Yhdenkään koulun ei pitäisi olla yksinään kelluva saari. Lukioiden, korkeakoulujen ja työelämän välille tarvitaan aktiivista yhteistyötä ja vuoropuhelua. Se on kaikkien etu.
Näin ajattelee rovaniemeläisen Lyseonpuiston lukion biologian ja maantieteen lehtori Raimo Koponen.
– Uusissa lukion opetussuunnitelman perusteissa oleva velvoite antaa varmasti asialle uutta pontta, hän miettii.
Lops-perusteiden mukaan osa lukio-opinnoista tulee järjestää yhteistyössä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa. Lukion uudet opsit koskevat tänä syksynä opintonsa aloittaneita ja tulevia lukiolaisia.
Lintu kuoli aika nopeasti ja sairastui koko ajan suolistosairauksiin, havaitsivat Kuukkeli-lautapeliä testanneet Ounasvaaran lukion opiskelijat Nea Heikkilä, Reetta Piira ja Milla Tuomanen. – Se kuvastaa kuukkelin elämää. Luonnossa sillä on monia uhkatekijöitä, kommentoi pöydän päässä pelaamista seuraava biologian ja maantieteen opettaja Krista Suorsa, pelin tekijä.
Yhteistyötä tehdään opiskelijoiden hyödyksi, mutta on siitä paljon iloa opettajillekin.
Koposen mielestä pitkään toisella asteella opettajana toimineille on valaisevaa nähdä, millaista opiskelu ja opettaminen ovat nykypäivän korkeakoulussa.
– Opettajat voivat paremmin motivoida opiskelijoita korkeakouluopintoihin ja peilata oppiaineensa sisältöjä korkeakoulujen opetukseen.
Rovaniemellä meneillään oleva Latu-hanke on esimerkki monipuolisesta korkeakoulujen, työelämän ja lukioiden välisestä yhteistyöstä. Koponen on toiminnassa mukana.
Hankkeen aikana tuotetaan materiaalia sekä lukion oppiaineisiin että opettajien tueksi. Sisällöt vaihtelevat oppimateriaalikohtaisesti. Niihin voi sisältyä niin tekstiä, kuvia, videoita, ääniraitoja kuin interaktiivisia oppimistehtäviäkin
Hankkeen tuotokset julkaistaan avoimella verkkoalustalla. Sivusto on vielä piilossa hakukoneilta, mutta se nostetaan näkyviin, kun materiaaleja saadaan valmiiksi.
Kaikki oppimateriaalit ovat monen eri toimijan yhteistyötä. Valmisteluun osallistuvat hankekoordinaattorit, opettajista koottu työryhmä tai työpari sekä yhteistyökumppanit. Kokoonpano vaihtelee oppimateriaaleittain.
Lapin urheiluakatemian urheilijat hyödyntävät Santa Sport Lapin urheiluopiston harjoitustiloja. Ounasvaaran urheilulukiolainen Mika Niskala on Lapin amkin fysioterapeuttiopiskelija Jenni Suomalaisen testattavana. Oppitunti on osa urheilulukiolaisten aamuvalmennustoimintaa. – Tämä tuntuu hyvältä jatkolta yläkoulussa alkaneelle yhteistyölle. Aika kokonaisvaltainen paketti, Niskala kehuu. Opiskelijoiden yhteistyötä seuraa Ounasvaaran lukion liikunnan ja terveystiedon opettaja Kalle-Pekka Tiihonen.
Latu-hankkeella on useita tavoitteita. Sillä halutaan edistää lukiolaisten laaja-alaista osaamista, tulevaisuustaitoja ja jatko-opintovalmiuksia. Lisäksi kehitetään lukioiden yhteistyötä työelämän ja korkeakoulujen kanssa ja kytketään oppiainesisältöjä työelämään.
Opiskelijoita osallistetaan esimerkiksi erillisen sisällönsuunnittelu ja projektinhallinta -kurssin avulla. Hankkeen kaksi koordinaattoria ovat vierailleet lukion oppitunneilla testaamassa oppimateriaalien toimivuutta sekä oppilaskuntien kokouksissa keskustelemassa opiskelijoiden kanssa toiveista ja tarpeista.
– Tavoitteena oli kehittää sisältöjä käyttäjäystävällisemmäksi, hankekoordinaattori Katri Kykyri kertoo.
Latu-hankkeessa syntyvät oppimateriaalit julkaistaan Luc-konsernin kanssa tuotetulla, avoimella verkkoalustalla, Latu-hankkeen koordinaattori Katri Kykyri kertoo.
Koordinaattorit myös tekevät opiskelijoille kyselyitä. Yhdellä kyselyllä selvitettiin, ketä tai minkä alan edustajaa lukiolaiset toivoisivat haastateltavan osana oppimateriaalin työstämistä.
Toinen kysely toi tietoa esimerkiksi siitä, minkä alojen opinnoista opiskelijat halusivat lisätietoa, mihin oppiaineisiin yhteistyötä toivottaisiin lisää ja millaista yhteistyötä he toivoisivat.
Yrittäjyyden jäljillä -podcast sarjan käsikirjoitusta varten opiskelijat pääsivät esittämään yrittäjille kysymyksiä.
Opiskelijat ovat saaneet myös mahdollisuuden ammattilaisten varjostamiseen. Ammattilaisen työtä seuraamalla nuoret saavat tietoa hankkeen materiaalien tekemisessä tarvittavasta erityisestä ammattitaidosta ja osaamisesta.
Varjostamisesta on kokemusta esimerkiksi podcast-sarjan tuotannon yhteydestä, jolloin opiskelijat seurasivat tuottaja, toimittaja Timo Metsäjoen käsikirjoitusvaihetta sekä studiotyöskentelyä.
Varjostamismahdollisuuksia tarjotaan kaikille opiskelijoille, ja kiinnostuneet pääsevät mukaan tekemään materiaaleja.
– Varjostamisen avulla haluamme vahvistaa opiskelijoiden mahdollisuutta osallistua täsmällisesti siihen tuotantoon, josta he ovat kiinnostuneita, Kykyri sanoo.
Mitä Liisalle tapahtui sodan jälkeen? Milloin hän kuoli? Menikö Siegfried Saksaan palattuaan uusiin naimisiin? Miten sotilaat ovat saaneet rintamalle paperia ja kyniä, jotta he ovat voineet kirjoittaa kirjeitä? Ounasvaaran lukiolaiset perehtyvät audiodraamaan, joka perustuu toisen maailmansodan aikaiseen kirjeenvaihtoon. Selvitettävänä on, mitä vanhan valokuvan Liisalle tapahtui sodan jälkeen. Maakuntamuseon museonjohtaja Hanna Kyläniemi ohjaa.
Lukioiden velvoite korkeakouluyhteistyöhön virisi osin siitä huolesta, että Suomessa korkeakouluopintoihin siirrytään kansainvälisesti verraten melko myöhään. Usein lukion ja jatko-opintojen väliin jää välivuosia.
Lukiolaisilla on niukasti tietoa opinnoista ammattikorkeakoulussa, ja opintoihin hakeudutaan aiempaa vähemmän.
Korkeakouluyhteistyö linjataan lukion paikallisessa opetussuunnitelmassa. Opiskelijalla täytyy lukio-opintojen yhteydessä olla mahdollisuus tutustua korkeakoulun tai korkeakoulujen opintotarjontaan.
– Jokaiseen oppiaineeseen tai opintojaksoon yhteistyötä ei kuitenkaan tarvitse lisätä, erityisasiantuntija Tuomo Laakso OAJ:stä sanoo sähköpostihaastattelussa.
Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto kuuluvat samaan Luc-korkeakoulukonserniin. Korkeakoulut tekevät yhdessä tutkimus- ja kehitystyötä sekä järjestävät yhteisiä opintoja.
Lapin amk tukee lukioita esimerkiksi korkeakouluopintoihin siirtymisen sujuvoittamisessa.
– Yhteistyön avulla voimme edistää oppimista ja oppimismenetelmiä. Meillä on esimerkiksi tarjolla avoimen väylän opinnot useille eri aloille. Lukiolaiset voivat suorittaa niitä jo ennen hakeutumistaan korkeakouluun, lehtori Markus Korhonen Lapin ammattikorkeasta kertoo.
Latu-hankkeessa amk tuottaa kuukkeliin liittyvää oppimateriaalia kehittämänsä Virtuaalimetsä-sovelluksen avulla. Sovelluksella voidaan visualisoida kolmiulotteisesti metsävara- ja paikkatietoja sekä metsänkäsittelytoimenpiteitä ja niiden vaikutusta maisemaan.
Virtuaalimetsä-sovelluksen havainnollistuksesta syntyy video, joka kertoo kuukkelin elinoloja säästävästä metsänkäsittelystä. Videosta tulee osa lukion biologian oppimateriaalia. Havainnollistusta voidaan käyttää myös metsätalousinsinöörikoulutuksessa, Markus Korhonen ja Raimo Koponen kertovat.
Lapin yliopistosta hankkeessa ovat mukana taiteiden tiedekunta ja av-tuotantopaja.
Tuotantopaja on osa Lapin yliopiston audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelman opintoja. Opiskelijat tuottavat lukioille sarjan opetusvideoita.
Parhaillaan työn alla ovat videot biologian ja historian aiheista sekä valmennusopin video psyykkisestä valmennuksesta ja mielen harjoittamisesta.
Videoilmaisun lehtori Max Juntusen mukaan Latu on ollut kurssin vetäjille ja yliopisto-opiskelijoille helppo, koska videoissa käsiteltäviä teemoja oli jo työstetty ja hankkeen vetäjät olivat miettineet valmiiksi aiheisiin liittyvää materiaalia.
– Meidän opiskelijoille oli kuitenkin jätetty kiitettävästi tilaa ja mahdollisuuksia tuotannollisiin, ilmaisullisiin ja taiteellisiin ratkaisuihin. Näin toivomme yhteistyökumppaniemme toimivan, Juntunen sanoo.