Yleistajuinen tiedeviestintä tarkoittaa sitä, että tutkimustuloksista oikaistaan vähän mutkia.
Ei. Yleistajuisuus tarkoittaa sitä, että tutkimustuloksia yritetään avata myös niille, jotka tulevat tutkimuskentän ulkopuolelta. Kyse on ilmaisun yksinkertaistamisesta.
Yleistajuiseen tieteeseen pääsee helpoiten käsiksi lainaamalla isältä Tieteen Kuvalehden.
Hahhah! Ei tuo vaikea tapa ole, mutta ei ehkä helpoinkaan. Helpoiten julkaisuja löytää verkosta.
Esimerkiksi Tutkitusti.fi-portaali tuo yhteen 21 yleistajuista tiedejulkaisua. Sen hakukone hakee rajatusti tutkittua tietoa ja tarjoaa vaihtoehdon googlaukselle.
Tiedejuttuja lukiessa kannattaa olla erityisen lähdekriittinen, koska tutkijat eivät kirjoita juttuja itse.
Tutkitusti-verkoston julkaisuissa tutkijat kirjoittavat artikkelit itse. Apunaan heillä on toimituskunta, joka muokkaa juttujen kielen kaikille ymmärrettäväksi.
Toimitustyön laadun varmistaa tieteellinen seura tai tieteellinen arvioitsija.
Tiedejulkaisuja voi mainiosti hyödyntää muissakin oppiaineissa kuin historiassa.
Kyllä. On vaikea keksiä ainetta, johon tiedejulkaisut eivät sopisi. Esimerkiksi kotitaloudessa käsitellään yhteiskunnallisia teemoja, kuten arjen taloutta, tapakulttuuria ja uskontoihin liittyviä ruokavalioita.
Tiedejulkaisut ovat myös hyvää esitelmien ja kirjoitelmien lähdeaineistoja.