiselle asteelle tarkoitettua Origo-testiä alettiin laatia turkulaisten lukion opettajien ja Turun yliopiston tutkijoiden yhteistyönä. Suunnittelussa oli mukana myös opettajia peruskoulusta ja ammatillisesta koulutuksesta.

Ketovuoren mukaan ajatuksena oli alusta lähtien, että testi toimisi osana Turun kouluissa paljon käytettyä digitaalista Ville-oppimisympäristöä.

– Pelkästään Turussa lukion aloittaa toistatuhatta nuorta joka vuosi, ja ammatillisen puolen opiskelijat tulevat vielä sen päälle. Koko ikäluokan testaaminen kynä ja paperi -menetelmällä veisi valtavasti opettajien aikaa.

Ville on Turun yliopiston oppimisanalytiikan keskuksen ja opettajien kehittämä digitaalinen oppimisjärjestelmä, joka sisältää eri oppiaineiden oppimiseen kehitettyjä kursseja ja tehtäviä.

 

Origo-testin käyttö edellyttää siis Villeä, ja Villen käyttöönotto edellyttää opettajalta kahden päivän koulutusta. Koulutukset ovat maksullisia, mutta koulutuksen jälkeen Villen käyttö on maksutonta.

Ville lienee tällä hetkellä käytössä noin puolessa Suomen kouluista, arvioi yksi Origon laatijoista, Turun yliopiston projektityöntekijä Aleksi Hermonen.

Origo julkaistiin helmikuun alussa. Hermosen mukaan opettajat saavat testin käyttöönsä yhtä helposti kuin minkä tahansa kurssin Villessä.

Väärät vastaukset vievät helpompiin tehtäviin, oikeat vaikeampiin.

Käytännössä testi etenee niin, että opiskelijat kirjautuvat läppäreillään Villeen ja valitsevat sieltä Origon. Ensin on pieni lämmittelyosio, jossa kerrotaan miten kysymyksiin vastataan.

– Varsinaiset tehtävät ovat joko monivalintoja tai sitten vastaukseksi annetaan numeroarvo. Vastaustyyppejä on vain nämä kaksi, jotta testi olisi mahdollisimman helppokäyttöinen, Hermonen kuvailee.

Vastausten perustella Origo ohjaa opiskelijaa eteenpäin: väärät vastaukset vievät helpompiin tehtäviin, oikeat vaikeampiin. Vaikeustasoa nostamalla tai laskemalla haarukoidaan opiskelijan taitotasoa.

Kaikki tehtävät ovat uusia ja Origoa varten laadittuja.

– Origossa käytetyn puumallin etuna on se, että pienellä määrällä tehtäviä saadaan suuri määrä tietoa opiskelijoiden taitotasosta. Lisäksi motivaatio tekemisessä säilyy, kun jokainen saa tehdä tehtäviä omalla tasollaan, Turun klassillisen lukion pitkän matematiikan opettaja Miia Anttila sanoo.

Eniten työtä Origon laatijoilla teetti Anttilan mukaan kysymysten vaikeustason määrittely.

– Se tehtiin valtavan datamäärän pohjalta. Origon tehtävärypästä testattiin lukioissa, ammattikoulussa ja peruskouluissa, jotta tehtävät saatiin oikeaan vaikeusjärjestykseen.

 

Opiskelijoiden tehtyä kaikki tehtävät opettaja näkee järjestelmästä heti koko luokan pisteet vaikkapa geometriatehtävissä tai polynomeissa – tai jokaisen yksittäisen opiskelijan taitotason jokaisella aihealuella. Tietoihin perehdyttyään opettaja voi mukauttaa opetusta tarvetta vastaavaksi.

Anttila suunnitteli lähinnä Origon tehtävien pedagogista puolta. Testi on hänen mielestään tärkeä myös – ja erityisesti – niille lukion ykkösille, joilla on peruskoulun jäljiltä vaikeuksia lyhyessäkin matikassa.

– Tärkeintä on saada opiskelijat heti alussa oikeille tukikursseille ja oikeantasoisten Ville-tehtävien pariin, Anttila painottaa.

Aleksi Hermosen mielestä teknologiaa kannattaa käyttää opetustyössä vain silloin, kun siitä on todella hyötyä. Tämän ehdon Origo-testi täyttää mennen tullen.

– Origo hoitaa valtavan määrän mekaanisia tehtäviä opettajan puolesta, ja opettaja vapautuu tekemään lähityötä opiskelijoiden kanssa.