Toiveissa tavallisuus: Opettajat haluavat alkaneen lukuvuoden olevan mahdollisimman normaali

Lukuvuosi on jo alkanut monissa Suomen kouluissa. Opettajat odottavat, että opetustyö on syksyllä mahdollisimman normaalia, mutta niin, että turvallisuus on huomioitu.

Paluuta tavalliseen kouluarkeen toivoo myös Viialan yhtenäiskoulun luokanopettaja Hanna Innala, joka opetti viime keväänä ekaluokkaansa etänä.

− Jos poikkeusjärjestelyjä tulee, on opettajille suotava hengähdystauko keskelle päivää, muuten ei jaksa. Keväällä pääsin onneksi iltapäivällä lukuhetken aikana pienelle tauolle, koska luokassani oli ohjaaja, Innala kertoo.

Opettajat vastasivat OAJ:n kesän korvalla tekemässä kyselyssä, että heidän peruskoulussa antamansa opetussuunnitelman mukainen opetus soveltuu heikosti etäopetukseen. Jos syksyllä on poikkeusjärjestelyjä, pitäisi opetus opettajien mielestä järjestää niin, ettei samanaikaisesti joudu toteuttamaan sekä lähi- että etäopetusta.

Hanna Innalalla on lähes 20 vuoden opettajakokemus. Hän muistuttaa, että ekaluokkalaiset ovat vielä todella pieniä ja tarvitsevat vuorovaikutteista opetusta. Suurimmalla osalla ei ole riittävää luku- ja kirjoitustaitoa etäopetuksessa pärjäämiseen. Niinpä etäopetuksen onnistuminen edellytti, että vanhemmat ohjasivat aktiivisesti lapsiaan.

Ekaluokan opettajat loivat oppilaille omat Wilma-tunnukset, ja vanhemmat latasivat Google Meet -sovellukset. Innala pystyi Meetin välityksellä ohjaamaan jokaista oppilasta henkilökohtaisesti, mutta hänen mielestään se ei korvannut lähityöskentelyä.

− Opettaminen verkon kautta on haastavaa, koska opettaja ei näe, miten oppilas reagoi. Lähiopetuksessa kehonkieli ja ilmeet kertovat paljon.

Verkko-ongelmien vuoksi osa oppilaista oli Meetissä pimeän ruudun takana. Niinpä Innala joutui arvailemaan, miten oppilaat olivat asiat ymmärtäneet.

Etäopetus myös vaati enemmän työaikaa. Innala teki aluksi töitä koko päivän päivälliseen saakka ja palasi vielä illallakin töiden pariin.

− En kauan jaksanut niin pitkiä päiviä, siksi oli pakko rajata töitä. Päädyin aloittamaan työt kello 8 lukemalla edellisenä iltana saapuneita palautuksia. Kello 9−14 olin kiinni opetuksessa. Sen jälkeen kello 17 asti palavereita, seuraavan päivän suunnittelua ja tehtävien tarkistuksia. Ja sitten kone kiinni.

Ekaluokkalaiset eivät saaneet osa-aikaista erityisopetusta etäopetuksen aikana, ja Innala koki, ettei etänä pysty auttamaan riittävästi.

− Etäopetusviikkojen kielteiset vaikutukset liittyivät oppimisen ongelmiin ja tuen puutteeseen. Esimerkiksi äidinkielen tehtäväpalautuksissa oli paljon kirjoitusvirheitä. Luokassa olisin pystynyt neuvomaan oppilaita tehtävien teon yhteydessä.

Innala huomasi myös, että matematiikan tehtäviä oli vaikea selittää etänä. Dokumenttikamera olisi ollut monesti tarpeen.

Työmäärä näkyy jaksamisessa. Sen arvioi heikoksi viidesosa vastaajista.

Kevään poikkeukselliset opetusjärjestelyt lisäsivät työmäärää ja heikensivät jaksamista, kertovat opettajat OAJ:n tekemässä kyselyssä. OAJ kysyi touko–kesäkuun vaihteessa perusopetuksen ja lukion opettajilta ja rehtoreilta, miten kevään poikkeukselliset opetusjärjestelyt sujuivat.

Lähes kaikki vastaajat kertoivat käyttäneensä työhönsä normaalia enemmän aikaa. Liki 70 prosenttia sanoi työhön kuluneen ajan lisääntyneen paljon. Kokemus oli sama peruskouluissa ja lukioissa, opettajilla ja rehtoreilla.

Aikaa kului opetuksen suunnitteluun ja tuntien valmisteluun sekä yksittäisille oppijoille annettavaan kirjalliseen palautteeseen. Rehtoreiden aikaa vei etenkin viestintä työyhteisön sisällä.

Työmäärä näkyy työssäjaksamisessa, jonka arvioi heikoksi noin viidennes vastaajista.

– Opettajat ja rehtorit kokivat perusopetuksen poikkeusjärjestelyt selvästi kuormittavammaksi kuin tavanomaisen työnsä. Välitunnittomuuden aiheuttama tauottomuus teki työpäivistä todella hektisiä, koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo OAJ:stä kuvailee.

Koronakevään kielteisiä vaikutuksia olivat heikentyneet oppimistulokset, vaikeudet opintojen etenemisessä tai merkittävän lisätuen tarve myöhemmin. Neljäsosa opettajista arvioi näitä vaikeuksia aiheutuneen useille oppijoille ja lähes kolmeneljäsosaa yksittäisille oppijoille. Kielteisiä vaikutuksia oli yhtäläisesti sekä peruskoulussa että lukiossa.

Koronakeväänä etenkin aineenopetuksen toteutuminen on ollut vähän niin ja näin.

Mutta lähes kaikki opettajat tunnistivat jaksolla olleen myös positiivisia vaikutuksia yksittäisille tai jopa useille oppijoille. Opettajat havaitsivat myönteisiä vaikutuksia hieman laajemmin perusopetuksessa kuin lukiossa.

Hanna Innalan mukaan hienoa oli oppilaiden ottama digiloikka.

− Se oli huima saavutus ekaluokkalaisilta. Itseluottamus kasvoi, kun osasi itse käyttää tietotekniikkaa. Oppimisen tuloksiakin tuli. Matematiikka ja lukeminen edistyivät, ja oppilaat harjoittelivat kirjoittamista monipuolisesti.

Innala on kuitenkin tyytyväinen siitä, että syyslukukausi alkaa kevään asioiden kertaamisella.

Jaakko Salo kiittää opettajia etenkin digitalisaatioon liittyvän osaamisloikan ottamisesta. Lähes kaikki vastaajat kertoivat, että heidän laitteisiin ja sovelluksiin liittyvä digitaalinen osaamisensa sekä poikkeusoloihin soveltuvan pedagogisen osaamisensa kasvoi kevään aikana.

Kaksi kolmasosaa vastaajista arvioi voivansa ainakin osin hyödyntää kartuttamaansa osaamista myös normaaliolojen opetuksessa. Osaamisloikan ovat tehneet myös rehtorit, joista joka kolmas voi hyödyntää uutta digiosaamistaan myös jatkossa.

Poikkeusoloissa työskennelleet perusopetuksen ja lukion opettajat kokivat oman työyhteisön antaman tuen tärkeäksi.

− On ilahduttavaa lukea palautetta esimiesten ja kollegoiden jakamasta tuesta. Monet kyselyyn vastanneet opettajat välittivät “kiitos rehtori, kiitos kollegat” -viestiä, Salo sanoo.

Opettajien välinetilanne sen sijaan ei ole yhtä hyvällä tasolla. Jo normaalioloissa opettajat tarvitsisivat Salon mukaan työhönsä henkilökohtaisen tietokoneen ja työpuhelimen nettiyhteyksineen, mutta koronakeväänä näiden puute suoranaisesti esti työskentelyn.

Peruskoulussa työtä haittaavista merkittävistä välinepuutteista kertoo 30 prosenttia, lukiossa 15 prosenttia vastaajista. Oppijoiden välineet ovat lukiossa pääasiassa kunnossa, ja opiskelijat hankkivat ne yleensä itse.

Peruskoulun vastaajista 62 prosenttia kertoi koulun tarjoavan henkilökohtaiset laitteet ainakin niille, joilla ei ollut omaa laitetta. 24 prosenttia kertoi laitteita tarjottavan joillekin ikäryhmille, ja 15 prosenttia vastasi, ettei laitteita tarjota oppilaille lainkaan.

Kyselyssä opettajat arvioivat myös antamansa opetuksen soveltumista pitkäkestoiseen etäopetukseen, kun oletuksena on, että opettajilla ja oppilailla olisi toimivat välineet käytössään. Yli 70 prosenttia perusopetuksen opettajista kertoi, että etäopetuksessa opetussuunnitelman mukaisista tavoitteista, sisällöistä ja työtavoista jouduttaisiin karsimaan.

− Tämä kriittinen arvio on otettava huomioon, kun pohditaan etäopetuksen mahdollisuuksia perusopetusikäisten opetuksessa. Opettajien mukaan perusopetuksen on rakennuttava lähiopetukselle, Salo sanoo.

Lukiossa taas noin puolet opettajista kertoi, että heidän opetuksensa on ainakin pääosin annettavissa etäopetuksena, mutta toinen puoli opettajista kertoi etäopetuksen aiheuttavan opetussuunnitelman tavoitteiden sisältöjen ja työtapojen karsimista.

Lukion opettajat myös pahoittelevat etäkurssien vähäisempää vuorovaikutusta, mikä haittaa opiskelijoihin tutustumista.

Kun perusopetuksessa palattiin lähiopetukseen toukokuun puolivälissä, kolmannes opettajista koki, ettei työnantaja suhtautunut vakavasti henkilöstön työturvallisuuteen. Hanna Innala piti käsittämättömänä, että toukokuun kahdeksi viimeiseksi viikoksi oli palattava kouluun ja luotava taas uudet poikkeusajan rutiinit.

− Opettajina pyrimme siihen, että turvallisuusohjeita olisi noudatettu. Ekaluokkalaisten oli kuitenkin vaikea muistaa turvavälisääntö. Käsiä pesimme ja desinfioimme ahkerasti. Iltapäivisin opiskelimme paljon ulkona, Innala kertoo.

Joka neljäs kyselyyn vastannut kertoi, että oppilaiden opetusta oli karsittu.

Vain puolet vastaajista kertoi koulutyön sujuneen hyvin toukokuun kahtena viimeisenä viikkona, ja muilla oli huomattavia vaikeuksia. Työaikaa kului paljon muihin tehtäviin opetuksen kustannuksella.

Joka neljäs OAJ:n kyselyyyn vastannut opettaja kertoi, että oppilaiden opetusta oli karsittu.

– Siihen ei olisi ollut lupaa, tuntijakoa tulisi noudattaa. Myöskään oppimisen tukea ei toteutettu normaalisti, sillä tarjolla ei ollut osa-aikaista erityisopetusta eikä avustusta, koulutuspolitiikan päällikkö Salo pahoittelee.

Erityisen haasteellinen oli peruskoulun ja lukion yhteisten opettajien työtilanne, koska perusopetuksessa oli palattu lähiopetukseen ja lukiossa etäopetus jatkui. Puolet yhteisistä opettajista opetti samaan aikaan sekä etänä että lähiopetuksessa.

Salon mukaan yhteisten opettajien tilanne on huomioitava työjärjestyksessä, jos syksyllä kouluissa joudutaan turvautumaan poikkeusjärjestelyihin.

– Opettajalla ei voi olla samanaikaisesti useita oppitunteja käynnissä, Salo painottaa.

Innala aikoo mahdollisissa tulevissa etäopetustilanteissa ottaa heti Meetin käyttöön ja ohjata tehtäväpalautukset Google Driveen.

− Tehtävien määrää pitäisi myös seurata tarkasti ja kysellä huoltajilta, miten koulunkäynti sujuu. Lisäksi tarjoaisin ”ope linjoilla, tule ja kysy” -aikoja, Innala ennakoi.