1. Tunnista kuvahuijaus käänteisellä kuvahaulla.
Miksi?
”Kuvien välityksellä levitetään hirveän paljon väärää tietoa ja kuvia liitetään ikään kuin todistusaineistona sellaisiin yhteyksiin, joihin ne eivät oikeasti liity”, Johanna Vehkoo sanoo. Hän ottaa esimerkiksi luonnonkatastrofit: vaikkapa rajun maanjäristyksen jälkeen verkossa voi levitä dramaattinen valokuva, jonka voisi kuvitella olevan tilanteesta, mutta todellisuudessa se on jostakin vanhemmasta luonnonkatastrofista.
Miten?
Kokeile esimerkiksi Googlen palvelua: Mene osoitteeseen images.google.com. Klikkaa kameran kuvaa hakukohdan vieressä. Liitä haluamasi kuvan url-osoite hakukohtaan. Google hakee samaa kuvaa ja samankaltaisia kuvia, ja hakutuloksia tarkastelemalla voi selvitä, missä kuva on aiemmin julkaistu. Tärppi oppitunnille: meemit ovat usein kuvallisia, ja myös niiden alkuperää voi tutkia!
2. Tunnista feikkiprofiilit sosiaalisen median palveluissa.
Miksi?
Valeprofiililla pyritään usein vaikuttamaan tai häiritsemään esimerkiksi toimittajia ja poliitikkoja, mutta kuka tahansa voi törmätä valeprofiiliin. ”Tavalliselle ihmiselle varmaan tyypillisin tilanne on se, että Facebookissa tulee kaveripyyntö hehkeältä nuorelta naiselta”, Vehkoo sanoo. Todellisuudessa profiilin takana voi olla ihan eri näköinen ihminen. Myös kiusaamista tapahtuu: joku voi pyrkiä toisen kaveriksi valeprofiililla ja yrittää saada tästä henkilökohtaisia tietoja.
Miten?
Ensimmäinen askel on tehdä käänteinen kuvahaku esimerkiksi Facebook-tilin profiilikuvasta. Tyypillisesti valetilin profiilikuva on varastettu. Toinen askel on tarkastella tilin tietoja: Milloin tili on perustettu? Vaikuttavatko tilin kaverit oikeilta ihmisiltä? Minkälaisia julkisia postauksia tilillä on? On epäilyttävää, jos tili on perustettu eilen, ja se päivittää heti jostakin uutisarvoisesta asiasta.
3. Paranna, syvennä ja tarkenna tiedonhakua.
Miksi?
Jos tyytyy tekemään tavallisia Google-hakuja, tulokset eivät välttämättä ole toivottuja. Google esimerkiksi nostaa tyypillisesti hakutulosten kärkeen tuoretta materiaalia. Vehkoo kehottaakin käyttämään tarkennettuja hakuja. Sitä varten ei tarvitse edes mennä advanced search -sivulle, jos opettelee muutaman kikan.
Miten?
Vehkoo kertoo kaksi esimerkkiä, joita itse käyttää: Ensinnäkin haun voi rajata tietylle sivustolle. Jos haluaa hakea vaikka Ylen uutisia Juha Sipilästä, voi kirjoittaa Google-hakuun site:yle.fi juha sipilä. Toiseksi haun voi rajata dokumentteihin, kuten pdf:iin tai docx:iin. Jos haluaa etsiä vaikka pdf-muotoisia raportteja tai tutkimuksia mrsa-bakteerista, voi kokeilla Google-hakua filetype:pdf mrsa-bakteeri. Näitä molempia keinoja voi hyödyntää esimerkiksi esitelmiä tehdessä.
4. Murtaudu ulos filtterikuplasta.
Miksi?
Jos on käyttänyt Googlea aiemmin samalla laitteella ja varsinkin sisäänkirjautuneena Googlen palveluihin, Google filtteröi eli antaa räätälöityjä hakutuloksia. Tätä voi havainnollistaa vaikka oppitunnilla: kun kaikki tekevät eri laitteilla saman haun Googlessa, voi katsoa, miten erilaisia tuloksia tulee.
Miten?
Yksi tapa kiertää filtterikupla on haun tarkentaminen itse esimerkiksi kohdan 3 vinkeillä. Toinen on sellaisten hakukoneiden käyttäminen, jotka eivät personoi hakutuloksia. Sellainen on esimerkiksi duckduckgo.com. ”Joskus on hyvä käyttää tällaisia, jotta näkee, miten filtterikuplaefekti toimii”, Vehkoo sanoo.
5. Suhtaudu ylipäätään kriittisesti lähteisiin.
Miksi?
Väärällä tai harhaanjohtavalla tiedolla on verkossa paljon väyliä päästä esiin. ”Sosiaalisessa mediassa tyypillisesti kaikki näyttää samalta. On sitten luotettava uutislähde tai joku aivan huuhaa-sivusto, ne näyttävät virrassa samalta”, Vehkoo sanoo.
Miten?
Älä luota esimerkiksi Google-tulosten otsikoihin, vaan mene oikeasti katsomaan, mistä ne ovat peräisin. Jos kohtaat vaikkapa sinulle vieraan suomalaisen uutissivuston, voit selvittää, onko se sitoutunut Julkisen sanan neuvostoon ja siten journalistin ohjeisiin. Entä kerrotaanko julkaisussa, ketkä sitä tekevät? Mikä näiden ihmisten uskottavuus tiedon levittäjänä on? Ajattele kriittisesti!
Johanna Vehkoo kirjoittaa Ylelle Valheenpaljastaja-juttusarjaa, josta löytyy lisää vinkkejä faktantarkistukseen, esimerkiksi tarkempia ohjeita kuvahuijauksen ja feikkiprofiilin tunnistamiseen.