Tunnetuki on lapsen tarpeiden huomioimista ja vertailun välttämistä – se vaikuttaa eskareiden motivaatioon harjoitella kirjaimia ja lukemista

Tunnetukea tarvitaan, jottei jo esikoululaiselle syntyisi käsitystä, että lukeminen ei ole hänen juttunsa, tuumii professori Marja-Kristiina Lerkkanen.

Kolmannes suomalaislapsista osaa koulun alkaessa lukea ja toinen kolmannes tunnistaa jo yksittäisiä sanoja. Se viimeinen kolmannes ei vielä lue, eikä lukeminen innosta.

Ensimmäisen lukukauden aikana tapahtuu pedagoginen kvanttiloikka: jouluun mennessä peräti 95 prosenttia ekaluokkalaisista hallitsee lukemisen perustaidot. Tuore tutkimus kertoo, että esiopetuksella on ihmeen toteutumisessa huomattava rooli.

Jyväskylän yliopistossa tehty tutkimus alleviivaa esiopetuksen vuorovaikutuksen ja erityisesti tunnetuen merkitystä ekaluokkalaisen lukutaidolle.

Tunnetukea on professori Marja-Kristiina Lerkkasen mukaan esimerkiksi se, että opettaja huomaa lapsen tarpeet ja kiinnostuksen kohteet, eikä lasten välisten tasoerojen anneta korostua.

– Lapselle voi syntyä kielteinen käsitys omista kyvyistä, jos käsitys perustuu pelkästään vertailuun muihin lapsiin. Kuva oman osaamisen edistymisestä konkretisoituu, jos opettaja auttaa lasta vertaamaan nykyistä osaamistaan omaan aikaisempaan osaamiseen tyyliin: viime viikolla osasit vasta kaksi kirjainta, tänään osaat jo neljä!

Eniten hyötyivät ne, joilla oli taidoissa pisin takamatka.

Lapsen kanssa voi myös keskustella avoimesti taitojen erilaisuuden syistä.

– Opettaja voi puhua lapsen kanssa esimerkiksi siitä, että kun Jaana on harjoitellut lukemista kaksi vuotta ja Jori vasta aloittelee, on selvää, että Jaana osaa lukea Joria nopeammin. Pääasia on, ettei jo esikoululaiselle pääse syntymään tunnetta, että lukeminen nyt vain ei ole hänen juttunsa.

Mitä vahvempi tunnetuki, sitä motivoituneempia kirjainten ja lukemisen harjoittelijoita esikoululaiset olivat ja sitä nopeammin heidän taitonsa kehittyivät. Eniten tunnetuesta hyötyivät ne, joilla oli lukemisen taidoissa pisin takamatka.

 

Tutkimus on osa 2 000 lapsen Alkuportaat-pitkittäistutkimusta. Mukana oli 428 tyypillisesti kehittyvää lasta ja 87 lasta, jotka suoriutuivat muita heikommin äänteiden ja kirjainten tunnistamisessa tai joilla oli geneettinen riski lukemisen vaikeuteen.

Tunnetuen ohella tuloksissa korostuu ryhmän toiminnan organisoinnin tärkeys. Tällä tarkoitetaan muun muassa toimintaa sääteleviä rutiineja, yhteisistä pelisäännöistä sopimista ja opiskelutaitojen harjoittelua.

Tutkimus

Classroom interaction and literacy activities in kindergarten: Longitudinal links to Grade 1 readers at risk and not at risk of reading difficulties. Contemporary Educational Psychology. Volume 51, 2017.

Lue samasta aiheesta