Opettajakoulutuksen valinnat uudistuvat – taustalle luotiin kattava opettajan osaamisen malli

Vuonna 2020 uudistuviin opettajankoulutuksen opiskelijavalintoihin on tekeillä kaikkien opettajankoulutusyksiköiden yhteinen soveltuvuuskoe. Kokeen kehittämisessä etsitään vastausta vielä isompaan kysymykseen: mistä opettajan osaaminen koostuu?

Voisiko opettajan osaamisvaatimuksista rakentaa kattavan ja luotettavan mallin?

Semmoinen hanke kuulostaa kyllä aika vaativalta.

Pohditaanpa vertailun vuoksi vaikkapa pelkän älykkyyden mittaamista. Älykkyysjärjestö Mensastakin myönnetään, että älykkyysosamäärän mittaaminen on vaikea tehtävä. Toisin kuin pituus ja paino, älykkyys on ominaisuus, jonka mittaamiseksi on luotava erilaisia vakioituja testejä. Johonkin asetetaan raja, jonka ylittäjät ovat tervetulleita älykkäiden klubiin.

Opettajan osaamisvaatimuksien mittaaminen voisi olla vielä monimutkaisempi yhtälö. Esimerkiksi älykkyys nyt on vain yksi hyvän opettajan ominaisuus. Kaikki Mensan jäsenet eivät suinkaan olisi hyviä opettajia.

Empatia ja sosiaaliset taidot, pedagoginen ymmärrys, luovuus ja vaikkapa työelämässä tarvittava stressinhallinta ovat kaikki taitavan opettajan ominaisuuksia. Eikä työssä tarvittavien taitojen lista siihen lopu.

 

Silti opettajan osaamisesta on tekeillä kunnianhimoinen malli. Ja vieläpä sellainen, jonka avulla hahmotetaan rajaa, ellei nyt ”opettajaklubiin”, niin kuitenkin opettajankoulutukseen pääsemiselle.

Taustalla on opettajankoulutuksen opiskelijavalintojen uudistus. Vuonna 2020 kaikki opiskelijaksi valittavat etenevät joko todistusvalinnan, valintakokeen tai muiden väylien kautta soveltuvuuskokeeseen. Tähän mennessä on päätetty, että 60 prosenttia pääsee soveltuvuuskokeeseen suoraan todistusvalinnalla. Yliopistot päättävät muista valintaperusteista ensi syksynä.

Jatkossa yhteen soveltuvuuskokeeseen osallistumalla voi hakea usean eri yliopiston opettajankoulutukseen sekä useaan eri koulutukseen kunkin yliopiston sisällä. Yhteisvalinnassa ovat mukana luokanopettajan, erityisopettajan, käsityön ja kotitalouden aineenopettajan, varhaiskasvatuksen opettajan sekä ohjausalan koulutukset.

 

Kansallisesti yhtenäisiä opettajankoulutuksen valintoja on kehitetty Turun yliopiston Opettajankoulutuslaitoksen koordinoimassa Ovet-hankkeessa.

– Me olimme Turussa heränneet kehittämään luokanopettajakoulutuksen valintoja jo keväällä 2017. Kun sitten korkeakouluvalintojen uudistamistyö alkoi ja ministeriö avasi opettajankoulutuksen kehittämisen hankehaun, asiaan tarttuminen sopi meille erittäin hyvin, kertoo Ovet-hankkeen vastuullinen johtaja, tiedekuntapäällikkö Anu Warinowski Turun yliopistosta.

Yhteisen soveltuvuuskokeen suunnittelussa sukelletaan opettajan osaamista koskevan tiedon ja tutkimuksen syvään päähän. Hahmoteltaessa opettajankoulutuksen soveltuvuuskokeissa arvioitavia taitoja on pystyttävä vastaamaan kysymykseen, mitä opettajan osaaminen itse asiassa on.

Siksi Ovet-hankkeen ensimmäisessä osassa onkin rakennettu opettajan osaamisen malli, joka julkaistaan perjantaina 25. tammikuuta Educa-messuilla.

– Samanlaista jäsenneltyä, kattavaa, tutkimuskirjallisuuteen perustuvaa ja suomalaisessa kontekstissa toimivaa opettajan osaamisen mallia ei ole aikaisemmin tehty, hankkeen projektipäällikkö Mirva Heikkilä sanoo.

Ensimmäistä osahanketta on johtanut Riitta-Leena Metsäpelto Jyväskylän yliopistosta.

 

Aina joskus voi kuulla kritiikkiä siitä, kuinka tutkimustieto sivuutetaan koulutusjärjestelmän uudistuksissa. Tällä kertaa asian laita on paremmin.

Opettajankoulutuksen valintaprosessissa tutkimusperustaisuus aiotaan nostaa uudelle tasolle. Haasteena voi olla kenties vain runsaudenpula: opettajien osaamista on tutkittu sekä Suomessa että maailmalla valtavasti, mutta tutkimuskenttä on varsin hajanainen.

Educaan valmistuvaa opettajan osaamisen mallia voi ehkä sanoa maailmalla tutkittuja ja käytettyjä malleja yhdisteleväksi Suomen versioksi.

– Olemme ottaneet huomioon, kuinka osa opettajan taidoista korostuu Suomessa, jossa opettajan autonomia on monia maita laajempi, Warinowski sanoo.

Toisaalta Warinowskin mielestä voi esimerkiksi kysyä, kuinka suuri vaikutus haastattelijalla on tähän asti ollut yksilöhaastattelujen tuloksiin.

– Valintojen eri vaiheissa on käytetty korkeintaan joitakin tutkimukseen viittaavia menetelmiä. Nyt haluamme selvittää, mitä tutkimus sanoo niistä osaamisen iduista, joita opettajaksi haluavalla voisi hakuvaiheessa olla.

 

Educassa julkaistava opettajan osaamismalli on jaettu viiteen pääkategoriaan. Ne ovat opetuksen ja oppimisen tietoperusta, kognitiiviset taidot, sosiaaliset taidot, persoonalliset orientaatiot sekä ammatillinen hyvinvointi. Näistä osaamisen pääulottuvuuksista kaivaudutaan syvemmälle.

– Kun katsomme vaikkapa opettajan persoonallista orientaatiota, olemme jakaneet minäkäsityksen ja ammatillisen identiteetin selkeästi erilleen, sillä jälkimmäinen muovautuu uran aikana omaa rataansa, kuuluu yksi tutkijoiden huomio.

Metakognitiiviset taidot, resilienssi, kulttuurisen moninaisuuden kohtaaminen tai omien uskomuksien tiedostaminen… Warinowski ja Heikkilä kuulostavat todella innostuneilta selittäessään, kuinka tällaisetkin käsitteet liittyvät opettajan osaamiskimppuun.

Mallissa on selvitetty työssä olevien opettajien tärkeää osaamista. Vaikka tätä näyttää olevan todella monenlaista, ei mallissa sentään mitään yli-inhimillistä superopettajaa etsitä.

– Valinnoissa erilaisuus päinvastoin korostuu. Olemme etsineet luotettavimpia mittareita ja mitattavia sisältöjä. Hakijoiden potentiaalin selvittäminen on tärkeää, sillä ovathan Suomen hakijamäärät esimerkiksi luokanopettajan koulutukseen kovin korkeita. On mistä valita, Heikkilä sanoo.

 

Paitsi syvällisen teoreettisia, uudistuksen alkuperäiset tarpeet olivat myös hyvin käytännöllisiä. Yksi kaikkialla Suomessa koetuista pulmista on ollut se, että hakija on voinut tulla kutsutuksi vain yhden opettajankoulutusyksikön soveltuvuuskokeeseen.

– Hakijat ovat joutuneet pelaamaan valinnoillaan. Jos koulutuksesta jää niukasti rannalle, edessä voi olla välivuosi, kun muualle ei pääse. Jopa meidän omilla Turun ja Rauman kampuksillamme oli aiemmin erilaiset soveltuvuuskokeet, Warinowski sanoo.

Toisaalta soveltuvuuskokeessa asetetaan Suomessa kynnys, joka on kansainvälisessä verrannossa jopa erityisen kriittinen kohta. Monissa maissa opettajakoulutettavilla ja myös valmistuneilla on edessään vielä erilaisia pätevyyteen liittyviä kokeita ja testejä, Suomessa ei niinkään, muistuttaa Heikkilä.

OAJ:lle tärkeää on, että opettajankoulutukseen mennään jatkossakin soveltuvuuskokeen kautta.

– Se oli meidän päätavoitteemme. Näin on ollut, mutta oli pelko, asia kehittyy toisin, sanoo OAJ:n erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen.

Hän pitää mahdollista 60 prosentin kiintiötä suoraan ylioppilastodistuksen arvosanoilla soveltuvuuskokeeseen eteneville melko korkeana.

– Mutta soveltuvuuskoe ja muut kiintiöt riittänevät varmistamaan, että opettajiksi saadaan monipuolisia osaajia.

 

Kun Ovet-hanke alkoi, Turussa haluttiin tietää, lähtisivätkö muut Suomen opettajankoulutuslaitokset mukaan kehittämistyöhön. Kaikki lähtivät.

Mirva Heikkilän ja Anu Warinowskin mukaan osaamismallin ja soveltuvuuskokeen valmistelussa yhteistyö yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden on ollut ainutlaatuista. Myös opettajat ja opettajankouluttajat ovat kommentoineet mallia runsaasti.

Mallille on luvassa myös pelkkiä opiskelija-valintoja laajempaa käyttöä, esimerkiksi opettajien perus-, perehdytys- ja täydennyskoulutuksessa.

– Työelämässä olevat opettajat voivat käyttää mallia itsearvioinnin välineenä ja suunnitellessaan omia täydennyskoulutuksiaan, joita voidaan niitäkin kehittää mallin avulla, Warinowski sanoo.

Opettajan osaamisen malli

Työssä olevan opettajan osaamisalueiden pääulottuvuudet Ovet-hankkeen mallin mukaan.

Opetuksen ja oppimisen tietoperusta

  • Sisältötieto
  • Pedagoginen tieto
  • Kontekstuaalinen tieto
  • Pedagoginen sisältötieto
  • Käytännöllinen tieto


Kognitiiviset taidot

  • Tiedonkäsittely
  • Kriittinen ajattelu ja ongelmanratkaisu
  • Luovuus
  • Metakognitiiviset taidot
  • Kommunikaatio, argumentointi ja päättely


Sosiaaliset taidot
Kuinka toimimme ihmissuhteissa?

  • Vuorovaikutustaidot
  • Tunnetaidot
  • Moninaisuutta koskeva osaaminen
  • Kulttuurienvälinen osaaminen ja vuorovaikutustaidot


Persoonalliset orientaatiot
Kuinka ohjaamme itseämme?

  • Henkilökohtaiset ominaisuudet
  • Minäkäsitykset
  • Ammatillinen identiteetti
  • Ammatilliset uskomukset, arvot ja etiikka
  • Motivationaaliset orientaatiot


Ammatillinen hyvinvointi
Kuinka selviydymme työstä?

  • Työhyvinvointi
  • Stressinhallinta
  • Opettajan resilienssi


Lähde: Riitta-Leena Metsäpelto ja Ovet-hanke

Educa 2019

Ovet-hankkeen Riitta-Leena Metsäpelto ja Anu Warinowski puhuvat opettajan tulevaisuudessa tarvitsemasta osaamisesta Educassa pe 25.1. klo 13.45.