Lapsilähtöisyyden lähettiläät

Kumppanukset-juttusarjassa ystävät tai yhteistyökumppanit kertovat toisistaan ja siitä, mikä heitä yhdistää.

Jarmo Maarikasta

Yhteistyöni Maarikan kanssa alkoi opintomatkoista Viroon. Hän johti Piilupesan päiväkotia, jossa olin lastentarhanopettajaopiskelijoideni kanssa ensimmäisellä opintomatkalla vuonna 1994.

Minua kiinnosti, miten pedagogiikkaa lähdettiin kehittämään virolaisissa päiväkodeissa Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen. Siihen mennessä päiväkotien säännöt oli saneltu Moskovasta.

Tutkin lapsilähtöistä pedagogiikkaa, jossa varhaiskasvatus rakennetaan lasten mielenkiinnon kohteiden ympärille. Tämä oli Maarikalle uutta. Hän oli hyvin kiinnostunut ja kehitysmyönteinen.

Maarika sai minulta kehitysideoita päiväkotiinsa, ja samalla hän toimi peilinä ja haastajana kehittelemilleni teorioille. Lapsilähtöisestä pedagogiikasta tuli yhteinen kiinnostuksen kohteemme, joka liimasi meidät yhteen.

Myöhemmin aloimme pitää esitelmiä lapsilähtöisestä pedagogiikasta ympäri Viroa. Koulutukset loivat tarpeen oppikirjalle, jonka julkaisimme viroksi vuonna 2010.

Opiskelijoideni opintomatkat Viroon ovat jo 25-vuotinen perinne. Vierailemme aina kolmessa päiväkodissa. Maarika on auttanut kontaktien luomisessa.

Matkalla opiskelijat näkevät erilaisia tapoja toteuttaa varhaiskasvatusta ja oppivat projekti- ja tiimityötaitoja. Lisäksi opiskelijat tekevät näytelmän, joka esitetään lapsille viroksi.

Matkoille lähtee myös yliopiston henkilökuntaa sekä varhaiskasvatuksen opettajia. Yhteistyö on poikinut lapsilähtöisen pedagogiikan verkoston, johon kuuluu varhaiskasvatuksen tutkijoita ja ammattilaisia Suomesta, Virosta ja Englannista.

Verkostossa kootaan käsikirjaa lapsilähtöisen pedagogiikan käytäntöön viemiseksi. Olemme Maarikan kanssa kirjan toimituskunnassa. Kirja tehdään viroksi ja suomeksi, ja sen on tarkoitus valmistua syksyllä.

Yhteistyöstä Maarikan kanssa olen oppinut, miten syvälle ihmiseen pedagogiset periaatteet ja toiminta juurtuvat ja miten hankalaa niistä on päästä irti. Ihailen Maarikan uskoa siihen, että asioita voi muuttaa.

Nykyään Maarika on paitsi yhteistyökumppani, myös läheinen ystävä.

Maarika Jarmosta

Piilupesan päiväkoti oli Neuvostoliiton aikaan esimerkkipäiväkoti, johon ulkomaalaiset vieraat vietiin tutustumaan. Tulin päiväkodin johtajaksi Viron itsenäistyttyä ja aloitin kehitystyön nollasta.

Jarmo huomasi, että käsitykseni pedagogiikasta oli syvästi neuvostoliittolaista. Aluksi kommunikaatio oli hankalaa, kun meillä ei ollut yhteistä kieltä. Hän lähetteli minulle teoria-artikkeleita varhaiskasvatuksesta maailmalla.

Jarmo ymmärsi pian, että konkreettinen esimerkki siitä, miten hän tekee töitä opiskelijoidensa kanssa, voisi parhaiten vaikuttaa minuun, lastentarhanopettajiini ja lapsiin. Näin opintomatkat alkoivat.

Jarmon opiskelijoiden näytelmät olivat hyvä esimerkki pedagogisesta projektityöskentelystä. Jarmo luennoi päiväkotini opettajille ja minä kerroin virolaisesta varhaiskasvatuksesta Jarmon opiskelijoille.

Jarmo on tuonut virolaiseen varhaiskasvatukseen uutta näkökulmaa: luovuutta ja sitä, että lapset osaavat ajatella itse ja ovat yhteiskunnan jäseniä. Muutostyö oli minulle henkisesti vaikeaa, kun henkilökuntani ei ymmärtänyt, miksi vanhoja tapoja pitäisi muuttaa. Sain voimia Jarmon tuomasta teoriapohjasta.

Ihailen sitä, miten Jarmo haluaa käydä dialogia. Hän on avannut minulle sata kertaa lapsilähtöisyyden teorioita. Jos en ole ymmärtänyt, hän on piirtänyt kuvan.

Väitöskirjani Viron varhaiskasvatuksen historiasta ei olisi valmistunut ilman Jarmoa. Minä halusin tutkia ympäristöä, mutta Jarmo kannusti etsimään lapsilähtöisyyden juuret omasta kulttuuristani.

Lapsilähtöinen kasvatusoppikirjaamme teoriapohja tuli Jarmolta ja virolainen lastentarhakulttuuri minulta. Kirjaa on luettu Virossa laajasti.

Koulutustyö on sitonut meitä entistä enemmän yhteen. Kun pidämme luentoja, osaan nykyään kääntää Jarmon seuraavan lauseen, ennen kuin hän sanoo sen.

Haluaisin tehdä Jarmon kanssa vielä kirjan, jossa virolaisen varhaiskasvatuksen historia ja lastentarhanopettajien identiteetti tulisivat entistä paremmin esille.