Ylä-Savon ammattiopiston arki poikkeaa siitä kuvasta, jonka uutiset herkästi antavat. Suomessa ammatillinen koulutus nähdään harvoin osana eurooppalaista kehittämistä ja yhteistyötä.
Ylä-Savon ammattiopistossa kansainvälisyys on osa jokapäiväistä tekemistä. Opiskelijat suuntaavat muun muassa Tanskan hevostiloille, Ranskan metsäkoneteollisuuden pariin, Puolan yrityksiin tai ryhmänä oppilaitosvierailulle Viroon.
– Meillä on paljon opiskelijoita, jotka eivät ole koskaan käyneet edes Helsingissä tai olleet lentokoneessa. Ulkomaanjaksot ovat monelle ensimmäinen kerta kokeilla siipiään turvallisesti, hankekoordinaattori Rea Tuominen sanoo.
Opettajat puolestaan seuraavat kollegoidensa työtä Saksassa, osallistuvat kyberturvaverkostoihin ja kehittävät digitaalisia oppimissisältöjä eurooppalaisten kumppaneiden kanssa.
– Kysyntää yhteistyöhön riittää enemmän kuin mihin ehdimme vastata. Siksi katsomme tarkasti, että hankkeet tukevat sekä meidän strategiaamme että alueen elinvoimaa, Tuominen kertoo.
Ammattiopisto tarjoaa opetusta Iisalmessa, Kiuruvedellä, Siilinjärvellä, Vieremällä ja Liperissä.
Monien ulkomaanjaksojen taustalla on Erasmus+ -rahoitus. Yhteistyöhön osallistuu myös alueen elinkeinoelämä. Yksi esimerkki on metsäkonekonserni Ponsse, jonka juuret ovat Vieremällä, mutta toimipisteitä on eri puolilla maailmaa.
Ponssen Ranskan yksikkö tarjoaa opiskelijoille työssäoppimispaikkoja. Myös ulkomaalaisia asiantuntijoita voidaan kutsua vierailulle Ylä-Savoon.
Opettajille Erasmus+ on väylä kansainväliseen osaamisen kehittämiseen. Ylä-Savossa on esimerkiksi kokeiltu mallia, joissa myös työpaikkaohjaaja osallistuu ulkomaanjaksolle opettajan kanssa.
Opettajien ulkomaanjakso edellyttää työyhteisöltä ennakointia ja huolellista suunnittelua, mutta mahdollisuuksia kyllä on, Tuominen kertoo.
Suomessa Erasmus+ -rahoitusta hallinnoi Opetushallitus. Opetusneuvos Sari Turunen-Zwingerin mukaan kansainväliset kokemukset ovat luonteva tapa vahvistaa opettajien ammattitaitoa.
– Hyväksi havaittu käytäntö on käydä kehityskeskusteluissa läpi, miten kansainvälisiä mahdollisuuksia voisi hyödyntää oman osaamisen kasvattamisessa.
Kansainvälisessä yhteistyössä syntyy pysyviä ammatillisia verkostoja ja voi kohdata kollegoita ympäri maailmaa. Niiden merkitys kantaa pitkälle.
Kysyntää yhteistyöhön riittää enemmän kuin mihin ehdimme vastata.
Erasmus+ on monelle oppilaitokselle jo tuttu ohjelma. Sen sisällä on kuitenkin rahoitusväylä, jota kaikki eivät vielä hyödynnä: kapasiteetin vahvistamishankkeet.
– Näissä hankkeissa suomalaiset oppilaitokset tukevat kehittyvien maiden koulutusjärjestelmien rakentamista ja vahvistamista, sanoo vastaava asiantuntija Hannele Nevalampi Opetushallituksesta.
Kapasiteetin vahvistamishankkeet eivät ole suoraan koulutusvientiä, mutta tarjoavat suomalaisille oppilaitoksille mahdollisuuden harjoitella osaamisen kehittämistä kehittyvissä maissa. Siitä voi myöhemmin syntyä kaupallista yhteistyötä.
Samalla suomalaiset oppilaitokset pääsevät hyödyntämään vahvuuksiaan, kuten vankkaa ammatillista opettajankoulutusta ja joustavaa koulutusjärjestelmää. Nämä puhuttelevat kansainvälisiä kumppaneita.
– Suomessa uusia sisältöjä saadaan käyttöön nopeasti, ja se on valtava etu. Myös se yhdistelmä, että opettajalla on sekä alan osaaminen että pedagoginen koulutus, kiinnostaa ulkomailla paljon, Turunen-Zwinger kertoo.
EU:n satsaukset eivät rajoitu rahoituksiin tai oppilaitosyhteistyöhön. Myös lainsäädäntöön valmistellaan ratkaisuja, jotka vahvistaisivat ammatillisen koulutuksen asemaa Euroopassa ja tekisivät osaamisesta entistäkin liikkuvampaa.
Europarlamentaarikko, vasemmistoliiton Li Andersson toimii Euroopan parlamentin työllisyys- ja sosiaalivaliokunnan puheenjohtajana. Hän korostaa EU-komission Union for Skills -aloitteen merkitystä.
– Aloitteen tavoitteena on luoda lainsäädäntöehdotuksia, jotka parantaisivat taitojen näkyvyyttä ja mahdollistaisivat sujuvamman liikkumisen maasta toiseen. Muutokset on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2026 alusta, Andersson kertoo.
Skills-aloite tähtää siihen, että ammatillinen osaaminen olisi tunnustettua ja siirrettävää koko EU-alueella, kuten korkeakoulututkinnotkin ovat. Tämä voisi helpottaa työnsaantia, osaamisen hyödyntämistä ja osaajapulaa Euroopassa.
– Jos kauppatieteiden maisterin tutkinto tunnistetaan ja tunnustetaan kaikissa EU-maissa, miksei sama voisi päteä sähköasentajan tutkintoon?
Osaaminen ja sen kehittäminen nähdään EU:n kilpailukykystrategiassa kokonaisuutena, ei kouluasteittain eroteltuna, todetaan Opetushallituksesta.
– Kuten työelämässäkin, osaavaa työvoimaa tarvitaan kaikilta koulutusasteilta, sanoo Turunen-Zwinger.
Samaa kokonaisvaltaista ajattelua edustavat myös EU:n ammatillisen osaamisen huippuyksiköt. Niissä alueen oppilaitokset, elinkeinoelämä ja kansainväliset kumppanit kehittävät yhdessä tulevaisuuden osaamista esimerkiksi vetytaloudessa, vihreässä siirtymässä tai digitalisaatiossa.
Kaudella 2021–2024 EU:n huippuyksikköhankkeista 13:ssa oli mukana suomalaisia oppilaitoksia, enimmäkseen Etelä- ja Länsi-Suomesta.
Huippuyksiköillä on neljän vuoden rahoitus, mutta vaikutusten toivotaan kantavan pidemmälle. Tavoitteena on kehittää huippuosaamista tietyllä sisältöalueella.
– Tarkoitus ei ole nostaa yksittäisiä toimijoita muiden yläpuolelle, vaan mahdollistaa alakohtaisia uusia avauksia, jotka palvelevat koko ammatillista koulutusta, kertoo Opetushallituksen Nevalampi.
Ylä-Savossa tahti ei suinkaan ole hiljenemässä. Oppilaitos on saanut rahoitusta suoraan EU-komissiolta kahteen laajaan kehittämishankkeeseen, jotka käynnistyvät vuoden 2026 alussa.
Toisessa kehitetään ukrainalaisten maatalousoppilaitosten opetusta ja luodaan simulaatiopohjaisia virtuaalisisältöjä.
– Meillä on simulaatio-osaamista ja halukkuutta kehittää koulutusvientiä. Tällaisista voi syntyä meille tuotteita tai vähintään arvokkaita referenssejä, Rea Tuominen kertoo.
Toisessa hankkeessa keskitytään opettajien digitaalisiin taitoihin ja kyberturvallisuuteen.
Kansainvälisessä yhteistyössä on paitsi mahdollisuus kehittää ja viedä eteenpäin osaamista, myös oppia itse samalla.
– Vaikka Savossa on paljon fiksuja ja filmaattisia ihmisiä, muuallakin on keksitty hyviä juttuja, Tuominen sanoo ja naurahtaa.