”Suomalaisessa keskustelussa mennään usein suoraan asiaan, kun arabialaisessa kulttuurissa kysytään ensin kuulumiset. Näin totesi taannoin eräs maahanmuuttajataustainen puhuja turkulaisille opetusalan ammattilaisille.
Toteamus jäi mieleeni. Se vahvisti lämpimän vuorovaikutuksen merkitystä.
Pyrin kohtaamaan johtamani alakoulun oppilaiden huoltajat arvostavasti. Oppilaita tervehdin aina tavatessani, luon katsekontaktia ja kysyn, mitä heille kuuluu.
On ollut kiva huomata, että nykyään myös oppilaat kysyvät minulta kuulumiset.
Aloitin Pansion koulun rehtorina seitsemän vuotta sitten. Silloin koulun oppilaista monikielisiä oli 36 prosenttia, nyt osuus on 60 prosenttia.
Suuri osa koululaisistamme on syntynyt Suomessa. He puhuvat hyvää suomea, mutta monella on käsitteissä paljon opittavaa.
Koulumme viesteissä koteihin haluamme osoittaa, että tavoitteemme on auttaa ja tukea sekä perhettä että lasta.
Olemme avanneet vanhemmille sitä, mikä on suomalainen peruskoulu, mitkä ovat sen kasvatukselliset näkökulmat ja millaisia palveluja perheille on tarjolla Suomessa.
Monikielisessä ympäristössä väärinymmärrysten mahdollisuus on suuri. Joissain kulttuureissa yhteydenotto koulusta voi tuottaa häpeää, ja tämä on tärkeää ymmärtää.
Olen kuitenkin huomannut, että moni Suomeen muualta muuttanut perhe arvostaa opettajia ja rehtoria. He luottavat todella paljon kouluun. Käytännössä tämä näkyy siinä, että lapset eivät katso koulun aikuisia nenänvartta pitkin.
Sekä koulun että vanhempien intressi on lapsen paras, mutta kasvatukselliset keinot voivat olla erilaisia.
Välillä koulu ja vanhemmat ajautuvat eri kannalle. Silloin on kysyttävä vanhemmilta erilaisista tavoista ja näkemyksistä sekä avattava ymmärrettävästi koulun omaa kantaa.
En ole vielä tavannut vanhempaa, joka haluaisi lapselleen pahaa. Kuitenkin joskus koulun ammattilaisena ihmettelen, miksi vanhempi toimii niin kuin toimii.
Erityisen haastavia ovat tilanteet, joissa koulu joutuu ilmoittamaan oppilaaseen liittyvästä huolesta toisille viranomaisille. Moni pelkää, että oma lapsi otetaan pois.
Pansion koulu on mukana yhteisö- vaikuttavuustyöryhmässä. Tähän liittyen koulussamme pidettiin turvallisuusteemainen vanhempainilta viime syyskuussa. Ilta järjestettiin yhteistyössä lasten ja nuorten turvallisuustiimin kanssa.
Tarjosimme tulkkausta, ja lapsille tekemistä järjestivät toimintakeskus Panskis, paikallinen seurakunta ja nuorisojärjestö NMKY.
Saimme hyvää palautetta monikielisten perheiden vanhemmilta.
Tapahtuman voisi järjestää ainakin joka toinen vuosi, mutta työlästä se oli.
Koulun tehtävä on tukea lapsen kotoutumista. Pulmallisinta on se, että tavallaan lapsen oma identiteetti kehittyy niin koulumaailman, kodin kuin lapsen omien odotusten myötä.
Joskus tämä hämmentää lasta. Tunne on syytä tiedostaa ja tunnistaa. Tässäkin asiassa on koulun ja kodin vuorovaikutus auttaa.
Parhaimmillaan koulu lisää ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta, koska se tuo ihmiset yhteen. Rehtorina toivoisin, että koulussa olisi kaikille yhteinen, ihmisiä yhdistävä katsomusoppiaine.
Mistä on kyse?
Pansion koulun monikulttuurisuustyö palkittiin paikallisesti syksyllä. Palkinnon sai myös turkulainen Orminkujan päiväkoti.