Sotilaallista koulutusta, propagandatunti, lipunnosto, hymni. Tällaista pakollista sotilaallista koulutusta on peruskouluissa ja lukioissa Venäjällä, kertoo väitöskirjatutkija Jonna Alava.
– Niihin käytetty aika nousee kuuteen tuntiin viikossa, hän laskee.
Alava tekee väitöskirjaansa Helsingin yliopistoon ja työskentelee tutkijana Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmässä. Väitöskirjan kolmas ja viimeinen, alkuvuodesta julkaistu tutkimusartikkeli käsitteli isänmaallis-sotilaallista kasvatusta Venäjällä.
Venäjän kasvatus- ja opetusjärjestelmä on Alavan mukaan valjastettu poliittiseen käyttöön. Sotilaallisen voiman ja vallan arvostus eli militarismi on levinnyt kouluihin.
Tämä on johtanut myös opettajien eroamisiin. Viime vuoden lopussa Suomessakin uutisoitiin, että noin 190 000 opettajaa oli eronnut tai erotettu tehtävistään Venäjällä hyökkäys- sodan alkamisen jälkeen. Lähteenä oli riippumaton venäläinen ihmis- oikeusjärjestö OVD-Info.
– Opettajia on pidätetty ja on ollut kotietsintöjä. Sakot vastarinnasta ovat olleet todella kovia, varsinkin kun Venäjällä opettajien palkat ovat aika huonoja.
Vaikka Venäjällä on Alavan mukaan noin 40 000 koulua ja 18 miljoonaa alaikäistä, hän arvioi lähteneiden opettajien määrän olevan merkittävä.
Kaikki eronneet opettajat eivät Alavan mukaan ole vastustaneet sotaa suoraan. Osa on halunnut välttää liikekannallepanon tai puolisonsa joutumisen sotaan ja muuttanut siksi maasta.
Noin 190 000 opettajaa oli eronnut tai erotettu tehtävistään Venäjällä hyökkäyssodan alkamisen jälkeen.
Vastarinta näkyy äänettöminä elokuvina ja tylsänä opettamisena
Avointa vastarintaa sodalle tai patrioottiselle opetukselle ei Alavan mukaan Venäjällä juurikaan näy. Se tukahdutettiin sodan ensimmäisinä kuukausina tehokkaalla sorrolla.
Vastustus on hienovaraista. Opettajat saattavat esimerkiksi laittaa propagandaelokuvat pyörimään ilman ääniä tai esittää materiaalit monotonisesti ja tylsästi.
– Niin he välittävät oppilaille, että tämä on ihan paskaa ja tätä ei tarvitse kuunnella, Alava kuvailee.
Hän arvioi, että suurimmalla osalla opettajista tällaisen toiminnan syynä ei ole niinkään sodan tai presidentti Vladimir Putinin vastustaminen. Kyse on useimmiten siitä, että valtion liiallinen sotkeutuminen omaan elämään ärsyttää.

Etenkin pienet koululaiset huolettavat tutkijaa
Tunnit ovat kaikkien mielestä tosi tylsiä, Alava sanoo.
Hänen mukaansa propagandatunnit ovat 60–70-vuotiaiden Kremlin koneiston virkamiesten keksintöä. Niiden aineisto on suuressa ristiriidassa todellisuuden kanssa.
Propagandafilmeissä puhutaan Venäjän mahtavuudesta samalla, kun monissa kouluissa ei ole lämmitystä tai sisävessaa. Materiaaleissa korostetaan myös paljon isien sankarillisuutta, vaikka yli puolet venäläisistä perheistä on yksinhuoltajaperheitä, joissa äiti on ainoa vanhempi.
Nämä syyt saattavat selittää sitä, että valtavasta panostuksesta huolimatta propaganda ei ole tilastojen mukaan juurikaan toiminut.
Muutokset liittovaltion opetussuunnitelmaan perustuvat valtiollisiin patrioottisen opetuksen ohjelmiin. Ensimmäinen viisivuotinen ohjelma tuli voimaan vuonna 2001.
– Tutkimusten mukaan patriotismi ei ole noussut tänä aikana kuin ehkä prosenttiyksikön tai kaksi.
Tilastoista huolimatta Alava on huolissaan etenkin pienemmistä koululaisista. He voivat päätyä uskomaan valheisiin, jos niitä ei torjuta tehokkaasti kotioloissa.
– Natsi-Saksasta on tutkimuksia siitä, että fasistisen kasvatuksen alaluokilla saaneille oli todella traumatisoiva kokemus, kun yhteiskunnan piti muuttaa nopeasti suuntaa.
Valtakunnallisen opetussuunnitelman lisäksi patrioottista kasvatusta tuo kouluihin liuta vapaaehtoiseen osallistumiseen perustuvia hankkeita.
Sotilaallista kasvatusta antavalla Junarmija-järjestöllä on noin 1 750 000 alaikäistä jäsentä. Alavan mukaan koulut on velvoitettu tarjoamaan järjestölle tilan toimintaa varten, jos koulussa on yksikin Junarmijan jäsen,
Sotilaallinen kasvatus on aina pois jostain muusta
Jonna Alava on tyytyväinen siihen, että aloitteet esimerkiksi sotilaallisesta koulutuksesta tai armeijaan tutustumisesta kouluissa eivät ole saaneet Suomessa suosiota. Merkkejä opetuksen politisoitumisesta ovat hänen mukaan esimerkiksi vahva vastakkainasettelu ja viholliskuvien luominen.
– Parasta lääkettä militarismia vastaan on se, että ei lähdetä hädissään samalle tielle kuin Venäjä vaan edustetaan oikeasti eri arvoja, hän sanoo.
Militaristisessa opetusjärjestelmässä ajankäytön painotukset vaikuttavat myös oppimistuloksiin. Sotilaallinen kasvatus on aina pois jostain muusta.
– Jos historiallinen käsitys on ihan vääristynyt, humanististen tieteiden opetus lakkaa ja kaikista tulee insinöörejä kuten Neuvostoliitossa ja Natsi-Saksassa, niin kyllä se jossain vaiheessa tulee näkymään.
Muissa maissa asiaa joudutaan arvioimaan viimeistään silloin, kun rajat aukeavat ja opiskelijavaihto alkaa. Alava pohtii, riittävätkö venäläisten nuorten taidot esimerkiksi suomalaisissa korkeakouluissa opiskelemiseen, jos tilanne jatkuu vielä vuosia.
Sorron lisääntyminen yhteiskunnassa on tutkijan mukaan johtanut myös yleiseen yhteiskunnan atomisoitumiseen. Termi tarkoittaa sitä, että kansalaisista tulee eristyneitä yksilöitä.
– Kaikki pelkäävät, koska julkinen tila on patrioottien hallussa ja patriotismi tarkoittaa sodan tukemista. Ihmiset eivät uskalla puhua toisilleen.
Tällaisessa tilanteessa valtion on helppo lisätä sortoa, koska vasta- rintaa ei synny. Alava huomauttaa, että toisaalta valtionjohto ei myöskään silloin tiedä, mitä ihmiset ajattelevat.
Siksi hän uskoo, että muutos Venäjällä voi tapahtua nopeastikin.
– Voi käydä niin kuin Neuvostoliiton kaatuessa. Kukaan ei osannut odottaa sitä, mutta kaikki olivat siihen valmiita.
Tältä näyttää propaganda Venäjän kouluissa
- Maanantait alkavat lipunnostolla, kansallishymnin laulamisella ja propagandatunnilla.
- Monissa kouluissa on valtion palkkaama neuvonantaja, joka valvoo opetuksen oikeaoppisuutta.
- Sotilaat ja muiden turvallisuusorganisaatioiden jäsenet käyvät puhumassa kouluissa.
- Papit käyvät puhumassa kouluissa sodassa kaatuneiden sankarillisuudesta.
- Oppilaat laitetaan kirjoittamaan tukikirjeitä rintamalle.
- Kouluissa järjestetään patrioottisia konsertteja ja tehdään kaatuneille muistoseiniä, joihin kerätään heidän kuviaan ja isänmaallista propagandaa
- Patrioottiseen toimintaan osallistuneille oppilaille jaetaan suurempia stipendejä kuin muille.