Virallisissa tilastoissa lukutaitoisten suomalaisten osuus alkoi lähennellä sataa prosenttia 1800-luvun lopulla. Sittemmin sellainen käsitys, että ihmisellä joko on tai ei ole lukutaitoa, alkaa olla vanhentunut.
Erilaisia tavaajia on yhtä monta kuin on tallaajiakin. Tekstien ja kielen ymmärtämiselle on myös noussut yhä uusia vaatimuksia.
Monilukutaito korostuukin tekeillä olevassa, Suomen kautta aikojen ensimmäisessä kansallisessa lukutaitostrategiassa.
Lukuliike-koordinaattori Pia Lumme Opetushallituksesta kuvaa osan viihtyvän mediatekstien ja sosiaalisen median parissa, toisten lukevan tai kuuntelevan kirjoja.
– Lukemisen tavat ovat monipuolistuneet, eikä mikään viittaa siihen, ettei tämä kehitys myös jatkuisi, hän sanoo.
Suomalaisten 15-vuotiaiden lukutaito oli vuoden 2018 Pisa-tutkimuksessa maailman terävintä kärkitasoa.
Itsestäänselvyytenä lukutaitoa ei Suomessa silti pidetä, mistä merkkinä on lukutaitoa koskevan toimeliaisuuden ja tutkimuksen määrä. Lukutaitostrategiaankin lausuntonsa antoi peräti sata toimijaa.
– Suomessa tehdään valtavasti upeaa lukutaitotyötä, jota strategiassa tehdään näkyväksi. Kaikki nämä tahot eivät ole kohdanneet, ja yksi tehtävämme on yhdistää kaikki voimat ja saada ne systemaattiseen yhteistyöhön.
Strategiassa määritellään myös sitä, kenen vastuulla lukutaito on. Lumme korostaa, että kyseessä on koko yhteiskunnan yhteinen asia, niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin.
Koulujen, oppilaitosten ja varhaiskasvatuksen lisäksi strategia kohdistuu esimerkiksi perheisiin, harrastusryhmiin ja työelämään.
Opettajien tehtävä on kokonaisvaltainen: lukevan toimintakulttuurin rakentaminen. Koulujen lukutaitotyötä tuetaan ensi vuonna Lukeva koulu -ohjelmalla.
– Tärkeintä on pohtia, miten monilukutaito ja kielitietoisuus läpäisevät kaikki oppiaineet ja koulun toiminnan.
Suomessa työikäisistä aikuisista noin joka kymmenennellä katsotaan olevan heikko lukutaito. Pisa-tutkimuksellakin oli kääntöpuolensa: perusopetuksen päättyessä heikosti lukevia nuoria on 14 prosenttia.
OAJ:n erityisasiantuntijan Sari Jokisen mukaan opettajat kertovat, että lukemiseen käytettävä aika on vähentynyt kouluissa.
– Strategian toimeenpanossa suuria odotuksia kohdistuu opettajiin. Panostusta tarvitaan, ja vastuussa on huomioitava resurssit ja realismi, Jokinen sanoo.