Varhaiskasvatuksen opettajia pitää kouluttaa 1 400 vuodessa, vaatii OAJ. Koulutustahdin pitäisi jatkua vähintään vuoteen 2030.
Varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen aloituspaikkoja yliopistoissa on viime vuosina lisätty, mutta vauhti ei riitä. OAJ:n tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan ensi vuonna 245 aloituspaikan lisäys. Siihen järjestö tavoittelee maan hallituksen budjettiriihestä lisärahaa.
Uutta buustia koulutusmäärien kasvattamiseen toivoo myös Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Virpi Mattila. Viime syksynä Espoon päiväkotien vahvuudesta puuttui 400 kelpoista varhaiskasvatuksen opettajaa. Tänä syksynä tilanne on entistä huonompi.
Pula opettajista aiheuttaa ikävän kierteen. Kun kelpoisia opettajia ei saada, lastenhoitajat tekevät määräaikaisina opettajan tehtäviä. Heidän sijaisikseen joudutaan ottamaan myös sellaisia, joilla ei ole lainkaan alan koulutusta.
– Varhaiskasvatuksen kehittäminen on vaarassa, jos ei ole ammattitaitoista henkilökuntaa, Mattila toteaa.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n laskelmien mukaan vakaopettajista noin 16 prosenttia on epäpäteviä.
Lain mukaan vuonna 2030 lapsiryhmien henkilöstöstä kaksi kolmasosaa pitää olla opettajia tai sosionomeja ja heistä puolet opettajia. Koulutusmääriä on nostettava, jotta varhaiskasvatuslain tavoite täytetään.
Opettajapula lisää eriarvoistumista. Espoossa pula kelpoisista on keskittynyt tietyille alueille.
Rekrytoiminen takkuaa erityisesti alueilla, joilla on eniten huono-osaisuutta. Myös alueille, joissa pääosa lapsista on muita kuin kantasuomalaisia on vaikea saada työvoimaa.
– Se on harmi, sillä juuri monikulttuurisissa ryhmissä tarvitaan parhaat osaajat, jotta lapset saavat tarvitsemansa tuen, Mattila sanoo.
Tiedeministeri Petri Honkonen on esittänyt työvoimapulan ratkaisuksi varhaiskasvatuksen kelpoisuuksien väljentämistä. OAJ tyrmää ajatuksen.
Varhaiskasvatuksen henkilöstövaje on syntynyt pitkän ajan kuluessa. Kokemusta on, että tilanne ei selviä kelpoisuusehtoja väljentämällä.