Erikoispedagogiikan professorina olen tehnyt useita interventiotutkimuksia, joissa on pyritty tukemaan lapsia, joiden varhaiset matemaattiset taidot ovat heikkoja..
Interventiot ovat koostuneet pienryhmäharjoittelusta. Mukana on ollut sekä opettajan johtamaa toimintaa että harjoittelua yksin ja kaverin kanssa.
Usein tulokset ovat olleet lupaavia heti toiminnan päätyttyä, mutta taidot ovat palanneet lähtötasolle noin kuukauden jälkeen.
Miten osaamisen tasoa saataisiin nousemaan pysyvämmin?
Mielessäni kehkeytyi ajatus tutkia liikunnan ja matemaattisten taitojen yhteyttä päiväkodeissa eli siellä, missä näiden taitojen kehitys alkaa. Vuonna 2019 aloitimme Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa tähän tähtäävän Toimi ja opi -hankkeen.
Tutkimuksemme lähti liikkeelle kahdesta havainnosta. Ensinnäkin koululaisten matemaattiset taidot ovat heikentyneet samalla kun liikkuminen on vähentynyt kouluissa ja koko yhteiskunnassa.
Liikuntatieteiden puolelta saadut tulokset taas viittasivat siihen, että liikkumisella on merkitystä kouluosaamiselle.
Pitkittäistutkimuksessa tarkastelimme, miten lasten liikunnallinen aktiivisuus ja motoristen sekä toiminnanohjauksen taitojen kehittyminen ovat yhteydessä matemaattisten perustaitojen oppimiseen. Seurasimme noin 350 päiväkotilapsen kehitystä neljän vuoden aikana.
Mieleenpainuvinta oli helsinkiläisten päiväkotien yhteistyöhalukkuus. Kahdeksan tutkimusapulaistamme otettiin avosylin vastaan koronastakin huolimatta. Hieno kokemus!
Tutkimus päättyi vuonna 2023. Keskeinen tuloksemme on, että liikkumistaidot olivat positiivisessa yhteydessä matemaattisiin taitoihin. Linkkinä liikkumisen ja matemaattisten taitojen välissä on työmuisti.
Tuloksista voi päätellä, että rasittava liikunta kehittää varhaisia motorisia taitoja. Motoriset taidot taas näyttäisivät kehittävän työmuistia, mikä puolestaan edistää matemaattisten taitojen oppimista.
Toisaalta suuri määrä rasittavaa liikuntaa liittyi myös heikompaan toiminnanohjaukseen ja matemaattisiin taitoihin. Liikkumisen intensiteetillä ja laadulla on siis väliä; mikä tahansa säntäily ei edistä oppimista. Jatkotutkimuksissa pitäisikin päästä käsiksi siihen, millainen liikunta on oppimiselle hyödyksi.
Esimerkiksi jalkapalloa pelaava lapsi oppii pallonhallinnan lisäksi tekemään havaintoja kentän tilanteesta ja kaverien liikkeistä. Liikunnassa on tällöin mukana kognition kehitystä ja oppimista hyödyttävä osa. Sääntöjen noudattaminen kehittää myös toiminnanohjauksen taitoja.
Suunnittelimme tutkimukseen sisältyvän kirjallisuuskatsauksen pohjalta Toimi ja opi -harjoitusohjelman, jossa lapset harjoittelevat matemaattisia ja motorisia taitoja yhdistetysti kahdeksan viikon ajan kahdesti viikossa. Ohjelma löytyy maksuttomana netistä.
Harjoitustuokiossa toistuu aina sama rakenne: ne alkavat alkupiirillä, jonka jälkeen lapsille luetaan satukirjaa vuorovaikutteisesti. Kirjoissa mainittuja matemaattisia käsitteitä – esimerkiksi enemmän ja vähemmän – korostetaan. Opitut käsitteet otetaan osaksi motorisia harjoitteita: heitetään vakkapa palloja isompaan ja pienempään koriin.
Kahdeksan viikon harjoitusohjelman aikana lasten matemaattiset taidot ja etenkin matemaattisten käsitteiden osaaminen paranivat. Vaikutukset olivat pitkäaikaisia: ne näkyivät vielä kaksi kuukautta harjoittelun päättymisen jälkeen.
-
Pirjo Aunio esittelee hankkeen tuloksia Educassa la 27.1. klo 13.
Mistä on kyse?
Professori Pirjo Aunion johtama Toimi ja opi -tutkimushanke osoitti, että liikkuminen ja motoriset taidot ovat yhteydessä lasten matemaattisten taitojen kehitykseen. Lisää tutkimusta kuitenkin tarvitaan näiden tekijöiden keskinäisen kehitysdynamiikan ymmärtämiseksi.