Varhaiskasvatuksen henkilöstön kelpoisuudet määritellään vuoden 2018 varhaiskasvatuslaissa.
Lakia valmisteltaessa varhaiskasvatuksen opettajan ja päiväkodinjohtajan kelpoisuudet pohjattiin selkeästi yliopistolliseen kasvatustieteelliseen koulutukseen.
Varhaiskasvatus on ollut vuodesta 2013 alkaen osa koulutusjärjestelmäämme, ei enää osa sosiaalihallintoa. Varhaiskasvatus on erittäin tärkeä lapsen koko opinpolun rakentumiselle.
Tutkimusten mukaan lapsi oppii kehitykselle ja kasvulle välttämättömät perusvalmiudet ensimmäisinä elinvuosinaan.
Nämä vuodet ovat elinikäisen oppimisen kannalta tärkeimmät. Silloin omaksuttujen valmiuksien pohjalle rakentuu kaikki oppiminen.
Ei ole lainkaan merkityksetöntä, millainen koulutus lasten kasvua tukevilla ja heitä opettavilla opettajilla on. Opettajilta ja johtajilta vaaditaan vahvaa pedagogista ja didaktista osaamista. Se rakentuu yliopistollisessa opettajankoulutuksessa.
Koulutusten sisällöt vastaavat hyvin työelämän vaatimuksia.
Varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus on lain mukaan kasvatustieteen kandidaatti.
Päiväkodinjohtajan kelpoisuusvaatimusten nostamisessa on menossa siirtymäaika. Vuodesta 2030 alkaen tehtävään vaadittava koulutus on kasvatustieteen maisteri.
Nykyisen hallituksen ohjelmassa on kuitenkin kirjaus siitä, että myös sosiaalialan ylempi tutkinto riittäisi päiväkodinjohtajan tehtävään.
Kelpoisuuden alentamiselle ei ole perustetta, eikä sitä tue mikään tutkimus tai selvitys.
Vaikka päiväkodinjohtajia jääkin tässä välissä paljon eläkkeelle, kattavat maisterikoulutusmäärät siirtymäajan päättymiseen mennessä alan tarpeen.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin arviointiin pohjautuvien politiikkasuositusten mukaan nykyiset vakaopettajan ja päiväkodinjohtajan kelpoisuuden tuottavat yliopistokoulutukset rakentuvat ajantasaiselle kasvatustieteelliselle tutkimustiedolle. Koulutusten sisällöt vastaavat hyvin tämänhetkisiä työelämän vaatimuksia.
Varhaiskasvatus on laadukasta vain pitkäjänteisellä työllä, joka noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä.