”Teknologian kyky keskustella käyttäjän kanssa ei ollut lähelläkään nykyistä tasoa, kun vuonna 2020 aloittelin keskustelevia opetusagentteja käsittelevää väitöskirjaani.
Puutteista huolimatta olin varma, että keskusteleva opetusteknologia tulee – jos ei tänään, niin lähiaikoina.
Ennen tekoälyn läpimurtoa haastattelemieni lukiolaisten vaatimukset olivat korkealla. Keskustelevalta teknologialta odotettiin samaa kuin hyvältä opettajalta: kannustavuutta, myönteisyyttä, luotettavuutta ja kykyä sujuvaan keskusteluun.
Tuon ajan teknologia ei näitä vaatimuksia täyttänyt.
Laajaan kielimalliin perustuva tekoäly Chat GPT esiteltiin suurelle yleisölle marraskuussa 2022. Kokeiltuani sitä tiesin heti, että nyt saatiin se mikä puuttui.
Maisterintutkintoni on viestinnän puolelta, ja humanistina innostuin tekoälyn kyvystä keskustella.
Väitöskirjan tein informaatiotieteiden tiedekunnassa, jossa humanistinen intoiluni ei heti saanut vastakaikua. Onnistuin kuitenkin vakuuttamaan väitöstyöni ohjaajan siitä, että tutkimusta pitää kääntää uusien mahdollisuuksien suuntaan.
Väitökseni koostuu neljästä itsenäisestä artikkelista, joista kaksi on kirjallisuuskatsauksia. Yhdessä artikkelissa selvitän, millaisia näkemyksiä ja odotuksia opettajilla ja lukion opiskelijoilla on keskustelevista opetusteknologioista. Aineistona olivat 11 opettajan ja 16 lukiolaisen haastattelut.
Neljännessä artikkelissa tutkin Microsoftin tekoälyn Copilotin käyttöä matematiikan opiskelussa. Aineistossa oli 135 lukio-opiskelijaa, ja se oli kerätty tekoälyn läpimurron jälkeen.
Opiskelijoiden näkemykset keskustelevista opetusagenteista olivat opettajien näkemyksiä negatiivisempia. Teknologian kanssa ei haluttu jäädä yksin: open piti olla tunnilla mukana, teknologia sai olla korkeintaan apuope.
Kysyessäni opiskelijoilta, mitä opettajan tehtäviä voisi heidän mielestään siirtää opetusagentin kontolle vastaukset olivat ei-voittoisia: ei mitään tärkeää, en tiedä, läksyjen tarkistuksen ehkä. Kaikesta huolimatta opiskelijat katsoivat, että opetusagentti voisi myös tukea opiskelua.
Opettajat näkivät, että teknologia voisi tukea arviointia esimerkiksi tekemällä alustavan arvion opiskelijoiden oppimispäiväkirjoista. Opettaja tarkistaisi arvion.
Tekoäly jaksaa olla loputtoman kannustava ja ystävällinen. Siltä voi myös kysyä asioita tarvitsematta pelätä tyhmäksi leimautumista. Aiempien tutkimusten mukaan tämä on opiskelijoiden mielestä yksi tekoälyn suurimmista eduista.
Kaikesta huolimatta ope on yhä ope, ja tekoäly on työkalu. Sen käyttöä värjää tunne illuusiosta: keskustelu kulkee, mutta keskustelukumppania ei ole oikeasti olemassa.
Lisäksi opiskelijat joutuvat olemaan varpaillaan tekoälyä käyttäessään: informaatiotieteen tiedekunnassa tekemämme tutkimuksen mukaan heistä neljännes pelkää syyllistyvänsä väärinkäytöksiin vahingossa ja puolet, että opettaja pitää tekoälyn käyttöä huijaamisena.
Iso ongelma on se, että Opetushallituksen antamista ohjeista huolimatta on edelleen epäselvää, miten opettajien tulee soveltaa tekoälyä käytännössä. Säännöt on saatava selkeiksi mahdollisimman pian, sillä opettajien linjaerot lisäävät opiskelijoiden eriarvoisuutta.
Mistä on kyse?
Opetushallitus on antanut ohjeet tekoälyn käytöstä, mutta kouluissa käytännöt vaihtelevat. Sääntöjen ja käytäntöjen yhtenäistämisellä on kiire, sillä nykyinen tilanne lisää opiskelijoiden välistä epätasa-arvoa, sanoo Pieta-Anniina Sikström.
Väitös
Pedagogical agents communicating and scaffolding student learning. Jyväskylän yliopisto 2025.