Uusien ilmiöiden levitessä opetukseen tarvitsemme kriittistä ajattelua sekä riittävää tietoa. Jani Rantanen kritisoi positiivista pedagogiikkaa ja psykologiaa mielipidekirjoituksessaan Opettaja-lehdessä 12/18.6. Haluamme kiittä tärkeän keskustelun aloituksesta.
Haluamme kuitenkin korjata virheellisiä käsityksiä. Positiivinen psykologia tutkii ja edistää yksilöiden ja yhteisöjen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Se ei tavoittele vain positiivisuutta, onnellisuutta ja yksilön etua.
Se ei myöskään ole self helpiä, vaan tarjoaa tutkittua tietoa ja työkaluja henkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tueksi. Se huomioi elämään kuuluvat varjopuolet ja epämiellyttävät tunteet.
Hyvinvointiin vaikuttavat myönteisyys, uppoutuminen, ihmissuhteet, merkitys, aikaansaaminen ja elinvoimaisuus. Näihin sisältyvät muun muassa tunne-, ihmissuhde-, vuorovaikutus- ja resilienssitaidot sekä altruismi. Kaikki taitoja, joita tarvitsemme elämässä.
Positiivinen pedagogiikka ei pakota ahtaaseen muottiin.
Positiivinen psykologia ja pedagogiikka ei pakota ahtaaseen muottiin tai persoonaan, kuten Rantanen väittää. VIA-luonteenvahvuusmittari tarjoaa työkalun tunnistaa ja kehittää vahvuuksiamme.
Niiden löytäminen, sanoittaminen ja vaihteleva käyttö ovat positiivisen pedagogiikan kivijalka. Vahvuuksia ovat myös oikeudenmukaisuus- ja inhimillisyystaidot, joita tarvitaan yhdessä elämiseen, toisista huolehtimiseen ja ystävystymiseen.
Rantasen mukaan positiivisen psykologian tarkoituksena olisi tukea uusliberaalia ideologiaa ja legitimoida individualismia korostavaa yhteiskuntajärjestystä. Positiivinen psykologia tutkii toki menestystä ja aikaansaamista, mutta näiden korostaminen on kapeanäköistä.
Suurimmat hyvinvointiimme vaikuttavat tekijät ovat meitä ympäröivät ihmissuhteet, elämän merkityksellisyys sekä muiden auttaminen.
Susanna Posio & Reetta Yrttiaho
luokanopettajat ja positiivisen psykologian asiantuntijat