Informaatiolukutaito on osa monilukutaitoa. Sen opetus edistää oppimaan oppimista ja luovaa ajattelua. Informaatiolukutaito pitää sisällään tiedon haun, käsittelyn, arvioinnin ja soveltamisen.
Mielestämme kaikille koulutusasteille ja oppiaineisiin pitäisi ottaa mukaan osallistavaa, tutkivaa ja prosessimaista pedagogiikkaa, jonka myötä myös informaatiolukutaito tulisi vahvemmaksi osaksi opetusta.
Jos koulu ei opeta erottamaan faktaa fiktiosta, mikä taho sen voi tehdä?
Opetussuunnitelmat painottavat jo tutkimista, kokeilua ja ongelmanratkaisua. Niiden yhteyteen voi tuoda informaatiolukutaidon oppimistehtäviä. Hyvänä lähtökohtana on autenttinen tiedontarve: motivaatio kasvaa, kun tarkasteltava aihe on kiinnostava.
Opetussuunnitelmat painottavat jo tutkimista, kokeilua ja ongelmanratkaisua.
Alkuosan vaiheet ovat informaatiolukutaidon opettamisen malleissa tärkeitä. Näitä ovat tiedontarpeen tunnistaminen sekä tiedon rajaaminen ja tarkentuminen.
Vaiheistaminen tukee oppijaa suunnittelussa ja auttaa opettajaa formatiivisen arvioinnin lisäämisessä. Keskustelut, yhteistyö ja toimijuus harjaannuttavat geneerisiä taitoja. Tiedon yksilöllisestä käsittelystä siirrytään yhteisölliseen, mikä tukee kriittisen lukutaidon kehittymistä.
Ytimessä ovat osallistaminen ja oppija osana ryhmäänsä. Esimerkkipedagogiikkoja ovat PBL-työskentely ja Carol C. Kulthaun kehittämä ohjatun tutkimisen prosessi.
Konkreettinen väline työskentelyyn on pohtimiskaavio, joka löytyy esimerkiksi Carita Kiilin ja Leena Laurisen Monilukutaidon mestariksi -kirjasta.
Eija Mäntyharju, koulutussuunnittelija, Jyväskylä
Noora Tala-Kopperoinen, uskonnon ja psykologian lehtori, Oulu
Tuula Tervo, oppilaanohjaaja, Lappeenranta