Amiksissa otettiin loppukiri valmistumisissa ja viiveet näyttävät jäävän vähäisiksi

Tiina Rajala on kiitänyt ympäri Pirkanmaata, jotta hänen opiskelijansa valmistuisivat ajallaan. Kokonaan ammatillisessa koulutuksesssa ei viiveiltä vältytä.

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan opettaja Tiina Rajala vastaa puhelimeen Orivedellä, josta hän ajaa seuraavaksi Toijalaan.

Seuraavana päivänä samaa työtä, opiskelijoiden näyttöjen arviointeja, on kolmella työpaikalla Tampereella.

Tampereen seudun ammattiopistossa Tredussa opettavalle Rajalalle yksi tärkeimmistä urakoista on ollut 13 aikuisesta maahanmuuttajasta koostuvan opiskelijaryhmän opettaminen. Ryhmä suorittaa puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinnon kokonaisuudessaan. Heidän on tarkoitus valmistua tänä keväänä.

Poikkeusoloissa opetus oli järjestettävä uuteen muotoon.

– Ohjauskäyntejä olemme karsineet, mutta näytön arvioinnit on hyvä tehdä etenkin maahanmuuttajien kanssa livenä. Sitä he ovat itsekin toivoneet.

Käytännölliselläkin alalla poikkeusolot ovat kirkastaneet kohtaamisen ja lähiopetuksen arvon.

– Ryhmän opiskelijat ovat olleet Suomessa kolmesta viiteen vuotta, ja he osaavat suomea jo tyydyttävästi. Silti varsinkin maahanmuuttajien kanssa hyvin monet asiat on helpompi käsitellä paikan päällä kuin etänä, Rajala sanoo.

 

Valmistumisten viivästymisiä yritetään välttää ammatillisen koulutuksen kevään loppukirissä viimeiseen asti. Kokonaan siinä ei onnistuta.

Tredussa, joka on Suomen toiseksi suurin ammatillisen koulutuksen järjestäjä, tilanne on olosuhteisiin nähden kohtalaisen hyvä. Suurin osa opiskelijoista, jotka ovat suunnitelleet valmistumisensa täksi kevääksi, on saamassa tutkintotodistuksen käteensä.

Valmistuminen näyttää viivästyvän poikkeusolojen takia 15 prosentilla opiskelijoista, selvisi kyselystä, joka tehtiin Tredun valmistuvia opiskelijoita ohjaaville opettajille.

Sekä Tredun että Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys Amken kyselyissä nämä viiveet arvioidaan yleensä korkeintaan kolmen kuukauden mittaisiksi. Jos näin käy, tilannetta voi pitää olosuhteisiin nähden torjuntavoittona.

 

Opiskelijajärjestöjen Sakkin ja Oskun kyselyssä nousi esiin, että melko moni valmistuvista opiskelijoista ei tiennyt omasta tilanteestaan.

Vain kolmasosa niistä, jotka normitilanteessa olisivat tänä vuonna valmistuneet, tiesi tutkintonsa valmistuvan ajallaan. Viidenneksellä valmistuminen oli viivästymässä. Vajaa puolet ei tiennyt, miten valmistumiselle käy.

Sakkin edunvalvonnan asiantuntijan Matti Tujulan mukaan poikkeusolot ovat vaatineet paljon oppilaitosten viestinnältä. Loppusuoralla tarvitaan hänen mukaansa myös erityistä joustavuutta.

– Erityisjärjestelyjä on tehty, mutta olemme saaneet sellaisiakin yhteydenottoja, joiden mukaan oppilaitos ei ole joustanut, vaikka valmistuminen olisi vain yhdestä näytöstä kiinni, Tujula sanoo.

Amken toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu pitää kritiikkiä ymmärrettävänä.

– Eikä sitä voi väheksyä. Varmasti on yksilöitä, jotka ovat kokeneet tilanteensa ongelmalliseksi. Näissä oloissa minä en itse asiassa uskoisi sellaiseen kyselyyn, josta ei nousisi esiin ongelmia, Lamppu sanoo.

Poikkeusolot ovat kohdelleet eri aloja hyvin eri tavoin.

Yleisellä tasolla ammatillinen koulutus on selvinnyt poikkeusoloissa Lampun mukaan erittäin hyvin. Poikkeusolot ovat tosin kohdelleet eri aloja hyvin eri tavoin.

– Joillekin aloille, vaikkapa liiketalouteen, etäopetus sopii melko hyvin. Kun kyse ei ole oppilaitoksen tai työpaikan laitteilla tehtävästä työstä, etänä on mahdollista toteuttaa tutkinnon osia, Lamppu sanoo.

Toisilla aloilla tilanne on se, että jos työpaikalle tai oppilaitokseen ei pääse, näyttöjä jää yksinkertaisesti tekemättä.

– Sama koskee oppi- ja koulutussopimuksia. Kato on käynyt esimerkiksi majoitus- ja ravintola-alalla.

Mitä pidempään tilanne jatkuu, sitä enemmän viiveitä tulee. Pelkkien teoriaopintojen suorittaminen syö myös opiskelijoiden motivaatiota, Lamppu sanoo. Ammatillisissa oppilaitoksissa toiminta jatkuu kesälläkin. Yritysten lomautukset lisäävät Lampun mukaan työvoimakoulutusten järjestämisen painetta oppilaitoksissa.

Tiina Rajala on huolissaan siitä, miten hänen valmistuville opiskelijoilleen käy.

– Pääsevätkö he kesällä töihin ja kiinni työelämään? On osin meidän vastuullamme saattaa heitä eteenpäin. Huoli on kova, sillä maahanmuuttajat joutuvat muutoinkin rekrytoinneissa liian usein pinon alimmaisiksi. He joutuvat ponnistelemaan työpaikkansa eteen paljon enemmän kuin kantaväestö.