Aina, kun näen palkkakuitin, alkaa ketuttaa, kirjoitusviestinnän opettaja Heli Hämäläinen sanoo.Hämäläinen on opettanut Jyväskylän yliopistossa kirjoitusviestintää jo 13 lukuvuoden ajan. Vuosien aikana hän laskee allekirjoittaneensa 37 erillistä työsopimusta.
– Kun laskin sopimukset yhteen, pysähdyin itsekin. Tämä ei tunnu enää miltään väliaikaiselta tarpeelta.
Hämäläinen työskentelee tuntiopettajana Monikielisen akateemisen viestinnän keskuksessa Movissa, jossa opetetaan sekä vapaavalintaisia että kaikille yliopisto-opiskelijoille pakollisia viestintä- ja kieliopintoja.
Kurssit toistuvat vuodesta toiseen, opiskelijamäärät ovat kasvaneet, mutta monien opettajien työsuhteet ovat aina vain määräaikaisia.
Hämäläisen työsopimuksessa määräaikaisuutta perustellaan työn luonteella.
– Se tuntuu absurdilta. Opetustarve kasvaa koko ajan. Silti ei pysähdytä miettimään, pitäisikö myös opettajaresurssien olla pysyvämpiä.
Tuntiopettajuus ja työn määräaikaisuus heijastuu palkkaan. Tuntiopettajana Hämäläinen saa opetustunnista 59 prosenttia siitä, mitä hän sai kuukausipalkkaisena yliopistonopettajana.
Määräaikaisista työsuhteista on kuin vaivihkaa tullut osa yliopistokulttuuria, kertoo Yliopistojen opetusalan liiton puheenjohtaja Santeri Palviainen.
Määräaikaisuuksia perustellaan usein rahoituksen epävarmuudella, projektityön luonteella tai keskeneräisillä virkajärjestelyillä.
Yliopistoissa yli 60 prosenttia tutkimus- ja opetushenkilöstöstä työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa.
– Jos työntekijää ei ole pakko ottaa pysyvään työsuhteeseen, otetaan määräaikainen varmuuden vuoksi, Palviainen sanoo.
Opetustarve on usein kuitenkin pysyvää, ja määräaikaisuudet ketjutetaan puolen vuoden tai vuoden sopimuksina.
– Vaikka opetuksen tarve ei vaihtele merkittävästi vuosittain, opetusta paikataan määräaikaisuuksilla, Palviainen sanoo.
Aivan erityisesti heikennykset kohdistuvat nuoriin naisiin.
Nyt Suomen hallitus on tekemässä määräaikaisten työsopimuksien solmimisesta entistä helpompaa.Nykyisin määräaikaisuuksille vaaditaan peruste. Sellainen voi olla esimerkiksi sijaistaminen tai kausiluonteinen työ.
Hallitus esittää, että jatkossa määräaikaiseksi voisi palkata ilman perustetta enintään vuoden mittaisella sopimuksella.
Mikäli eduskunta hyväksyy lakiesityksen, se tulee voimaan jo huhtikuun alussa. Lakiesitys koskee työsopimussuhteisia. Se ei koske esimerkiksi kuntien opettajanvirkoja.
Määräaikaiset työsuhteet ovat opetusalalla jo nyt erittäin yleisiä. Toteutuessaan laki voi lisätä niitä.
– Laki loisi työnantajalle houkuttimen käyttää määräaikaista työsopimusta ensin ikään kuin koeaikaluonteisena mekanismina, vaikka sen ei pitäisi olla ensisijainen työsuhdemuoto, OAJ:n lakiasianjohtaja Ulla Walli sanoo.
Lain muutos voisi lisätä raskauteen ja perhevapaisiin liittyvää syrjintää, joka on jo nyt yleistä syrjinnän kiellosta huolimatta. Aivan erityisesti heikennykset kohdistuvat nuoriin naisiin.
Lakiesityksessä esitetään määräaikaisiin sopimuksiin myös irtisanomisoikeutta kuuden kuukauden jälkeen sekä työntekijälle että työnantajalle irtisanomisaikaa noudattaen.
OAJ on esittänyt, että työntekijällä pitäisi olla oikeus irtisanoutua perusteettomasta määräaikaisuudesta ilman irtisanomisaikaa.
– Irtisanomisoikeuden ulottaminen myös työnantajalle vesittää koko ajatuksen, Walli sanoo.
Lakiesitys on osa työmarkkinauudistuksia, joilla hallitus haluaa madaltaa työllistämisen kynnystä ja tukea erityisesti pieniä yrityksiä.
OAJ on ehdottanut, että lakia sovellettaisiin vain pieniin, esimerkiksi 10–20 henkeä työllistäviin työnantajiin.
– On törkeää, että myös suurille työnantajille tarjotaan tällainen mekanismi, jolla ne pystyvät nykyistäkin räikeämmin silppuamaan työsuhteita, Walli sanoo.
Kuluvalla hallituskaudella on tullut voimaan paljon työelämän lainsäädäntöön heikennyksiä, joiden yhteisvaikutuksia ei ole arvioitu.
Esimerkiksi vuodenvaihteessa astui voimaan lakimuutos työsopimussuhteessa olevien työntekijöiden irtisanomiskynnyksen madaltamisesta. Irtisanomisten helpottamista on kaavailtu myös virkasuhteisiin.
– Yhdessä muutokset lisäävät työelämän epävarmuutta ja heikentävät työntekijän asemaa kohtuuttomasti, Walli sanoo.
Olen monta kertaa joutunut henkisesti hyvästelemään työni.
Milloin työt jatkuvat, milloin ne päättyvät ja millä ehdoilla? Jatkuvat määräaikaisuudet aiheuttavat epävarmuutta, sanoo Heli Hämäläinen.
– Olen monta kertaa joutunut henkisesti hyvästelemään työni ja ajattelemaan, että nyt tämä loppuu, minun pitää keksiä elämäni uudelleen. Ja sitten viime hetkellä tuleekin taas puolen vuoden pätkä.
Hämäläisen mukaan määräaikaisuudet heijastuvat koko työyhteisön toimintaan, kehittämiseen ja ilmapiiriin.
– Tämä vaikuttaa koko yliopistoon. Kun opettajat vaihtuvat jatkuvasti, katoaa valtavasti osaamista ja kokemusta.
Epävarmuus vaikuttaa väistämättä myös elämään työn ulkopuolella. Hämäläinen on 38-vuotias, mutta kertoo, ettei ole koskaan ollut tilanteessa, jossa tulevaisuutta olisi voinut suunnitella turvallisesti.
– En ole uskaltanut ottaa asuntolainaa enkä hankkia pysyvää kotia. Asun vuokralla vähän niin kuin väliaikaisessa ratkaisussa ja odotan, että joskus olisi se hetki, jolloin voisi ajatella pysyvyyttä.
Myös perheen perustaminen on jäänyt haaveen tasolle.
– Vaikka halu olisi, ei ole ollut sellaista kohtaa, jossa voisi realistisesti ajatella, että nyt tämä olisi mahdollista, Hämäläinen sanoo.
Intoaan työhön hän ei kaikesta huolimatta ole menettänyt.
– Tämä on se työ, jossa tunnen olevani hyödyksi ja jossa osaan parhaiten auttaa muita. Siksi olen edelleen täällä, vaikka epävarmuus tekee välillä kyyniseksi.
Lue lisää OAJ:n sivuilta: OAJ ei hyväksy määräaikaisten aseman heikentämistä