Hyvinvointialueiden muodostamisen jälkeen kuntien suurimmat tehtävät ovat varhaiskasvatus ja koulutus. Monissa kunnissa yli puolet kuntatyöntekijöistä työskentelee näillä aloilla.
Vaikka kunnat ovat keskenään hyvin erilaisia ja painivat työnantajina omien haasteidensa kanssa, yksi asia yhdistää niitä. Nimittäin koko maassa on pula pätevistä opettajista.
Kuntien eläkevakuuttajan Kevan kuukauden takaisten laskelmien mukaan Suomesta puuttuu noin 6 000 koulutettua varhaiskasvatuksen opettajaa ja noin 2 400 kelpoista erityisopettajaa.
Osa kunnista on oivaltanut, kuinka suuri kultakimpale koulutus on, ja houkuttelee asukkaita esimerkiksi maksuttomalla varhaiskasvatuksella. Maksuttomuus ei kuitenkaan riitä, varhaiskasvatuksen täytyy olla myös laadukasta.
Mitä keinoja kunnilla on vaikuttaa vetovoimaisuuteensa ja koulutuksen laatuun?
Erityisesti kuihtuvat kunnat joutuvat pohtimaan vetovoimatekijöitä ja koulutetun työvoiman saatavuutta.
Kuntien kutistuva asukasmäärä ja köyhtyminen sekä vaikeudet saada koulutettua työvoimaa ovat hankala yhdistelmä. Vaarana on, ettei kaikilla kunnilla ole mahdollisuutta tarjota oppilaille yhdenvertaisesti laadukasta koulutusta.
Tämä huolettaa myös OAJ:n koulutuspolitiikan erityisasiantuntijaa Pauliina Viitamiestä. Hän muistuttaa, että laadukkaan opetuksen tae ovat korkeasti koulutetut ja kelpoiset opettajat sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa.
– Kannan huolta etenkin sellaisista kunnista, joissa väestöpohja on vähäinen ja verotulokertymä matala. Kelpoisten opettajien saaminen näihin kuntiin on vaikeaa jo nyt, eikä tilanne ainakaan helpotu lähitulevaisuudessa, Viitamies sanoo.
Osassa Suomen 309 kunnasta lapsia syntyy vuodessa vähemmän kuin koululuokallinen. Siksi on pohdittava, voisiko useampi kunta ylläpitää yhteistä peruskoulua. Ajan myötä lienee välttämätöntä puuttua kuntarakenteeseen.
Vuoden alussa voimaan tullut sote-uudistus vei kunnilta paitsi tehtäviä myös valtion rahoitusta. Kunnat joutuvat rahoittamaan koulutusta aiempaa enemmän verotuloillaan, koska valtionosuudet ovat pienentyneet vuosien saatossa. Valtio maksaa noin neljäsosan kuntien järjestämästä koulutuksesta.
Kasvatus ja koulutus ovat kunnan elinvoimaisuuden perusta.
Onneksi moni kunta ymmärtää, että koulutus on kannattava panostus. Usein koulutuksen arvo on opittu kantapään kautta.
Savonlinna leikkasi kesäajan palkan määräaikaisilta opettajilta vuonna 2018. Kaupungissa kuitenkin huomattiin pian, että pätevät opettajat karkasivat naapurikuntiin ja rekrytointiin tuli ongelmia.
– Opettajat valitsevat ymmärrettävästi lähikuntien paikat. Onhan ihan eri asia saada 12 kuukauden kuin 9 kuukauden palkka, pääluottamusmies Petri Lajunen toteaa.
Nyt Savonlinnan kaupunki haluaa parantaa vetovoimaisuuttaan työnantajana maksamalla jatkossa kesäpalkan myös määräaikaisille.
Lajusen mukaan ilmapiiri Savonlinnassa muuttui sote-uudistuksen myötä. Nyt myös päättäjät ymmärtävät koulutuksen olevan kaupungin keskeisin tehtävä.
– Kasvatus ja koulutus ovat kunnan elinvoimaisuuden ja tulevaisuuden perusta, Savonlinnan lyseon lukiossa opettava Lajunen sanoo.
Savonlinnan kaupunginvaltuusto ja -hallitus sekä sivistyslautakunta ovat yksimielisiä, että vastaisuudessa kesäajan palkka maksetaan niille määräaikaisille, jotka hoitavat avointa virkaa tai ovat tuntiopettajia.
Koska virkamääräykset tälle lukuvuodelle on tehty, on vielä auki, voidaanko muutos tehdä jo tänä kesänä. Palkanmaksun jatkaminen nykyisille noin 15 määräaikaiselle opettajalle maksaisi kaupungille noin 200 000 euroa.
Nyt rehtorit odottavat työnantajalta ohjeistusta.
– Kuntapäättäjät haluavat maksaa jo kesän 2023 palkat määräaikaisille. Paikallisyhdistyksen vaikuttamistyö on tuottanut tulosta, Lajunen sanoo.
Pääkaupunkiseudulla on paljon väkeä ja paljon ongelmia. Helsingissä varhaiskasvatuksen opettajien työvoimavaje on lähes 44 prosenttia, ja kaupungissa on jatkuvasti auki satoja varhaiskasvatuksen opettajien paikkoja.
Saadakseen palkattua pätevää henkilökuntaa Helsingin kaupunki otti vuonna 2018 käyttöön kannustuspalkkion.
Kaupunki maksaa palkkion päteville uusille varhaiskasvatuksen opettajalle, varhaiskasvatuksen erityisopettajille sekä varhaiskasvatuksen kiertäville erityisopettajille. Aluksi palkkio oli tuhat euroa. Nyt summa on nostettu 2 000 euroon. Palkkion maksamisesta päätetään vuosittain.
Työsuhteen alussa palkkiosta maksetaan tuhat euroa. Toinen puolikas tulee tilille, kun vakinaista työsuhdetta on kulunut kuusi kuukautta samassa yksikössä. Kannustuspalkkioita on maksettu yli 300 opettajalle.
– Olemme kehittäneet monia tapoja henkilöstön saatavuuden ja viihtyvyyden parantamiseen. Kannustuspalkkio on yksi keino, ja siitä saamme hyvää palautetta, kasvatuksen ja koulutuksen toimialan henkilöstöpalvelujohtaja Tiina Harju-Kukkula kertoo.
Opettajien pysyvyyttä pyritään takaamaan maksamalla varhaiskasvatuksen opettajille 225 euroa tehtäväkohtaisen palkan alarajaa enemmän kuussa. Lisäksi kaupunki maksaa 150 euroa kuussa alueellista yhdenvertaisuuslisää kelpoiselle henkilöstölle, mikäli päiväkoti täyttää lisän maksamisen kriteerit.
Myös perehdytykseen käytetään kaksi päivää työsuhteen alussa.
Nokia löysi työhyvinvoinnista vetovoimatekijänsä.
Kaikki vetovoimatekijät eivät vaadi paljoa rahaa. Nokian kaupunki löysi työhyvinvoinnista vetovoimatekijänsä työntekijöiden aloitteesta. Nyt yhteisopettajuushanke parantaa työhyvinvointia ja jaksamista edullisin kustannuksin.
Yhteisopettajuudessa lähdettiin liikkeelle viitisen vuotta sitten Opetushallituksen tutorhankerahoituksella.
Vapaaehtoiset opettajaparit saavat ensimmäisen työvuoden ajan työn vaativuuden perusteella maksettavaa tva-lisää 76 euroa kuussa. Myös kehittäjätutoreiden työ huomioidaan palkkauksessa.
Nokian Koskenmäki-Tervasuon 540 oppilaan koulussa 80 prosenttia opettajista työskentelee yhteisopettajapareina. Työssäjaksaminen ja työtyytyväisyys ovat parantuneet.
– Työparilta oppii uutta ja saa tukea sekä rohkaisua. Ideat monipuolistuvat, ja oppilaat hyötyvät kahden opettajan osaamisesta, luokanopettaja ja kehittäjätutor Mira Vänskä kertoo.
Vänskän työpari, luokanopettaja ja kehittäjätutor Piia Hakomäki pitää hyvänä työssäjaksamisen parantumista sekä oppilaiden saamaa yhteistyön mallia.
– Tiimityöskentelytaidot ovat tarpeen kaikilla aloilla. Yhteisopettajuus voi tuoda uusia näkökulmia, ja oppiva yhteisö kehittyy, Hakomäki sanoo.
Rehtorilta yhteisopettajuus edellyttää huolellista lukujärjestyksen tekemistä, mutta malli kannattelee myös esihenkilöä.
– On helpompi tehdä työtä yhteisössä, jossa on hyvä henki ja jossa voidaan hyvin, rehtori Terhi Niinimaa kiittää.
Johtava rehtori Kari Lähde on yksi Nokian yhteisopettajuuden mahdollistajista. Hän arvelee yhdessä tekemisen vahvistuvan laajemminkin tulevaisuuden työelämässä.
– Yhteisopettajuus on edullista kunnalle, opettajat voivat hyvin ja oppilaat hyötyvät muun muassa laajentuneista ryhmittelymahdollisuuksista. Kaikki voittavat.