Mistä on kyse Erätauossa- ja Skididialogissa?
Erätauko on Sitran luoma ohjattu keskustelumenetelmä. Nyt sitä vie eteenpäin Erätauko-säätiö. Lapsille ja nuorille kehittämäni Skididialogi pohjaa Erätaukoon. Molemmissa käydään yhdessä rakentavaa keskustelua ja koetetaan lisätä yhteistä ymmärrystä.
Dialogissa keskustelijat istuvat ringissä. Välissä ei ole pöytää eikä älylaitteita. Näin keskitytään vain kuuntelemaan ja vaihtamaan ajatuksia. Keskustelijoita voi olla 5–25.
Tavoitteena ei ole tehdä päätöksiä, vaan kuulla, millaisia ajatuksia osanottajilla on. Kun ymmärrämme paremmin toistemme näkökulmia, yhteinen elämä ja arki on helpompaa.
Millaisissa tilanteissa dialogia voi käyttää?
Lahdessa dialogeja on käyty esimerkiksi kuntalais- ja valtuustoaloitteisiin liittyen, koulujen työyhteisöissä ja vanhempainilloissa.
Dialogi sopii monenlaisiin tilanteisiin. Usein teema on ajankohtainen. Se voi nousta vaikkapa kouluterveyskyselyssä havaitusta ilmiöstä tai kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaisten huolista.
Millaisia etuja dialogeilla on verrattuna tavanomaiseen keskusteluun?
Isoin etu on, että kaikki tulevat keskusteluun ilman titteleitä. Kaupunginjohtaja, rehtori, vanhempi ja koululainen ovat mukana vain etunimillään. Tämä tuo keskusteluun tasavertaisuutta.
Hyvää on myös se, että puheenvuoroja ei voi valmistella etukäteen. Kyse on aidosta vuorovaikutuksesta, kuuntelemisesta ja reagoimisesta muiden sanomisiin.
Dialogi noudattaa aina tiettyä kaavaa. Tämä mahdollistaa sen, että jokainen saa äänensä kuuluviin. Lopuksi kukin kertoo muille omat oivalluksensa tai päällimmäiset ajatuksensa.
Kerro esimerkki, mitä hyvää yhteisestä keskustelusta on seurannut.
Tarkoitus ei tosiaan ole löytää ratkaisuja ongelmiin, mutta niinkin joskus käy. Hyvä esimerkki ovat taannoiset Lahdessa käydyt dialogit kouluruuasta. Ihmettelimme, miksi kasvisruoka ei maistunut lahtelaisille lapsille.
Oppilaiden, opettajien, terveydenhoitajien ja ateriapalvelun tuottajien yhteisten keskustelujen mittaan selvisi, että kasvisruoka oli usein tarjolla erikoisruokavaliolinjastolla. Sen päällä oli kansi, eikä ollut selvää informaatiota siitä, mitä tarjottu ruoka on.
Moni ei tiennyt, että kaikki saavat ottaa kasvisruokaa. Näihin ongelmiin puututtiin.
Aina tulos ei ole näin konkreettinen. Hyvää on myös se, että kaikki pääsevät ääneen. Lapset ja nuoret saavat harjoitella oman mielipiteen kertomista ja osallistumista.
OAJ kannustaa yhdistyksiään ja jäseniään järjestämään dialogeja, joilla pohjustetaan maaliskuista Suurta kasvukeskustelua. Miten menetelmä mielestäsi sopii tällaiseen?
Dialogi sopii hyvin kasvatuksen ja koulutuksen teemojen pohtimiseen. Eri puolilla maata samoilla kysymyksillä ja juoksutuksilla etenevät dialogit voivat tuoda esiin mielenkiintoisia eroja tai yhtäläisyyksiä ammattilaisten ajattelussa.
Vastaanotto oli innostunut, kun taannoin perehdytin webinaarissa yhdistysten aktiiveja dialogien järjestämiseen. Tallenne tilaisuudesta on nähtävissä järjestöaktiivien OAJ Areenassa.
Dialogi onnistuu ensikertalaiseltakin – ohjeet netissä
OAJ pohjustaa yhteiskunnallista tapahtumaansa, Suurta kasvukeskustelua, kannustamalla erityisesti yhdistyksiään osaamisdialogeihin. Yhdistysten lisäksi keskustelun voi pistää pystyyn kuka tahansa.
Suuren kasvukeskustelun teema on osaaminen, toivo ja tulevaisuus. Teemat dialogeihin nousivat järjestön teettämän kansalaiskyselyn pohjalta.
Dialogeja käydään helmi-maaliskuussa, ja niistä raportoidaan helpolla lomakkeella.
Tietoa Suuresta kasvukeskustelusta ja ohjeet dialogien järjestämiseen:
suurikasvukeskustelu.fi