Koulukelauksia: Kirsi oli sosiaalinen supattelija

Kirsi Pimiä suunnitteli luokkajuhliin sketsejä ja oli myöhemmin innolla mukana opiskelijajärjestössä.

Alaluokilta lukioon asti Kirsi Pimiä oli niitä oppilaita, joita opettajat ojensivat olemaan hiljaa tunnilla.

– Olin hyvin sosiaalinen ja sorruin helposti supatteluun. Muuten olin kiltti ja tunnollinen, hän tunnustaa.

Kirsin kouluvuodet sijoittuivat suuren murroksen, peruskoulun tulon, aikaan. Hän aloitti koulunsa Valkeakoskella kansakoulussa ja pyrki vielä oppikouluun.

– Peruskoulu ennätti Pirkanmaalle 1976. Suurin muutos minulle taisi olla se, että oppikoulun tokaluokkalaisesta tulikin peruskoulun kutosluokkalainen. Muuta järisyttävää en huomannut.

 

Lukion toisen vuoden Kirsi vietti vaihto-oppilaana Australiassa. Kokemus oli nuorelle tytölle silmiä avaava. Paluuta Suomeen ja lukioon väritti myöhäinen teinikapina.

Juuri mikään ei kiinnostanut, opettajat olivat mälsiä ja kaikki oli hankalaa. Erityisen vaikealta tuntui pitkä fysiikka. Arvosanat tippuivat. Todistukseen ilmaantui ensimmäinen kutonen.

Liikunnasta Kirsi piti, mutta hiihtoa hän koetti vältellä.

– Opettajamme Seija Kekkonen oli intohimoinen hiihtäjä. Hän ihmetteli hitauttani. Kerran kävin kavereiden kanssa jopa luovuttamassa verta ennen liikuntatuntia, jotta huono tulos saisi selityksen.

 

Kirjoitusten jälkeen Kirsi ei tiennyt, minne olisi jatkanut. Välivuosi hurahti paperitehtaan juoksutyttönä.

Vuoden aikana selvisi myös haaveiden ala. Turun yliopiston oikeustieteelliseen Kirsi pääsi toisella yrittämällä.

– Valitsisin yhä samoin. Oikeustiede antaa ammatin ja valmiudet moniin erilaisiin töihin eri aloilla.

 

Kirsi Pimiä

  • Aloitti sisäministeriön kansliapäällikkönä helmikuussa 2020.
  • Työskenteli tätä ennen lähes viisi vuotta yhdenvertaisuusvaltuutettuna.
  • Myös koulumaailma tuli valtuutetun työpöydälle. Ajoittain yhdenvertaisuus oli koetuksella esimerkiksi äidinkielisen opetuksen saamisessa ja vammaisten lasten koulukuljetuksissa.