Sivistyksestä kunnan sydän – esimerkkejä sivistyskunnan rakentamiseen

Jos maakuntauudistus toteutuu hallituksen suunnittelemalla tavalla, muuttaa se radikaalisti kuntien tehtäväkenttää, rahoitusta ja toimintaedellytyksiä. Tulevaisuuden sivistyskuntien on oltava elinvoimaisia ja kyettävä huolehtimaan kasvatus- ja koulutuspalveluista.

Kun koulutuksesta tulee kuntien tärkein tehtävä, olisi kuntarakenteen palveltava tämän tehtävän toteuttamista. OAJ:n mielestä maakuntauudistus ei poista kuntarakenteen tarkastelutarvetta.

– On pohdittava, minkä kokoinen kunta olisi riittävän suuri vastaamaan sille määritellyistä sivistyspalveluista, koulutuspoliittinen asiantuntija Suvi Pulkkinen sanoo.

Nyt yli kolmanneksessa kunnista syntyy vuosittain alle koululuokallinen lapsia.

– Olisi laskettava, missä menee ikäluokan minimiraja, että esimerkiksi yläkoulussa pystytään tarjoamaan monipuolista opetusta kelpoisten opettajien voimin.

OAJ tähdentää, että maakunnille ei pidä määrätä mitään uusia tehtäviä ennen kuin niiden toiminta on edes alkanut. Sitten kun toiminta on alkanut vakiintua, on pohdittava, voisivatko maakunnat esimerkiksi koordinoida koulutuspalveluita alueella, jotta koulutuksen saavutettavuus ja laatu saadaan turvattua.

– Jo nyt on kuulunut puheita, että myöhemmin toisen asteen koulutus heitetään maakuntien hoidettavaksi. Näin se ei voi olla, vaan koulutuksen järjestäjänä pitää edelleen voida olla kunta, kuntayhtymä tai yritys, Pulkkinen sanoo.

Opetusalan kannalta ensiarvoisen tärkeää on turvata varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tasalaatuisuus ja yhdenvertaisuus niin, että hyvät lähtökohdat elämään ja jatkuvaan oppimiseen voi saada jokaisessa kunnassa. Myös kielivalikoiman ja opetuksen määrän pitää olla riittävää sekä opetusryhmien tarpeeksi pieniä eri puolilla Suomea.

Perusrahoituksen tasoa on nostettava niin, että se riittää laadukkaiden palveluiden tarjoamiseen. Kehittämisrahoituksella tulisi tukea kuntien pitkäjänteistä uudistumista eikä lyhytkestoisia hankkeita, joista saa vain hankeähkyn.

Tällä hetkellä varhaiskasvatus on ainoa koulutusmuoto, jossa voiton tavoittelu on mahdollistettu. Yksityisiä suuria päiväkotiyrityksiä syntyy koko ajan lisää. OAJ haluaa pelisääntöjä yksityiseen varhaiskasvatustoimintaan.

– Varhaiskasvatuksen asemaa osana lapsen koulutuspolkua ja kunnallisena palveluna pitää vahvistaa. Julkisesti rahoitetun toiminnan on oltava läpinäkyvää, ja sen pitäisi toimia samoin pelisäännöin riippumatta siitä, onko järjestäjä kunta vai yksityinen, Pulkkinen linjaa.

Siun sote jo käynnissä

Pohjois-Karjalassa on jo kokemusta siitä, miten sivistyskunnat toimivat. Maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä Siun sote aloitti viime vuoden alussa. Siun sote hoitaa maakunnan sote-toiminnot, ja kunnat järjestävät sivistyspalvelut.

Alueen kunnista Kitee oli viitisen vuotta sitten kriisikunta, mutta nyt kaupunki on saanut taloutensa plussan puolelle. Ennen Siun sotea opettajien jukolainen pääluottamusmies Niilo Hirvonen oli huolissaan tilanteesta pienenevän väestömäärän kaupungissa.

– Jos sote-vaiheessa kunta on talousvaikeuksissa ja joudutaan turvautumaan leikkauksiin, leikkuri kohdistuu erityisen pahasti sivistystoimeen. Nyt Kiteen talous on onneksi kunnossa ja kaupungin strategiaan on kirjattu muun muassa toisen asteen koulutuksen säilyttäminen ja koulutustarjonnan lisääminen, Hirvonen iloitsee.

Sivistyspoliittista ohjelmaa Kiteellä ei ole erikseen tehty, mutta asiat on kirjattu kaupungin strategiaan.

– Olemme paikallis- ja alueyhdistyksessä pohtineet sivistyspoliittisia asioita ja saaneet tavoitteitamme kaupungin strategiaan. Sote-vaihe on hyvä hetki opettajayhdistysten, sivistysjohdon ja kuntapäättäjien tiiviille yhteistyölle, OAJ:n Kiteen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Antti Simonen toteaa.

Sivistysjohtaja Pekka Hirvonen tähdentää kaupungin strategian merkitystä: strategiasta puuttuvat asiat uhkaavat jäädä sivuun.

– Myös hyvinvointisuunnitelma on tärkeä, koska se pureutuu kaupungin ja soten väliseen yhteistyöhön. Syksyisin käytävissä talousarviokeskusteluissakin on mahdollista nostaa asioita esiin, hän sanoo.

Maakuntauudistuksessa koulujen koulukuraattori- ja terveydenhuoltopalvelut voidaan siirtää soten puolelle, jos kunnat näin yhdessä päättävät. Pekka Hirvonen näkee muutoksessa sekä hyvää että huonoa.

– Mikäli oppilashuollon henkilöstö on soten puolella, ei kunta voi itse olla valitsemassa esimerkiksi koulukuraattoria, ja sitouttaminenkin on hankalampaa. Toisaalta on hyvä pohtia, saisimmeko pienenä kaupunkina rekrytoitua huippuosaajia maakunnan reuna-alueelle. Tehtävää hoitava ihminen vaikuttaa tosi paljon siihen, miten homma toimii, sivistysjohtaja tietää.

Koska yhdyspinnat kuntien ja maakuntien välillä eivät synny itsestään, kiteeläiset vinkkaavat, että soten tuloa kunnissa odottavien sivistystoimen edustajien kannattaa miettiä muun muassa oppilashuollon järjestämistä.

– On hyvä selvittää, mitkä ovat ne palvelut, jotka kasvatuksessa ja koulutuksessa omassa kunnassa tarvitaan, olipa niiden järjestämistapa mikä hyvänsä, Niilo Hirvonen sanoo.

Pekka Hirvonen aloitti Kiteen päätoimisena sivistysjohtajana vuosi sitten elokuussa. Aiemmin rehtorin ja sivistyjohtajan tehtävät oli yhdistetty.

Hirvosen mukaan päätoimisuus mahdollistaa yhteistyön rakentamisen kunnan ja soten välille.

– Suurissa keskuskaupungeissa on päälliköitä ja johtajia sotetoimijoiden vastinpareiksi, mutta pienissä kunnissa on huolehdittava siitä, että sivistyspuolella on riittävästi henkilöstöä. Jos yhteistyön ja mallien rakentamista ei tehdä hyvin, isot kaupungit ja pienet kunnat joutuvat eriarvoiseen asemaan, Hirvonen pelkää.

Sivistyskunta ei synny itsestään

Naapurikunnatkin saattavat poiketa toisistaan sivistyspalveluiden järjestäjinä samanlaisista lähtökohdista huolimatta. Järvenpää ja Tuusula ovat hoitaneet sivistysasiat Keravaa paremmin.

Yle teki toukokuussa selvityksen kaikkien suomalaiskuntien perusopetuksen tilasta. Ylen koulukoneesta käy ilmi, paljonko kunta panostaa peruskouluihinsa suhteessa muihin kuntiin.

Yksi koulukoneessa huonoimmin menestyneistä kunnista on Kerava, joka satsaa perusopetukseen selvästi vähemmän kuin muut kaupunkimaiset kunnat. Kerava sai ainoastaan yhden tähden viisiportaisella asteikolla.

Keravan naapurikunnat Tuusula ja Järvenpää saivat koulukoneessa kumpikin kolme tähteä. Miksi Kerava on niin paljon naapureitaan huonompi?

Keravan opettajien pääluottamusmies, OAJ-valtuutettu Tuomo Suihkonen on keskustellut asiasta työnantajan edustajien kanssa. Keravalaiset arvelevat, että eri kunnissa koulukoneen kysymyksiä on tulkittu hieman toisin.

– En näe tilannetta yhtä huonona kuin koulukone. Tukiopetusta on saanut antaa, oppimateriaalipuoli on kunnossa ja joka koulussa on digivastuuhenkilöt. Ryhmäkoot ovat kyllä valtakunnan keskiarvoja suurempia.

Ennen päätoimisen pääluottamusmiehen pestiään Suihkonen työskenteli Ahjon alakoulussa luokanopettajana.

Keravan kaupunginvaltuusto teki kolme vuotta sitten päätöksen pienentää ykkös- ja seiskaluokkien kokoa 22 oppilaaseen. Sen jälkeen on joka vuosi tehty samanlainen päätös näiden vuosiluokkien osalta.

Kerava on saanut naapureitaan enemmän Opetushallituksen myöntämiä valtion erityisavustuksia esi- ja perusopetuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin, erityisopetuksen laadun kehittämiseen ja opetusryhmien joustavaan muodostamiseen sekä alueellisen eriarvoistumisen torjuntaan. Kerava saa vuosille 2018–2019 peräti 389 796 euroa.

– Haimme rahaa joustavien erityisopetusmuotojen kehittämiseen. Tavoitteena on, että entistä useampi lapsi ja nuori voisi käydä lähikoulua. Kokonaan erityisluokkien tarve ei kuitenkaan poistu, vt. kasvun ja oppimisen tuen johtaja Mari Heikkinen kertoo.

Tuusula saa 93 000 euroa ja Järvenpää 75 000 euroa. Tasa-arvoraha on koettu tärkeäksi, ja sillä on saatu hyvää aikaan.

– Järvenpäässä on onneksi leikkaamisen sijaan viime vuosina lisätty erityisen tuen opettajia, koulujen perhetyöntekijöitä ja koulunkäynnin avustajia. Olemme myös monessa kehittämishankkeessa innolla mukana, esimerkkinä vaikkapa Liikkuva koulu. Toisaalta lukuisat hankkeet saattavat lisätä työn kuormittavuutta ja heikentää henkilöstön jaksamista, työsuojeluvaltuutettu ja OAJ-valtuutettu Sari Aksberg Järvenpäästä toteaa.