Opiskelijat ottavat tosiltaan verinäytteitä Koulutus Nordin luokassa. Heitä opastaa ja mittausarvoja kirjaa hoitotyön opettaja Eero Viippola. Ollaan Övertorneålla Ruotsissa.
Ruotsalainen Per Carsson hakeutui Koulutus Nordiin lähihoitajaopintoihin saadakseen vakituisen työn Enköpingin sairaalasta. 58-vuotias Carlsson on tehnyt sairaalassa sijaisuuksia jo vuosia.
Ian Tillikka puolestaan haluaa hoitoalalle Suomeen.
– Opiskelin liikuntatieteitä Jyväskylän yliopistossa, mutta en saanut valmistumiseni jälkeen töitä, 40-vuotias Tillikka kertoo.
Hän on hakenut seuraavaksi sairaanhoitajan opintoihin Rovaniemelle. Tillikka on muutama vuosi sitten muuttanut Yhdysvalloista isovanhempiensa kotimaahan Suomeen.
17 opiskelijan ryhmässä jokaisella on henkilökohtainen opintosuunnitelma. Esimerkiksi Ruotsissa lähihoitajan ei tarvitse opetella lääkelaskuja kuten Suomessa, joten ne eivät kuulu Carlssonin opintoihin. Eroja opintosuunnitelmiin tuo myös opiskelijoiden jo olemassa oleva osaaminen.
Koulutus Nord, virallisesti Pohjoiskalotin koulutussäätiö, on yhteispohjoismainen työvoimakoulutusta järjestävä oppilaitos. Sitä ylläpitävät Suomen, Ruotsin ja Norjan valtiot. Ne ostavat koulutuspaikkoja omille työnhakijoilleen, ja niistä jokaisella on edustaja oppilaitoksen hallituksessa.
Oppilaitos perustettiin 1970. Alkuunpanijana oli Norrbottenin läänin silloinen maaherra Ragnar Lassinantti, joka vaali pohjoismaista yhteistyötä kielikylpyineen. Kielikylpy kuuluu edelleen koulutuksen tavoitteisiin, samoin kuin kulttuurivaihto ja verkostoituminen
– Nämä puolestaan lisäävät liikkuvuutta pohjoiskalotilla, mikä on yksi meidän tehtävistämme, rehtori Pilvi Ryökkynen avaa.
Opiskelijat tulevat kaikkialta Suomesta ja Ruotsista, norjalaiset pääosin Pohjois-Norjasta.
Oppilaitokseen on jatkuva haku, ja opinnot voi aloittaa joustavasti lukuvuoden mittaan. Koulutus Nord markkinoi oppilaitosta esimerkiksi rekrytointitapahtumissa.
Opintoihin hakeudutaan työllisyysalueiden kautta. Nordilla on oma yhteyshenkilö Meri-Lapin työllisyysalueella, ja kaikki Suomesta tulevat hakemukset kulkevat hänen kauttaan.
Työvoimakoulutukseen osallistuvat saavat tukea kotimaansa säännösten mukaan. Etuuksien saamista määrittää työnhakijan tilanne. Asuntolapaikan saa maksutta, opiskelija-asunnon edullisesti.
Suuri osa Nordissa koulutetuista on työllistynyt hyvin. Suomalaisista opiskelijoista on vuosina 2023–2025 työllistynyt tai ryhtynyt yrittäjiksi 64–66 prosenttia. Tiedot perustuvat Nordin omaan kyselyyn, joka tehdään kolme kuukautta opintojen päättymisen jälkeen.
Omien kyselyjensä lisäksi oppilaitos saa säännöllisesti työllistymistilastoja Suomesta, Ruotsista ja Norjasta.
Ryökkysen mukaan yksi selitys hyville työllistymistuloksille on, että koulutus perustuu osakasvaltioiden tarpeisiin. Ehdotukset tarvittavista koulutuspaikoista käsittelee ja muutoksista päättää oppilaitoksen suunnitteluryhmä.
Sovittu opintokokonaisuus on voimassa aina neljä vuotta. Sopimuksen viimeisenä vuonna toiminta ja sen kannattavuus arvioidaan, ja jos kaikki on kunnossa, solmitaan uusi sopimus.
Opetushenkilöstön työsuhteisiin nelivuotissykli ei vaikuta, ne ovat valtaosin vakituisia.
Vuosittain Nordissa ammattitaitoaan kartuttaa noin 500 opiskelijaa. Joukossa on kaikenikäisiä, aina nuorista eläkeiän kynnyksellä oleviin. Opiskelija voi esimerkiksi suorittaa loppuun aiemmin kesken jääneen tutkinnon. Alanvaihtajia on paljon.
Nuoret ja aikuiset ovat Nordissa opiskelleet yhdessä vuodesta 1986 alkaen. Suomessa vastaava integrointi tehtiin ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä 2018.
Opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma hoks muovautuu hänen ensimmäisten opiskeluviikkojensa aikana. Ensin selvitetään, mitä taitoja opiskelijalla jo on ja mitä puuttuvia palasia uuteen ammattiin tai ammattitaidon laajentamiseen tarvitaan.
Alojen määräykset ja tutkintovaatimukset riippuvat työskentelymaasta. Esimerkiksi rakennusalalla määräykset ovat Ruotsissa ja Norjassa erilaiset kuin Suomessa, mikä tarkoittaa eroja opiskelijoiden hokseihin ja heidän saamansa opetuksen sisältöön.
Tällä hetkellä Nordissa on koulutusta muun muassa ajoneuvo-, rakennus- ja ravintola-aloille, tieto- ja viestintätekniikkaan, sosiaali- ja terveysalalle ja tekstiili- ja muotialalle.
Opinnot kestävät keskimäärin vuoden, esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikassa puolesta puoleentoista vuoteen. Opetus on hyvin pitkälle lähiopetusta, mikä edistää esimerkiksi kielikylpy- ja verkoistoitumistavoitteen saavuttamista. Koulutuksiin sisältyy 4–9 viikon työelämäjakso.
Oppilaitos järjestää myös lyhytkoulutuksia. Sellaisilta saa opit vaikkapa remonttimaalariksi tai aurinkopaneelien asentajaksi.
Rekrytointikoulutuksiakin on. Syksyllä oppilaitoksessa oli kahdeksan opiskelijaa, joiden opinnot oli räätälöity suuren ruotsalaisen kylpyhuonevalmistajan Partin uusille työntekijöille.
– Part valitsi opiskelijat, jotka aloittivat opinnot Ruotsin valtion maksamilla kiintiöpaikoilla. Suomen järjestelmässä myös yrityksen pitää sijoittaa rahaa rekrytointikoulutukseen, Pilvi Ryökkynen kertoo.
Suutariopiskelijoiden luokassa tuoksuu nahka. Joukko opiskelijoita leikkaa nahkoja kaavojen avulla. Toinen porukka liimaa jalkineisiin pohjia huoneessa, joka on täynnä lestejä.
Koulutus Nordin jalkinealan koulutus on niin suosittu, että kolme opiskelijoista on nytkin ylipaikoilla. Syynä on Ruotsin suutaripula.
Suutariopiskelijoita opettavan Jussi Saukkoriipin kymmenen opiskelijan ryhmässä on ruotsalaisia ja suomalaisia.
– Suomalaiset opiskelijat tekevät opintojensa pääteeksi näyttöjä, ruotsalaiset saavat pelkästään todistuksen, hän kertoo esimerkin tutkintojen eroista.
Nordin eri alojen opiskelijoiden lähtötilanteissa ja taidoissa on niissäkin isoja eroja. Esimerkiksi nuoret, joilla aiemmat opinnot ovat jääneet kesken, tarvitsevat paljon motivointia ja kannustusta.
Opiskelijoita valmistuu pitkin vuotta, porukka vaihtuu koko ajan. Myös monikielinen työympäristö haastaa opettajaa.
– Vaatii opettajalta todella paljon, jotta hän pystyy mukautumaan yksilöllisesti jokaisen oppilaan tekemisiin ja opiskeluun, pohtii suutariksi opiskeleva Jussi-Pekka Leinonen.
54-vuotias it-alan insinööri on vaihtamassa alaa jäätyään Oulussa työttömäksi. Hän oli huomannut ilmoituksen Nordin suutarikoulutuksesta netissä.
Suutariopinnot kestävät 14 kuukautta, minkä jälkeen voi suorittaa näyttötutkinnot. Opiskelu on intensiivistä: lähiopetusta on 38 tuntia viikossa ja lomaakin vain kaksi viikkoa kesällä.
Opetushenkilöstön määrä Nordissa on 48 ja he tulevat Ruotsista ja Suomesta. Monilla työkokemusta vähintään kahdesta pohjoiskalotin maasta.
– Lähes kaikki ovat kaksikielisiä, kun mukaan luetaan Tornionlaakson vähemmistökieli meänkieli, itsekin Tornionlaaksosta lähtöisin oleva rehtori Pilvi Ryökkynen kertoo.
Opetuskieliä ovat suomi ja ruotsi, joissakin tapauksissa myös norja ja englanti. Tutkintosuoritukset ja näytöt voi tehdä omalla äidinkielellä.
Suutareita opettava Jussi Saukkoriipi on Ruotsin kansalainen, hoitotyön opettaja Eero Viippola puolestaan Suomesta.
Viippola on opettanut Koulutus Nordissa kuusi vuotta. Hän arvioi palkkansa kymmenisen prosenttia alhaisemmaksi kuin ammatillisella opettajalla on Suomessa.
– Toisaalta Ruotsissa voi neuvotella henkilökohtaisen, suuremman palkan. Ruotsissa on myös mukava diskuteeraava ilmapiiri. Siksi olen viihtynyt täällä.
Viippolan ryhmissä on enimmäkseen suomalaisia, vaikka on joukossa yleensä muutama ruotsalainenkin.
– Opiskelijoiden edistymistä pitää seurata, jotta kaikki pysyvät matkassa ja ovat motivoituneita.
Ruotsalaisten hoiva-alan opiskelijoiden joukossa on usein ulkomaalaistaustaisia. Osalla heistä on kielellisiä vaikeuksia, mutta Viippolan mukaan kielitaito kohentuu harjoittelussa ja työelämässä.
Rehtori arvioi, että ruotsalaiset ja norjalaiset suhtautuvat usein opintoihin rennommin kuin suomalaiset, joille opettaja tuntuu edelleen olevan auktoriteetti.
Suomalaiset noudattavat opettajan ohjeita eivätkä kyseenalaista hänen rooliaan tai tietojaan. Ruotsalaisilla ja norjalaisilla on tapana olla kriittisempiä, eivätkä he pidä opettajan kanssa sovittua itsestäänselvyytenä.