Viheliäisiin yhteiskunnan pulmiin on yksi tehokas ratkaisu – nyt OAJ teroittaa sitä päättäjille

Koulutuksessa, kasvatuksessa ja tutkimuksessa tehdään työtä, jonka vaikutukset ulottuvat kaikkialle yhteiskuntaan. Siksi koulutusjärjestelmä on tärkein investointikohde Suomen tulevaisuudelle, OAJ:n vaalitavoitteissa alleviivataan.

OAJ haluaa, että koulutuksen, kasvatuksen ja tutkimuksen yhteiskunnallinen merkitys näkyy selvästi tulevassa hallitusohjelmassa. Siksi näiden aiheiden on noustava myös yhdeksi huhtikuun 2019 eduskuntavaalien pääteemoista.

– Kahden vaalikauden ajan kasvatuksen, koulutuksen ja tutkimuksen rahoitusleikkauksia on verhoiltu kehittämiseksi. Vaikutukset näkyvät jo voimakkaasti alojemme ammattilaisten ja kaikenikäisten oppijoiden arjessa. Nyt tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistavaa ja systemaattista otetta, kehittämistä ja myös panostuksia, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.

OAJ:n vaalitavoitteet julkaistaan 5.10.2018. Tavoitteissaan OAJ on kuunnellut jäsentensä näkemyksiä, tutkijoita ja laajaa asiantuntijajoukkoa.

Ratkaisuja Suomelle -vaaliohjelma osoittaa, millaisiin viheliäisiin yhteiskunnallisiin pulmiin koulutusjärjestelmä voi vastata.

Esimerkiksi ilmastonmuutos ja vaikkapa maahanmuutto noussevat vaalikeskustelujen teemoiksi. OAJ:n mukaan koulutus vastaa näihinkin haasteisiin: tieteellinen tutkimus kulkeutuu koulutusjärjestelmän kautta ympäristöteoiksi ja -tietoisuudeksi. Maahanmuuttajille kasvatus ja koulutus tarjoavat kotoutumista tukevaa kielitaitoa sekä kohtaamista ja osallisuutta.

– Mahdollisuudet itsensä kehittämiseen on oltava kaikilla. Tulevaisuudessa jatkuvan ja elinikäisen oppimisen merkitys ja koulutuksen laatu korostuvat entisestään, Luukkainen toteaa.

 

Laajojen yhteiskunnallisten kaarien lisäksi OAJ:n ehdotukset sisältävät tietenkin myös tarkkoja esityksiä koulutusasteiden erityiskysymyksistä.

– Tarvitsemme rakenteellista kehittämistä: oppivelvollisuuden pidentämistä, muunto- ja täydennyskoulutusta sekä esimerkiksi sisäilmaongelmien korjausohjelman. Rakennusten lisäksi koulutuksen tasa-arvo on rapistumassa, ja siksi oppimisen tuki on laitettava kuntoon, sanoo Luukkainen.

Koulutuspoliittisten vaalitavoitteiden lisäksi OAJ julkaisi myös työmarkkinatavoitteet, joissa OAJ ottaa kantaa sellaisiin jäseniään koskeviin kokonaisuuksiin kuin sote- ja maakuntauudistus, aktiivimalli, verotus tai paikallinen sopiminen.

OAJ on vaaleissa puoluepoliittisesti sitoutumaton, eikä se tue puolueita tai ehdokkaita rahallisesti. Sen sijaan OAJ edellyttää kaikilta puolueilta selkeitä ja perusteltuja koulutuspoliittisia linjauksia.

Varhainen tuki tepsii

Syrjäytymisen ehkäisy on yksi OAJ:n tärkeimmistä vaalitavoitteista. Varhaiskasvatuksen opettaja, OAJ:n valtuutettu ja työsuojeluvaltuutettu Mari Parikka-Nihti on omassa työssään nähnyt, miten tehokkaasti laadukas pedagoginen varhaiskasvatus tukee lapsen kehitystä. Se ohjaa oikealle tielle silloinkin, kun syrjäytymisen vaarat ovat näkyvissä.

− Siksi kaikilla lapsilla täytyy olla oikeus osallistua varhaiskasvatukseen riippumatta taustasta tai vanhempien elämäntilanteesta. Kunta ei voi määritellä, kuka saa palvelun ja kuka ei.

Hämeenlinnalainen Parikka-Nihti tietää, miten tärkeää on, että lapset pääsevät ajoissa pedagogisen varhaiskasvatuksen piiriin.

− Alle 3-vuotiaiden ryhmät ovat todella merkityksellisiä. Siellä havaitaan ajoissa paitsi lapsen myös perheen tuen tarve.

Parikka-Nihti kertoo esimerkin vuoden ikäisestä pojasta, josta tehtiin lastensuojeluilmoitus, kun havaittiin, että lapsi ja perhe tarvitsivat apua. Lasta ja vanhempia lähdettiin tukemaan erityisvarhaiskasvatuksen ja muiden tukitoimien avulla.

Kun lapsi oli viisivuotias, hänestä tehtiin pedagoginen arvio. Esiopetusvuonna hänelle haettiin pienluokkapaikkaa, ja hän pääsikin aloittamaan koulun pienessä ja turvallisessa ryhmässä. Varhaisen tuen avulla oppimisen ilo oli avautunut ja lapsen vuorovaikutussuhteet olivat kehittyneet. Lapsi kukoisti ja yhteistyö vanhempien kanssa sujui hienosti.

− Tarina eteni hyvin, koska lasta päästiin auttamaan ajoissa. Jos vaikeudet havaitaan vasta esiopetuksessa tai koulussa, ongelmat ovat isompia ja auttaminen työläämpää ja kalliimpaakin.

Lapsen tuen tarvetta ei ole aina helppo havaita. Parikka-Nihti muistuttaa, että koulutettu henkilöstö tuntee lapsen kehityksen tasot ja näkee, millaista tukea kukin tarvitsee.

− Jos ryhmäkoot paisuvat liian suuriksi, lapset hukkuvat massaan eikä meillä ole aikaa eikä mahdollisuuksia tehdä heistä yksilöllisiä havaintoja. Riittävän pienet ryhmäkoot ovat edellytys sille, että lapsia voidaan auttaa.

Parikka-Nihti toteaa, että vain laadukas varhaiskasvatus ehkäisee syrjäytymistä. Laatu syntyy siitä, että henkilöstö on koulutettua ja voi työpaikallaan hyvin.

 

Syrjäytymisestä osallisuuteen

OAJ:n vaalitavoitteiden mukaan syrjäytymiskehitys on vakavimpia yhteiskunnallisia ongelmiamme. Syrjäytymisen seuraukset konkretisoituvat usein esimerkiksi opintojen keskeytymisenä, työttömyytenä, köyhyytenä ja sosiaalisina ongelmina. Syrjäytymisen juuret ovat usein lapsuudessa. Siksi myös ongelman ratkaiseminen on aloitettava lapsuudesta ja taattava koko elinkaaren kattava mahdollisuus kiinnittyä yhteiskuntaan.

OAJ haluaa vaikuttavia panostuksia varhaiskasvatukseen. Lasten osallistumisastetta päiväkodin päivittäiseen ja säännölliseen pedagogiseen varhaiskasvatukseen on nostettava. Lapsiryhmät on muodostettava pysyviksi, jotta ne tukevat lapsen sosiaalista kehitystä. Yliopistojen pitää edelleen lisätä opiskelijoiden sisäänottomääriä varhaiskasvatuksen opettajakoulutukseen. Kotihoidontuen kestoa tulee lyhentää.

3–4-vuotiaiden lasten oikeudesta päiväkodin maksuttomaan osapäiväiseen pedagogiseen varhaiskasvatukseen pitää laatia toteutusaikataulu.

 

Tieteen tulokset vahvemmin päätöksentekoon

Tieteen ja yliopistojen merkitys yhteiskunnalle syntyy opetuksen ja tutkimuksen kautta, sanoo Helsingin yliopiston rehtori Jari Niemelä.

– Yliopistoissa annettava opetus tarkoittaa yksinkertaisesti asiantuntijoiden kouluttamista tähän maahan – ja myös globaalisti. Toisaalta vaikkapa syövän perustutkimuksen vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin on sekä elintärkeä että suora.

Niemelän mukaan koulutuspolitiikassa pitää nyt ymmärtää, millaisia investointeja koulutus ja tutkimus ovat Suomen tulevaisuudelle.

– Tarvitsemme asianmukaiset resurssit. Totta kai toiveemme on, että kuluvalla kaudella nähtyjen leikkausten jälkeen rahoitukseen tehdään korjauksia. Säikähdyksestä olemme jossakin määrin selvinneet, ja notkahduksen jälkeen on katsottava tulevaisuuteen.

Niemelän oma tausta on ympäristötieteissä ja kestävän kehityksen tutkimuksessa.

– Suomessa tehdään korkeatasoista tutkimusta esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, kestävästä kehityksestä ja luonnon monimuotoisuudesta. Sekä näiden että kaikkien muidenkin tieteenalojen tutkimustuloksia on käytettävä entistä enemmän myös päätöksenteossa. Tarvitaan paitsi vuorovaikutusta, myös uusia mekanismeja, joiden avulla tieteellinen tieto kulkeutuu päätösprosesseihin.

Helsingin yliopiston vaalitavoitteissa esitetään tieteellisten asiantuntijapaneelien lisäämistä päätöksenteon taustalle sekä esimerkiksi tiedeneuvonantajan nimeämistä valtioneuvoston kansliaan. Tiede on Niemelän mukaan vastaus disinformaation leviämiseen myös laajemmin yhteiskunnassa.

Helsingin yliopisto on jo julkaissut omat näkemyksensä seuraavan hallituksen koulutuspoliittisista kehittämistarpeista. Yliopistossakin nähdään, että kuva on pelkkää tutkimusta ja korkeakouluopintoja laajempi. ”Laadukas varhaiskasvatus sekä perus- ja toisen asteen koulutus muodostavat pohjan yliopisto-opinnoille. Tämän perustan täytyy olla kunnossa, kun korkeakoulutusta uudistetaan”, vaaliohjelmassa todetaan.

 

Sivistystä, osaamista ja kilpailukykyä

OAJ:n vaalitavoitteissa tieteen ja tutkimuksen avulla vastataan yhteiskunnan kiperimpiin ongelmiin. Niillä luodaan uudenlaista työtä ja kehitetään yhteiskuntaa.

Osaamistaso tulee OAJ:n mukaan kääntää uudelleen nousuun. Se tehdään panostamalla korkeakouluopetuksen laatuun ja ajantasaisuuteen. Tämä edellyttää, että henkilöstön ammattitaidon vahvistaminen ja työelämän kanssa tehtävä yhteistyö nostetaan tärkeimmiksi korkeakoulutuksen kehittämiskohteiksi.

Korkeakoulujen on pystyttävä antamaan merkittävä panos sivistyksen edistämiseen, osaamistason nostoon ja kilpailukyvyn tukemiseen. Tähän OAJ haluaa voimavaroja.

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kokonaisrahoitus on vähentynyt ja pirstaloitunut resurssileikkausten, rahoituksen uudelleenjärjestelyiden ja lyhytkestoisten kehittämishankkeiden vuoksi. OAJ vaatiikin, että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan panostusten osuus bruttokansantuotteesta on nostettava pitkällä aikavälillä neljään prosenttiin.

 

Digikouluilla yrityksille tuottoa?

Peruskoulun digitalisaation ympärillä näkyy kaupallista toimintaa, joka haastaa kysymään, miten ja kenen ehdoilla koulutuksen verovarat käytetään, sanoo kasvatustieteiden professori Piia Seppänen Turun yliopistosta.

– Koulutuksen isona bisneksenä näkevät tahot tuovat keskusteluun sellaisia väitteitä, että nykykoulu on tylsää. Näissä puheessa luvataan, että kaupallisilla tuotteilla voidaan iskeä ”fun learning” -vaihde päälle, Seppänen sanoo.

Seppäsen mukaan olisi tarkasteltava valppaasti, miten uusi teknologia muuttaa koulutusta ja oppilaitosten toimintakulttuuria. Koulutuksen kehittäminen on eduskunnan asia siksikin, että hallinnon edellyttämiin uudistuksiin sisältyy sekä arvovalintoja että hintalappuja.

– Paljon puhuttu oppimisen yksilöllisyys sekä tasa-arvoa rakentavan kouluyhteisön luominen vaativat ennen kaikkea riittävästi opettajia ja erityisopettajia. Henkilöresurssit on asetettava vaakakuppiin, jonka toisella puolella on esimerkiksi kalliin digitaalisen laitteen tai sovelluksen lisenssin hankinta sekä opettajalta erilaisten ohjelmistojen käyttöön kuluva aika.

Seppäsen vetämässä tutkimushankkeessa kerätään parhaillaan aineistoa yksityisten toimijoiden intresseistä julkisessa perusopetuksessa. Voittoa tavoittelevia yrityksiä olisi tulossa kouluihin, jos ovia vain aukeaisi. Bisnestä haluttaisiin tehdä niin ohjelmistoilla, oppimisympäristöillä kuin oppimisanalytiikalla ja arvioinnillakin. Tarjolla olisi myös kirjavia koulun kehittämisen innovaatioita.

– Pitäisi muistaa, että opettajat ja kouluyhteisöt ovat itse innovatiivisia, ja sitä voi olla julkinen sektorikin.

Seppäsen mukaan koulutusjärjestelmässä luodaan yhteiskunnan jäsenyyttä. Hänestä tulisi kriittisesti pohtia, minkä verran koulua avataan yritysten toimintakentäksi.

– Painetta tulee. Yritykset ja niiden tukijoukot yrittävät vaikuttaa koulutuspolitiikkaan toimialansa kannalta suotuisasti.

 

Maksuton koulutus luo tasa-arvoa

OAJ:n mukaan kasvatus- ja koulutuspalveluiden tulee olla maksuttomia ja voittoa tavoittelemattomia. Taustalla on ajatus tasa-arvosta ja siitä, kuinka koulutusjärjestelmään muodostetaan yhtenäinen jatkumo varhaiskasvatuksesta aina korkea-asteelle saakka.

”Julkinen sektori pystyy parhaiten tuottamaan yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet koko maahan”, OAJ:n vaaliohjelmassa todetaan. Tähän suuntaan on siirryttävä myös varhaiskasvatuksessa sekä työvoima- ja kotoutumiskoulutuksissa.

OAJ:n mukaan kasvatus- ja koulutussektorin yhtiömuotoisesta toiminnasta pitää säätää lailla.

”Koska raha ei saa ratkaista, kuka pääsee koulutukseen, tutkintoon johtava koulutus pitää säilyttää kaikille suomalaisille maksuttomana. Myös varhaiskasvatuksesta pitää tehdä osapäiväisesti maksutonta”, OAJ linjaa.

 

Ei laatutuotteita ilman laatukoulutusta

Lahtelainen hitsauslaitteita valmistava Kemppi on esimerkki suuresta ja globaalista vientiyrityksestä, jolle koulutetun työvoiman saanti on elinehto.

Tätä työvoimaa syntyy paitsi ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa, myös syvemmällä koulutusjärjestelmässä, sanoo lähes 40 vuotta työelämän ja koulutuksen rajapinnassa työskennellyt Kempin henkilöstöohjaaja Jukka Mandelin.

– Yksi kohta, johon todella haluaisin panostusta, on toiselle asteelle siirtyminen. Peruskouluille ja sen opinto-ohjaajille pitäisi taata mahdollisuudet saattaa oppilaita sellaisille urille, joille nämä sopivat ja sitoutuvat, Mandelin sanoo.

Ammatillisen koulutuksen reformi ja samaan aikaan toteutetut leikkaukset eivät ole jääneet Mandelinilta huomaamatta. Myllerrys on vaikuttanut hänen mukaansa niin, että sinänsä hyviäkin ideoita hukkuu oppilaitosten organisaatioihin.

Mandelinin mukaan epätietoisuutta voi olla siitä, miten aika tai rahoitus on edes suunniteltu riittämään.

Ammatillisen koulutuksen reformissa korostuu ”henkilökohtaistaminen”. Sen ei pidä Mandelinin mukaan tarkoittaa sitä, että perusvaatimuksista lipsutaan.

– Olen nähnyt, kuinka monet taidot syntyvät kovalla harjoittelulla. Välillä näkyy asennetta, että vähempikin riittää, kunhan läpäisee näyttökokeen. Koko pajatso on vähän vinksallaan, Mandelin pohtii.

Opettajat ovat Mandelinin mukaan ”hyvää porukkaa”, joilla on tyypillisesti luja kutsumus työhönsä.

– He kyllä yrittävät auttaa opiskelijaa, mutta sen kuvan pitäisi tarkentua, mitä opettaja työssään ehtii. Heillä pitäisi olla mahdollisuus olla meilläkin työssäoppijoiden kanssa enemmän kuin tunnin silloin ja toisen tällöin.

Koulutuksesta säästäminen on Mandelinin mukaan kuin hakkaisi kirveellä omaa jalkaansa.

– Koulutus on näin pienelle maalle tärkein asia, jonka avulla se voi pysyä hengissä.

 

Opettajan tuella oikealle uralle

Jokaiselle on taattava riittävät perustaidot. Tähän on panostettava läpi koulutusjärjestelmän, OAJ vaatii.

Kustakin ikäluokasta 15 prosenttia ei koskaan suorita toisen asteen tutkintoa. 20–24-vuotiaista ammatillisista opiskelijoista jopa neljännes keskeyttää opintonsa.

Keskeyttämistä vähennetään tehokkaimmin ohjaus- ja tukipalveluilla sekä tiiviillä vuorovaikutteisella lähiopetuksella, OAJ:n vaalitavoitteissa todetaan.

Ammatilliseen koulutukseen OAJ vaatii lisärahoitusta ja kelpoisten opettajien antamaa opetusta ja ohjausta. Työpaikalla toteutettavaan opettajan antamaan opetukseen ja ohjaukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Toisen asteen ohjaus- ja urapalveluja on OAJ:n mukaan vahvistettava. Nykyistä tehokkaamman koulutusasteiden nivelvaiheiden tuen lisäksi OAJ ehkäisisi koulupudokkuutta pidentämällä oppivelvollisuutta toisen asteen opintoihin, aina 19 ikävuoteen saakka. Tämä tukisi myös suomalaisten osaamistason nousua.

 

Koulutus kotouttaa

Miten saada maahanmuuttajataustaiset mukaan valtavirtaan? Suomen monikulttuurisin kaupunki Vantaa painottaa koulutuksen merkitystä. Vantaalla lähes 40 000 asukasta puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia.

Maahanmuuttajien perusopetus järjestetään Vantaan aikuisopistossa, jossa maahanmuuttajataustaista opiskelijoita on yhteensä noin 150. Heistä 108 suorittaa perusopetuksen opintoja. Mikäli opiskelijalla ei ole luku- ja kirjoitustaitoa tai taito on puutteellinen, opintojen alkuvaihe sisältää lukutaito-opetuksen.

Tavoitteena on, että opiskelija suorittaa peruskoulun oppimäärän enintään neljässä vuodessa.

– Teemme kaikkemme, jotta opiskelijat selviytyisivät opinnoistaan, sillä koulupudokkuus on syrjäytymisen siemen. Itseohjautuvuus ja aikaisempien opintojen hyväksi lukeminen eivät yksinään ole toimiva vaihtoehto, sillä opiskelijamme tarvitsevat myös turvallisen oppimisympäristön ja vahvaa ympäristön tukea, koulutuspäällikkö Marja Repo kertoo.

Koska opiskelijoilla on muitakin kuin oppimiseen liittyviä ongelmia, opettaminen ei ole pelkästään oppiaineen opetusta. Opettajilta työskentely edellyttää omanlaistaan otetta.

Telakkaryhmissä opiskelijat saavat 25 tuntia viikossa suomen kielen ja kulttuurin opetusta. Täällä he eivät ole suorittamassa tutkintoa, mutta Vantaa haluaa tarjota nuorille paikan, jossa he ovat epämuodollisesti kiinnitettyinä yhteiskuntaan. Telakkaryhmästä on polku perusopetukseen.

– Oppilaitoksemme on ponnahduslauta eteenpäin. Opinto-ohjausta ja erityisopetusta tulisi edelleen tehostaa. Kannan myös huolta tyttöjen ja naisten kouluttautumisesta. Heille on oltava realistinen opiskelupolku, Repo sanoo.

 

Tukea jokaiselle, yksilön tarpeiden mukaan

Maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja aikuisten pitää päästä nopeasti mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan, OAJ vaatii. Tämä edellyttää laadukasta kieli- ja kulttuurikoulutusta. Oman äidinkielen sekä suomen ja ruotsin kielen opiskeluedellytykset on turvattava kaikilla koulutusasteilla.

OAJ:n mukaan kotoutumiskoulutus on siirrettävä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Maahanmuuttajien määrää korkeakoulutuksessa on lisättävä valmentavien ohjelmien avulla.

Oppimisen tuen määrän on vastattava oppijoiden tuen tarvetta. Räätälöityjä matalan kynnyksen koulutuskokonaisuuksia on luotava niille aikuisille, joilla on puutteita perustaidoissa. Vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen koulutusta on edelleen kehitettävä matalan kynnyksen väylänä opintielle.

Ammatillisessa koulutuksessa on aloitettava viisivuotinen kokeilu avoimesta ammatillisesta koulutuksesta.

Lue lisää:

koulutusratkaisee.fi

Lue samasta aiheesta