Mun juttu: Karin matkassa ei tule tylsää hetkeä

Vapaa-ajan avustaja Johanna Huhtala saa työnantajaltaan Kari Antinojalta elämäänsä hauskoja hetkiä ja uusia näkökulmia. Kahdeksan vuoden aikana heistä on tullut ystäviä.

Kun Kari astuu ulos autosta tai junasta, hän saattaa tehdä spektaakkelimaisen hypyn, joka saa hymyn ihmisten huulille.

– Minä niin nautin Karin mahtavasta huumorintajusta ja erilaisesta käytöksestä! sanoo Johanna Huhtala, Kari Antinojan henkilökohtainen vapaa-ajan avustaja.

Johanna ja Kari tutustuivat kymmenisen vuotta sitten Bovallius-ammattiopiston valmentavassa opetuksessa, kun Johanna oli opettaja ja Kari oppilas.

Nyt kolmekymppinen Kari asuu palvelukodissa Mikkelissä, ja Johanna on tavannut häntä avustajana noin kerran viikossa kahdeksan vuoden ajan.

Yhdessä on käyty esimerkiksi onkimassa, retkeilemässä, ravintoloissa, keilaamassa, hiihtämässä, inttileirillä sekä elokuvissa ja teatterissa.

Karin mielipuuhiin kuuluu myös kyläily Johanna ystävän Annikkan luona.

– Siellä pidämme aina pienestäkin syystä juhlat, jotta Kari saa pitää maljapuheen – siitä hän nimittäin kovasti pitää. On hienoa, että Karin elämänpiiriin on tullut tätä kautta uusia ihmisiä.

Johanna saa avustamisesta korvauksen.

– Koen kuitenkin, että tämä on enemmän ystävyyttä kuin työtä.

 

”Johanna on ihana. Parasta Johannassa on se, että hän ei suutu minulle koskaan”, Kari luonnehtii avustajaansa sähköpostissa, jonka Johanna on hänen sanelustaan kirjoittanut.

Johannaa kommentti hymyilyttää.

– Karin kouluaikana kävimme läpi monet tahtojen taistot, joten enää niitä ei kovinkaan usein tule eteen. Olen aina tykännyt oppilaista, joissa on haastetta, ja Kari oli juuri sellainen. Hän ei tehnyt asioita, jos häntä ei huvittanut.

”Johanna auttaa minua aina kun tarvitaan. Minä en osaa lukea, Johanna lukee minulle Heimo Huimaa. On mukavaa, kun hän vie minua laivaristeilyille ja ulkomaille. Siihen tarvitaan matkalaukku”, Kari avaa yhteistyötä.

Yhdessä on reissattu muumimaailmat, puuhamaat, köpikset ja tallinnat, sillä matkustaminen on molempien intohimo.

Kari nauttii junamatkoista ja haaveilee matkasta asuntoautolla. Lentäminenkin on hienoa, vaikka lentokentät jännittävät.

– Käymme etukäteen läpi asioita, joita matkalla tulee tapahtumaan. Se helpottaa, Johanna sanoo.

Karin puhe on hiukan epäselvää eikä tavaroista huolehtiminen onnistu itsenäisesti, mutta Johanna auttaa.

– Tulkitsen Karia ja luovin tilanteista hänen kanssaan. Minun avullani Kari pystyy osallistumaan lähes kaikkeen, Johanna iloitsee ja harmittelee sitä, että pitkäaikainen avustajasuhde on nykyisin harvinaista herkkua.

Vapaa-ajan avustajan pestejä hoitavat usein opiskelijat lisätyönään.

 

Se Johannaa vähän harmittaa, että Karilta puuttuu ammatillinen tutkinto. Mikkelissä ei ollut sopivaa linjaa, eikä muutto toiselle paikkakunnalle olisi onnistunut.

Vain pieni osa kehitysvammaisista tekee palkkatyötä työsuhteessa, ja työtoiminnassa valinnanvaraa työtehtävissä ei juuri ole.

Johannan työstääkin parhaillaan opintoihinsa liittyvällä yrittäjäkurssilla ajatusta sosiaalisesta yrityksestä.

– Se olisi kahvila, jossa kehitysvammaiset saisivat itselleen mieluisia töitä. Kari on äärettömän kohtelias ja hallitsee hatunnoston. Hän voisi avata tulijoille oven ja toivottaa heidät tervetulleeksi.

 

Johanna Huhtala

  • Erityisluokanopettaja.
  • Työskennellyt muun muassa Bovallius-ammattiopistossa (nykyinen Spesia), Kalevankankaan koulussa Mikkelissä, Ohjaus- ja oppimiskeskus Valterissa sekä suunnittelijana Autismiliitossa.
  • Suorittaa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa sosiaalialan johtamisesta ja kehittämisestä.