Eihän kukaan haluaisi lomauttaa opettajia, mutta joskus on vain pakko! Vai onko sittenkään? Onko lomautus kunnille vasta viimeinen oljenkorsi?
Ei siltä näytä.
OAJ:n kokoamat tilastot osoittavat, että lomautuspäätökset eivät ole kytköksissä kunnan taloudelliseen tilanteeseen.
Tilastoissa on vertailtu kuntien taloustilannetta erilaisilla mittareilla, joita ovat muun muassa veroprosentti, vuosikate, vuosikatteen osuus poistoista, konsernin lainakanta sekä omavaraisuusaste. Käytössä ovat tuoreimmat saatavilla olevat talousluvut.
Kaikilla näillä mitattuna lomauttajia löytyy melko tasaisesti sekä hyväosaisten että heikommin pärjäävien joukosta.
– Vaikka kunnan taloutta ei voidakaan arvioida pelkästään yhden tunnusluvun tai yhden vuoden tilanteen perusteella, näyttää siltä, että kunnan talousluvuilla ja lomautuspäätöksillä ei ole mitään selkeää yhteyttä keskenään, ekonomisti Mika Väisänen sanoo.
OAJ on tehnyt myös aiemmin selvityksen, jossa lomauttajakuntien talouslukuja tarkasteltiin matemaattisilla malleilla. Tällöinkään lomauttajien ja muiden kuntien talousluvuista ei ole löytynyt eroja, jotka selittäisivät lomautuspäätökset.
– Minkään Suomen kunnan ei ole pakko lomauttaa opettajia. On arvovalinta, mihin rahat kunnassa pannaan ja mihin ei. Kun ei ole pystytty tekemään oikeita päätöksiä oikeaan aikaan ja riittävän tehokkaasti, oma päättämättömyys kaadetaan henkilöstön ja lasten niskaan, kehittämispäällikkö Niku Tuomisto sanoo.
Talousluvut eivät selitä lomautuspäätöksiä
(klikkaa kuva isommaksi)
Kuviossa on kaikki Suomen kunnat taloustilanteen mukaan listattuina. Pystyviivat esittävät kuntia sen mukaan, paljonko niiden vuosikatteen osuus poistoista oli viime vuonna. Luku on yleisesti käytetty mittari kunnan tulojen ja menojen tasapainolle. Punaisella merkityt kunnat lomauttavat opetushenkilöstöä tänä vuonna, nimeltä mainitut syksyn aikana. Vasemmalla ovat taloudellisesti huonosti pärjäävät kunnat, oikealla ne, joilla menee hyvin.
Lähde: Tilastokeskus ja OAJ
Lomautus on siis arvovalinta, mutta onko siinä järkeä edes talouden näkökulmasta? Säästääkö se todella kunnan rahoja?
Kurkistetaanpa esimerkiksi Ouluun, joka lomautti henkilöstönsä viideksi päiväksi vuonna 2014. Toiveissa siinsivät viiden miljoonan euron säästöt.
Päättäjät eivät ottaneet huomioon verotulojen menetyksiä ja muita vaikutuksia.
Nyt kun lomautusruljanssista on kulunut jo useampi vuosi, leikkausten vaikutuksia on ehditty tarkastella. Kaupunki on tehnyt oman selvityksensä, johon on kuultu työntekijöitä, esimiehiä ja työterveyshuoltoa, ja työntekijäjärjestöt ovat antaneet omat kommenttinsa.
– Virkamiesvalmistelu ja päättäjät ymmärrettävästi laskevat summat tietystä näkökulmasta. He summasivat säästöjä eivätkä ottaneet huomioon esimerkiksi verotulojen menetyksiä ja muita heijastusvaikutuksia, sanoo OAJ:n paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Timo Kettunen.
Yksi tärkeä heijastusvaikutus, joka ensi silmäyksellä usein unohtuu, onkin juuri verotulojen menetys.
Lomautuksen jälkeen tehdyn arvion mukaan Oululta jäi vuoden 2014 henkilöstömenoleikkausten takia saamatta 627 000 euroa verotuloja.
Kettusen mukaan verotuloja ei ole aivan helppo laskea, koska niitä ei saa järjestelmistä ulos muuten kuin keskimääräisinä lukuina. Tämä varmasti vähentää entisestään työnantajan halua laskea niitä mukaan.
Monien muidenkin välillisten kustannusten tarkka laskeminen on vaikeaa, joten niitä voidaan vain arvioida. Päivänselvää kuitenkin on, että kustannuksia lomautuksista tulee ja paljon.
Oulun työterveyshuollon mukaan vuoden 2014 lomautuksilla oli vaikutusta sairauspoissaoloihin. Opetustoimen työntekijöistä moni tunsi aluksi, että ei mitenkään voi olla pois töistä, vaikka tarvetta olisi.
Loppusyksyllä ja seuraavana vuonna tilanne kuitenkin kärjistyi niin pahaksi, että joidenkin oli pakko jäädä sairauslomalle. Pitkiä uupumustyyppisiä sairauspoissaolojaksoja vaikutti olevan normaalia enemmän.
Tarkkaa määrää on mahdotonta arvioida, koska poissaoloja ei tilastoida sen mukaan, onko lomautus vaikuttanut sairastumiseen.
– Käsityksemme on, että lomautus aiheuttaa 2–3 seuraavalle vuodelle aina sairauspoissaolojen määrän kasvun, Kettunen sanoo.
Kunta-alalla yhden sairauspoissaolopäivän keskihinta on 200 euroa. Oulussa lomautukset koskivat 1 712 opetushenkilöstöön kuuluvaa. Jos jokainen heistä joutui lomautusten takia olemaan yhdenkin päivän ylimääräisellä sairauslomalla, puhutaan jo useiden satojen tuhansien eurojen kustannuksista.
Lomautuksilla oli kielteisiä vaikutuksia työmotivaatioon ja työilmapiiriin.
Työnantaja ei laske lomautuksen kuluihin myöskään ilmapiirin kiristymisestä johtuvia työsuojelullisia ja työhyvinvointiin liittyviä ongelmia.
– Työyhteisöt muuttuvat riitaisemmiksi, kun kaikilla on kova työpaine ja väsymys. Tätä näkökulmaa ei lomautustilanteissa arvioida mitenkään. Samaan aikaan kuitenkin puhutaan paljon siitä, miten työhyvinvointi on keskeisintä työssä suoriutumiselle, Kettunen sanoo.
Kaupungin selvityksestäkin käy ilmi, että lomautuksilla oli kielteisiä vaikutuksia työmotivaatioon ja työilmapiiriin. Kyselyyn vastanneiden työntekijöiden mukaan palvelut kärsivät.
Oulun vuoden 2014 viisi päivää kestänyt lomautus saattaa kuulostaa verrattain lyhyeltä.
Paikallisyhdistyksen mukaan sen vaikutukset eivät kuitenkaan olleet vähäiset. Lomautukset jakautuivat lähes koko vuodelle, jolloin koko vuosi jouduttiin toimimaan vajaalla henkilöstöllä.
Oppilaille henkilöstövajeesta koituu tietenkin monenlaista haittaa. Jos turvallisuutta ei pystytä takaamaan ja tukea tarvitsevien palvelut jäävät puutteellisiksi, seurauksena on esimerkiksi opiskeluvalmiuksien heikentymistä ja syrjäytymistä.
Inhimillisen kärsimyksen lisäksi aiheutuu taloudellisia kustannuksia, jotka tulevat maksettaviksi ennemmin tai myöhemmin.
Henkilöstölle tarjottiin Oulussa lomautusten vaihtoehdoksi säästötoimenpidevapaata, jossa työntekijä sai neljää palkatonta vapaapäivää kohden yhden palkallisen vapaapäivän. Sijaista tälle ajalle ei saanut palkata. Työntekijäjärjestöt laskivat, että järjestelyssä työnantaja maksoi yli miljoona euroa palkkoja ja sivukuluja työstä, jota ei lainkaan tehty.
Vaikka sijaisia ei palkattaisi, oto-korvauksia on maksettava. Kaupunki kertoo omassa selvityksessään, että säästötoimenpidevapailla olevien sijaistuksista maksettiin oto-korvauksia 157 000 euroa.
Lomautuksissa on aina sekin vaara, että kaikki ei mene pykälien mukaan ja että oikeusistuimesta rapsahtaa kallis lasku.
Oulu joutui maksamaan työntekijöille yhteensä lähes miljoona euroa korvauksia yt-velvoitteiden rikkomisen takia. Kaupunki ei käynyt yt-neuvotteluita lain edellyttämässä muodossa ennen henkilöstön lomauttamista. Korvauspotista noin puolet meni opettajille.
Lomauttajakunnat ovat vaarassa myös menettää erilaisia valtionavustuksia. Asia on erityisen ajankohtainen nyt, sillä koronasta johtuvan poikkeustilan takia myönnetyn valtion tuet voidaan mitä todennäköisimmin periä lomauttajilta takaisin.
Oulu suunnitteli lomautuksia tänäkin vuonna, mutta vetäytyi niistä. Jos Oulu olisi tänä vuonna päättänyt lomauttaa, se olisi Timo Kettusen mukaan todennäköisesti menettänyt 2,1 miljoonaa euroa valtionavustuksia, jotka on myönnetty koronaepidemian vaikutusten tasoittamiseen ja koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen.