Hanna Ottman: Armaan ajan kynnyksellä

Lauantaina hiukan ennen iltakuutta istuin parvekkeella. Viittä vaille tasan kerrostalojen sisäpihalle valui väkeä, nuoria ja vanhoja, ja parvekkeilla oli lisää. Pihalla joku ripusti kovaäänisen lipputankoon, ja kun kello rapsahti tasaan, suvivirsi kiiri kaikkien laulamana talojen välissä.

Tunnelma oli poikkeuksellinen ja käsinkosketeltava. Kesä. Vapaus. Toisilleen tuntemattomat yhdessä. Päättäväisesti toivoa täynnä.

Vielä vuosi sitten tällaista ei olisi voinut kuvitellakaan. Mikä on muuttunut?

 

Selityksiä on varmasti useita, mutta uskon, että suvivirteen kiteytyy jotain oleellista suomalaisesta yhteisöllisyydestä.

Selviäminen yhdistää. Suvivirressä on selvitty kylmästä talvesta. Edessä on vapaa, aurinkoa tulviva kesä.

Tänä keväänä on selvitty konkreettisesti. On ollut synkeä kevät, jonka aikana eristimme itsemme ja rakkaamme yhteisen hyvän puolesta. Aurinko ei kutsu vain luontoa ”elohon” vaan myös meidät, ihmiset.

Suvivirrellä ei olisi tätä voimaa ilman koulua. Se kiteyttää taitteen ja symboloi toivoa. Se on yhteinen kokemus, joka yhdistää ja antaa merkityksiä.

Sopimussiirto on merkittävä tunnustus varhaiskasvatuksen opettajille.

Henkilökohtaisesti lauantai tuntui erityisen vapauttavalta siksikin, että rankat neuvottelut saatiin opettajille suotuisaan päätökseen. Viime hetkiin asti näytti siltä, että syksyn alkaessa valtaosa opettajista olisi ilman sopimusta, mikä ei tuntunut reilulta.

Pisteenä i:n päällä on varhaiskasvatuksen opettajien siirtyminen opettajien sopimukseen. Se on lopullinen ja merkittävä tunnustus siitä, että varhaiskasvatuksen opettaja on täysiverinen opettaja.

 

Rankan neuvottelukierroksen aikana moni asia myös ilahdutti. Eräs opettaja sanoitti ja sävelsi neuvottelulaulunkin. Moni suostui haastateltavaksi ja kertoi vakuuttavasti tarinaansa ja ajatuksiaan julkisesti.

Todella moni teki töitä paikallisyhdistyksissä, kouluissa ja alueilla, jotta saimme opettajien ääntä kuuluviin, ja suuri joukko viesti opettajien asiaa somessa.

Joidenkin työ oli näkyvää, toisten taustoittavampaa, mutta jokaista on tarvittu.

Lämmin kiitos kaikille teille!

 

Hanna Ottman on OAJ:n viestintäjohtaja.

hanna.ottman@oaj.fi

Twitterissä @HannaOttman

Lue samasta aiheesta

Pääkirjoitus

Hanna Ottman: Avointa lobbausta

16.03.2023
Pääkirjoitus

Hanna Ottman: Ope korvattavissa?

16.02.2023
Näkökulmat

Hanna Ottman: Täysi torvelo

06.10.2022