Valmistava opetus ei saa olla säilö vaan vahva startti oppimiseen

Opettajan mielestä valmistava opetus ei saa olla säilö vaan vahva startti oppimiseen. OAJ:n mukaan kielen oppimista on tuettava kaikilla koulutusasteilla.

Jos seiskaluokkalainen ei osaa kunnolla suomen kieltä, hän ei tajua tuon taivaallista, mitä historian tunnilla opetetaan.

– Riittävä suomen tai ruotsin kielen taito on pohja kaikelle koulutukselle, kotoutumiselle ja työllistymiselle, eritysasiantuntija Päivi Lyhykäinen OAJ:stä perustelee järjestön hallitusohjelmatavoitteita.

OAJ vaatii, että seuraava hallitus tiukentaa perusopetukseen valmistavan opetuksen lainsäädäntöä. Jokaisella oppilaalla olisi oltava oikeus osallistua perusopetukseen valmistavaan opetukseen ja saada vahvaa tukea kielen kehittymiseen myös valmistavan opetuksen jälkeen.

Valmistavan opetuksen ryhmäkokoa pitäisi pienentää korkeintaan kymmeneen oppilaaseen, ja opettajille olisi asetettava kelpoisuusvaatimukset. Opettajien olisi saatava lisää koulutusta sekä perustutkinnossa että täydennyskoulutuksessa.

 

Espoolainen luokanopettaja Heidi Naukkarinen preppaa muista maista muuttaneita noin 6–10-vuotiaita, jotta he pystyvät siirtymään tavalliselle peruskoulun yleisopetuksen luokalle.

Perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmässä lapset opettelevat suomen kieltä, lukemista ja kirjoittamista ja koululaisen taitoja. Tämä kaikki tuo osallisuuden kokemuksia ja helpottaa kotoutumista uuteen maahan.

– Lapsille kaikki ympärillä on uutta. Moni ei ole kotimaassaan käynyt koulua lainkaan, ja joku viihtyy paremmin eskarileikeissä kuin pulpetin ääressä.

Valmistavaan opetukseen tulee eri-ikäisiä lapsia eri taustoista sotatraumoineen ja muine ongelmineen. Kielellisen tuen lisäksi useat tarvitsevat erityistä tai tehostettua tukea. Yhdessä ryhmässä voi olla jopa 20 oppilasta.

– Oppilaiden mahdolliset tasoerot uuvuttavat valmistavaa opettajaa. Taitavatkaan eivät opi, jos tukea ei ole tai ryhmäkoko on liian suuri tai heterogeeninen, Naukkarinen sanoo.

Monikielisten oppilaiden koulupolun alkuun pitäisi Naukkarisesta satsata paljon nykyistä enemmän. Valmistava ei saa olla säilö vaan tukeva lähtö, jossa on mietitty, mitä jatkossa tapahtuu. Valmistavaa olisi voitava jatkaa nykyistä pitempään, ja tukea kielen kehitykseen pitää saada pitkin opinpolkua.

– Siirtymistä yleisopetukseen voisi helpottaa esimerkiksi kaveriluokan avulla, hän ehdottaa.