Päätit erikoistua positiiviseen kasvatukseen oivallettuasi, että suomalainen koulumaailma keskittyy liikaa oppilaiden vaikeuksiin.
Tavallaan kyllä. Toimin silloin erityisluokanopettajana ja siinä ympäristössä kaipasin sitä, että oppilaiden vahvuudet ja orastava potentiaali voisivat tulla paremmin näkyviksi.
Positiivinen pedagogiikka tarkoittaa sitä, että lapsen haasteet ikään kuin unohdetaan.
No ei. Se tarkoittaa sitä, että haasteista huolimatta voidaan rakentaa koulupolkua, jossa myös onnistumiset ja monipuoliset taidot nousevat esille ja tukevat haasteiden kohtaamisessa.
Luonteenvahvuudet ovat synnynnäinen ominaisuus.
Jokaisella ihmisellä on monenlaisia vahvuuksia ja taitoja. Luonteenvahvuudet, kuten myötätunto, sinnikkyys, uteliaisuus tai itsesäätely, ovat sekä olemassa olevia että opetettavia taitoja. Ne esiintyvät usein samaan aikaan ja kimppuuntuvat.
Vahvuusperustainen pedagogiikka kannattaa aloittaa alakoulussa, koska sitä nuoremmilta omien vahvuuksien tunnistaminen ei vielä onnistu.
Eri mieltä. Jo varhaiskasvatusiässä lapsessa voidaan havaita vahvuuksia ja taitoja, joiden avulla hän onnistuu, jaksaa sinnikkäästi ponnistella eteenpäin ja voi olla ylpeä saavutuksistaan. Ympäristöllä on ratkaiseva merkitys siinä, miten se tukee, sanallistaa ja ohjaa lasta havaitsemaan omia vahvuuksiaan.
Tutkimuksesi perusteella luonteenvahvuuksien opettamisesta hyötyvät etenkin erityisen tuen oppilaat.
Kaikille lapsille on hyötyä siitä, että he oppivat kehittämään sinnikkyyttään, itsesäätelyään, sosiaalisia taitojaan ja tunnetaitojaan ympäristön tuella. Varsinkaan erityistä tukea tarvitsevat oppilaat eivät hyödy siitä, että heitä muistutellaan ongelmistaan. Heitä auttaa taitojen harjoittelun tukeminen ja myönteisen palautteen antaminen.
Oppilaan vahvuuksiin keskittyminen parantaa myös opettajan työhyvinvointia.
Kyllä. Kun oppilas voi hyödyntää vahvuuksiaan, hän onnistuu koulussa todennäköisemmin. Ja kun oppilas onnistuu, sehän on opettajalle maailman tärkein juttu.
Tutkimuksessani tein luonteenvahvuusintervention myös varhaiskasvatuksen johtajille. Myös he oppivat tunnistamaan ja nimeämään luonteenvahvuuksiaan sekä hyödyntämään niitä työssään. ○
Näin tutkimus tehtiin
- Kaisa Vuorinen selvitti väitöskirjassaan, miten oppilaiden hyvinvointia ja sosiaalisia taitoja voidaan tukea luonteenvahvuuksia opettamalla. Samalla hän kehitti oppilaille ja varhaiskasvatuksen opettajille soveltuvat luonteenvahvuusinterventiot.
- Tutkimukseen osallistui 10–16-vuotiaita oppilaita sekä varhaiskasvatuksen johtajia.