Heli Orava:

”Selkeä työnjako rauhoittaa ohjaustilanteita”

Ohjaamme Päivin kanssa Nuorten startti -ryhmätoimintaa haavoittuvassa asemassa oleville 18–29-vuotiaille. Meillä on esimerkiksi pyörä- ja puutyöpajat sekä somistuspaja kukista ja puutarhatyöstä kiinnostuneille.

Taidetyöskentely on mukana koko ajan. Pajoissa ei vaadita erityistaitoja, vaan tehdään unelmia näkyväksi.

Nuoret asettavat itselleen tavoitteet arjen haltuunottamiseksi. Katsomme yhdessä, miten me tai kansalaisopisto voimme tukea niitä. Päivi on todella hyvä näissä keskusteluissa ja esittää kysymyksiä, joiden avulla nuori löytää itse ratkaisuja.

Mukana olevat nuoret ovat saattaneet olla vuosia kotona. Ulos on lähdetty kauppareissuille tai pakolliselle virastokäynnille. Ryhmään lähteminen on syy poistua kotoa.

Toimintaa on kahtena päivänä viikossa. Jos se on liikaa, lähdetään liikkeelle yhdestä. Kannustamme nuoria tulemaan paikalle – vaikka myöhässä. Silloinkin, kun päivä on alkanut huonosti, tekeminen kasvattaa voimavaroja.

Ohjaushetkissä toisella on vastuu toiminnan kaaresta ja siitä, että homma etenee. Toinen auttaa niitä, jotka kulloinkin kokevat, etteivät osaa eivätkä pysty. Selkeä työnjako pitää tilanteet rauhallisina. Ohjaustyyliltämme olemme molemmat rauhallisia ja harkitsevia.

Aloittaessani ryhmän ohjaajana syksyllä 2020 olin yksin. Ilman toista, joka näkee ja kokee samat tilanteet, ei pysty yhtä tarkasti havaitsemaan mitä ryhmässä tapahtuu. Oma läsnäolokin on erilaista.

Meidän ei tarvitse kuin katsoa toisiamme, kun tiedämme että suunnitelmat menivät juuri uusiksi.

Nuorten lähdettyä puramme päivän keskustelemalla: Näitkö miten upeasti hän uppoutui työskentelyyn! Huomasitko, että toisella oli tuossa kohtaa haasteita? Pallottelemme havaintoja ja pohdimme, miten kenenkin kohdalla edetään.

Joskus laitamme 1980-luvun diskoa soimaan ennen kuin nuoret tulevat, väännämme nupit kaakkoon ja tanssimme.

Epävarmuutta täytyy sietää. Toiminnan rahoitus saadaan puoleksi vuodeksi kerrallaan. Elämänkokemus auttaa keskittymään työhön, vaikka samalla keskustelemme jatkosta.

Päivi Laurila-Järvinen:

”Emme ole jumissa koulutuksessa ja ammateissa”

Heli pyysi minut Nuorten startin tuntiopettajaksi keväällä 2021. Kun nuoria tuli lisää, rehtori näki tarpeen kahdelle ryhmän vetäjälle. Enimmillään nuoria oli 16. Se on todella paljon, koska heillä on isoja haasteita. Neljä silmää ja korvaa näkee ja kuulee enemmän kuin kaksi.

Hankeperustainen toiminta on ollut käynnissä kuutisen vuotta. Helin kanssa olemme kehittäneet työpajoja ja pohtineet pedagogisia tavoitteita. Aiemmin ryhmä oli avoin, nyt mukaan tullaan haastattelun ja tutustumisen kautta.

Jaamme työt vahvuuksiemme mukaan. Helillä on terveydenhoidon tutkinto ja minulla opettajan, mutta emme ole jumissa ammateissa tai koulutuksissa. Kohtaamme nuoret ihmisinä ja olemme itse ihmisinä läsnä. Ihailen Helin heittäytymistä ja läsnäoloa, kun hän ohjaa taidetyöskentelyä. Siinä on turvallista olla.

Yhteistyö tukee omaa työhyvinvointiamme, ja työparina pystymme tukemaan nuoria enemmän kuin yksin. Keskusteluissa asioihin tulee enemmän näkökulmia, eikä meidän tarvitse olla aina samaa mieltä. Nuorille tekee hyvää nähdä, miten kaksi erilaista persoonaa toimii yhdessä.

Työskentelemme kansalaisopistolla projektityöntekijöinä ja tuntiopettajina. Nuorille kansalaisopisto on loistava ympäristö! Tarjolla on valtavasti kursseja. Tutussa ympäristössä uusia harrastuksia on helpompi aloittaa.

Kaunis vanha sairaala on hyvä oppimisympäristö, sillä nuorille on usein jäänyt koulusta epäonnistumisen kokemuksia ja vahvoja negatiivisia muistikuvia.

Nuoret jatkavat täältä opiskeluihin, työkokeiluun tai työpajaan, jossa ollaan neljänä päivänä viikossa. Osa on päässyt valmennusryhmiin, joista pääsee työharjoitteluun. Jokainen nuori etenee omin pienin askelin. Jos on ollut vuosia kotona, on iso juttu tulla tänne.

Yksi eteenpäin jatkaneista nuorista sanoi, että vaikka tänne tuli alavireisenä ja tuntui, ettei jaksa yhtään mitään, olo oli päivän päätteeksi lähestulkoon aina paljon virkeämpi. ○

Kumppanukset-juttusarjassa ystävät tai yhteistyökumppanit kertovat toisistaan ja siitä, mikä heitä yhdistää.