Osa kunnista ei ole määritellyt erityisopettajien ja erityisluokanopettajien tehtävänkuvia lainkaan. Opettajat eivät välttämättä edes tiedä, mitä heidän tehtäviinsä kuuluu.
Näin voi päätellä OAJ:n tekemästä kyselystä, johon vastasi kevään aikana yhteensä lähes 3 000 erityisopettajaa ja erityisluokanopettajaa.
Kysely koski perusopetuksen virkanimikkeitä, opetusvelvollisuuksia ja kelpoisuuksia sekä sitä, mitä erityisopettajien ja erityisluokanopettajien tehtäviin kuuluu opettamisen lisäksi.
Vastausten perusteella näyttää, että osalla opetusvelvollisuus on virkanimikkeeseen nähden väärä.
Peräti kuusi prosenttia erityisluokanopettajana työskentelevistä ilmoitti opetusvelvollisuudekseen 24 tuntia. Erityisluokanopettajan virassa olevan opetusvelvollisuuden ei kuuluisi olla niin korkea.
Erityisopettajalla opetusvelvollisuus on virkaehtosopimuksen mukaan 24 tuntia ja erityisluokanopettajalla 22 tuntia viikossa.
Kyselyn tiedot ovat opettajien antamia, eikä OAJ ole voinut varmistaa niiden paikkansapitävyyttä.
Mitä eroa erityisopettajalla ja erityisluokanopettajalla on?
Erityisopettaja tukee laajasti koko koulua tai tiettyjä luokka-asteita ja antaa osa-aikaista erityisopetusta oppilaille, jotka opiskelevat pääsääntöisesti yleisopetuksen luokissa.
Erityisluokanopettaja puolestaan opettaa vahvemman tuen tarpeessa olevia oppilaita yleensä luokkamuotoisesti. Erityisopettaja voi pätevöityä erityisluokanopettajaksi suorittamalla monialaiset opinnot.
Moni on tottunut käyttämään erityisopettajasta ilmausta laaja-alainen erityisopettaja. Laki ja sopimukset eivät tunne laaja-alaisen käsitettä, joten siksi tässäkin jutussa puhutaan erityisopettajasta.
Erityisopettajan opetusvelvollisuus on 24 tuntia ja erityisluokanopettajan 22 tuntia viikossa.
Erityisopettajan ja erityisluokanopettajan työ pitää opetuksen lisäksi sisällään paljon moniammatillista yhteistyötä ja yhteydenpitoa kotien kanssa.
Lisäksi erityisopettajille määrätään konsultointityötä, johon on osoitettava työaika esimerkiksi yhteissuunnitteluajasta.
Kyselyn vastausten perusteella vaikuttaa siltä, että erityisopettajat tekevät tuntien ulkopuolista työtä enemmän kuin ys-aika antaisi myöten. Ys-aikaa voi olla lukuvuodessa enintään 120 tuntia, siis laskennallisesti keskimäärin kolmisen tuntia viikossa.
Osa työnantajista on ratkonut ongelmaa varaamalla erityisopettajien työjärjestyksestä aikaa konsultoinnille ja muille tuntien ulkopuolisille töille niin, että ne eivät ole ys-aikaa vaan ne tehdään osana opettajan opetustunteja.
Suomen erityiskasvatuksen liitto kannattaa tällaista järjestelyä.
– Tämä mahdollistaa vahvemman opettajien välisen yhteistyön, yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön ja palaverit huoltajien kanssa, liiton puheenjohtaja Miia Immonen sanoo.
Puolet erityisopettajista sanoo OAJ:n kyselyssä opettaneensa yksilöllistettyjä oppiaineita.
Erityisopettajan virkaan vaadittavalla kelpoisuudella yksilöllistettyjä oppiaineita ei kuitenkaan voi opettaa. Siihen tarvittaisiin lisäksi kyseisen oppiaineen opettajan tai erityisluokanopettajan kelpoisuus.
Erityisasiantuntija Sari Jokinen OAJ:stä sanoo, että osalla erityisopettajista on toki kelpoisuus yksittäisen oppiaineen kokoaikaiseen erityisopetukseen ja osalla kaikkiin oppiaineisiin.
– Mutta kyllä tulos viittaa siihen, että yksilöllistettyjä oppiaineita on opetettu myös ilman vaadittua kelpoisuutta.
Yksilöllistetty oppimäärä on vanhan lain mukainen termi. Uudistuneessa laissa puhutaan rajatusta oppimäärästä.
Oppimäärä voidaan rajata vasta silloin, kun kaikki muut keinot on käytetty: jos oppilas ei vahvimmasta mahdollisesta tuesta huolimatta saavuta arvosanan 5 vaatimaa tasoa.
Vajaa puolet kyselyyn vastanneista ei osannut sanoa, onko omassa kunnassa määritelty erityisopettajaryhmien tehtävänkuvia. Lähes kymmenen prosenttia sanoi, että niitä ei ole määritelty.
Jokinen huomauttaa, että tehtävänkuvia on mahdotonta noudattaa, jos niitä ei tiedetä.
Opettajan pitäisi saada aina virkamääräyksen yhteydessä kuvaus siitä, mitä hänen työtehtäviinsä kuuluu. Tehtävänkuvien määrittely on opetuksen järjestäjän vastuulla.
Jos tehtävänkuvasta on epäselvyyttä, kannattaa ottaa yhteyttä omaan luottamusedustajaan. Heillä on sekä tiedot kuntien tehtävänkuvista että käytössään OAJ:n tekemät mallitehtävänkuvaukset.
Uuden perusopetuslain myötä tehtävänkuvat voivat muuttua, Jokinen huomauttaa. Siksi ne pitää nyt tarkistaa lainsäädännön mukaisiksi, minkä jälkeen opetuksen järjestäjän pitää kertoa muutoksista opettajille.
– On sekä oppilaiden että opettajien oikeusturvan kannalta tärkeää, että säädökset toteutuvat.
OAJ aikoo tehdä jatkokyselyn, jotta nähdään, onko erityis- ja erityisluokanopettajien työnkuva muuttunut.
Ponsi polkaisi kyselyn liikkeelle
Kysely erityisopettajaryhmien työnkuvista tehtiin, koska OAJ:n valtuusto hyväksyi syksyllä 2024 sitä vaatineen ponnen.
Pontta esitti OAJ:n valtuutettu, Suomen erityiskasvatuksen liiton puheenjohtaja Miia Immonen.
Taustalla oli huoli siitä, että oppimisen tuen uudistus toisi heikennyksiä opettajien työhön ja oppilaiden saamaan tukeen. Tiedossa oli, että kunnat järjestivät eritavoin erityisopettajaryhmien työnkuvia.
– Halusimme, että eriarvoiset käytännöt tulisivat pinnalle, Immonen kertoo.
Kyselyllä ei ole yhteyttä kunnan virka- ja työehtosopimuksen kirjaukseen, jonka mukaan peruskoulun erityisopettajan työaikajärjestelmän uudistamisesta neuvotellaan sopimuskauden aikana.
Kirjaus tehtiin sopimusneuvotteluissa keväällä, ja kyselystä päätettiin OAJ:n valtuuston marraskuun kokouksessa hyväksytyn ponnen perusteella jo ennen kirjausta.
Sopimuskirjauksen mukaiset neuvottelut ovat parhaillaan menossa. Jos niissä ei löydetä yhteisymmärrystä järjestelmän uudistamisesta, työaikajärjestelmä pysyy ennallaan.