Eija Metsälän työssä yhdistyvät tutkiminen, kehittäminen ja opettaminen

Moni ammattikorkeakoulun opettaja puurtaa tutkimushankkeiden parissa. Amkien tki-tehtäviin siirtyy väkeä myös yliopistoista ja tutkimuslaitoksista.

Miten tekoälyä voidaan hyödyntää syöpäsairaiden diagnostiikassa ja hoidossa?

Muun muassa tällaisia asioita selvittäviä kansainvälisisiä projekteja Eija Metsälä vetää Metropolia-ammattikorkeakoulussa.

– Tekoälyä tarvitaan, koska kaikilla terveydenhuollon aloilla on suuri pula sekä perustason työntekijöistä että tekijöistä, jotka pystyvät tutkimaan ja kehittämään diagnostisia palveluja, yliopettaja, kliinisen radiografiatieteen dosentti Metsälä sanoo.

Monien muiden tutkijoiden tavoin Metsälä on siirtynyt tutkimuslaitoksesta ammattikorkeakouluun. Hänen vastuullaan ovat englanninkieliset ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat tutkinto-ohjelmat, joissa opiskellaan sekä terveydenhuollon liiketoimintavalmiuksia että nykyaikaisten diagnostisten palveluiden johtamista.

Kliininen radiografia kattaa sekä diagnostisen että terapeuttisen radiografian eli potilaiden diagnostiset tutkimukset ja heidän hoitamisensa esimerkiksi sädehoidon avulla.

Metsälä hakee rahaa tutkimushankkeille, johtaa niitä ja tekee tutkimustyötä. Hän on tyytyväinen päätökseensä siirtyä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesista ammattikorkeaan.

– Metropolia tarjosi vakituisen työn. Teen edelleen tutkimus- ja kehittämistyötä, mutta työni on entistä monipuolisempaa ja pidän siitä.

Soveltava, omaa aluetta hyödyttävä käytännönläheinen tutkimus on tutkintokoulutuksen ohella amkien peruskauraa.

Amkit juoksevat samojen mittareiden perässä ja kilpailevat samasta potista.

 

Tutkimus, kehittämis- ja innovaatiotyötä tekevien määrä on lisääntynyt ammattikorkeissa tasaisesti vuodesta 2015.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen mukaan kuuden viime vuoden aikana tki-henkilöstön osuus on kasvanut reilusta 9 prosentista 17 prosenttiin koko henkilöstöstä. Tki-hommissa on yli 5 000 amkin työntekijää.

Ilmiöön on kaksi hyvää syytä: rahoitusmalli ja lakisääteiset tehtävät, jotka vaativat amkeilta opetuksen lisäksi tutkimusta ja alueiden elinvoiman vahvistamista.

Esimerkiksi aluevaikuttaminen tarkoittaa sitä, että amkit toteuttavat yhteisiä hankkeita paikallisten yritysten kanssa, jotta alueille saadaan tarpeeksi koulutettua porukkaa, erityisasiantuntija Pasi Repo OAJ:stä kertoo.

Vuonna 2021 amkit käyttivät tki-toimintaan lähes 240 miljoonaa euroa, tuottivat yli 10 ​000 tieteellistä julkaisua ja hankkivat yli 12 ​000 yhteistyökumppania.

Ei ihme, että yhä useampi amk-opettaja työskentelee nyt tki-tehtävissä ja lisää tutkijoita palkataan myös yliopistoista ja tutkimuslaitoksista.

 

Raha on tiukassa ammattikorkeissakin. Valtion rahaa tulee tutkintokoulutuksesta mutta entistä enemmän myös tutkimus- ja kehittämishankkeista.

Repo kertoo, että perusrahoitus on laskenut kymmenen vuoden aikana reaalisesti 200 miljoonalla eurolla. Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa amkeille perusrahoitusta yhteisen laskentamallin perusteella.

Malli toimii siten, että 76 prosenttia perusrahoituksesta jaetaan koulutuksen ja 19 prosenttia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan perusteella, muun muassa ulkopuolisesta tki-toiminnasta.

Lisäksi 5 prosenttia rahoituksesta jaetaan muiden koulutus-, tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteiden pohjalta, jotka asetetaan hallitusohjelmassa ja ammattikorkeakoulujen omissa strategioissa.

– Rahoitusmalli on erittäin suoriteperusteinen. Amkit juoksevat samojen mittareiden perässä ja kilpailevat samasta potista. Se on nollasummapeliä, Repo sanoo.

Vuodesta 2014 lähtien amkien rahoitusperusteissa on ollut mukana tki-toiminnan osuus, jonka painoarvoa kasvatettiin 4 prosentilla vuonna 2021. Ulkoista tki-rahaa haetaan monista puroista, kuten EU:lta, tutkimuslaitoksilta ja säätiöiltä.

Vuonna 2021 amkit hankkivat yhteensä 135 miljoonaa euroa ulkoista rahaa eli yli puolet koko tki-toiminnan rahoituksesta. Siitä 45 prosenttia tuli EU:n rakennerahastoista.

 

Kun Eija Metsälä hakee rahaa johonkin hankkeeseen, hän ottaa yhteyttä tutkinto-ohjelmiin ja pyytää halukkaita mukaan. Työaikaa allokoidaan osallistujille niin paljon kuin hankerahaa saadaan. Hankkeessa on aina mukana myös opiskelijoita.

Parhaillaan Metropolialla on menossa terveysteknologiahanke Singapore Institute of Technologyn kanssa. Siinä on mukana radiologian ja terveysteknologian opettajia ja opiskelijoita molemmista maista.

– Keräämme terveysteknologia-alan firmoille tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten tekoälyä voi käyttää pään ja kaulan alueen sädehoidossa. Opiskelijat tekevät tätä opinnäytetyönään tai innovaatio-opintoina, ja opettajat valvovat työn laatua. Artikkeleita projekteista on julkaistu tiedelehdissä.

Hankerahoituksen hakeminen on taitolaji, joka vie paljon aikaa. Tutkintovastaavana Metsälä osallistuu myös ulkomaiseen ja kotimaiseen koulutusmyyntiin. Sekin vaatii aikaa ja rahaa.

Metsälä uskoo, että amkit selviävät opetus- ja tutkimustehtävistään hyvin, vaikka perusrahoitus on viime vuosina vähentynyt ja työtä on jouduttu tekemään entistä pienemmällä porukalla.

Metsälä on tyytyväinen työyhteisöönsä ja tapaan, jolla tki-työtä Metropoliassa johdetaan. Kaikkialla asiat eivät ole yhtä hyvin. Kollegat ovat kertoneet, että joissakin amkeissa ollaan luopumassa yliopettajista.

– Se on iso virhe, koska yliopettajan kuuluu viedä tutkimus- ja kehittämistoimintaa eteenpäin. Jos toimenkuva puretaan, tki-työhön ei ole lupa enää keskittyä, vaan työaika täyttyy muilla asioilla.

Yliopettajan kuuluu viedä tutkimus- ja kehittämistoimintaa eteenpäin.

 

Tki-työtä tehdään pitkälti koulutusyksiköissä, ja monet sekä opettavat että tutkivat. Siksi myös OAJ tahtoo nostaa tki-alaa entistä enemmän esille myös omassa edunvalvonnassaan.

Tki-toimijoista kisaavat OAJ:n lisäksi muutkin akavalaiset liitot. OAJ:n jäsenet voivat olla niissä myös rinnakkaisjäseninä.

Pasi Repo muistuttaa, että OAJ on ainoa akavalainen järjestö, joka neuvottelee opetusalan työehtosopimuksista amkeissa. Mitä enemmän jäseniä OAJ:llÄ on, sitä vahvempi mandaatti sillä on neuvottelupöydässä.

– Luottamusmiehiä ei ammattikorkeissa ole muilla akavalaisilla kuin oaj:läisillä. Muut järjestöt eivät myöskään tunne opetusalan työehtosopimusta eivätkä voi viedä tes-riitoja työtuomioistuimeen, Repo avaa.

OAJ:n jäseniksi ovat oikeutettuja kaikki opetus-, kasvatus- ja tutkimustyössä työskentelevät.

 

Eija Metsälalle jäsenyys OAJ:ssä on itsestäänselvyys. Hänellä on vahva opettajan identiteetti myös tutkijan työssä.

Millaista edunvalvontaa tutkija kaipaa?

– Haluaisin, että amkien korkeaa profiilia ja vahvaa osaamista nostettaisiin näkyviin. Se on itsessään tärkeintä vaikuttamista. Eikä haittaisi ollenkaan, jos välillä puhuttaisiin myös tutkijana toimivista opettajista.

Vastaavanlaisia toiveita tuli esille myös OAJ:n tuoreessa kyselyssä. Kysely osoitettiin ammattikorkeiden tki- ja asiantuntijahenkilöstölle, ja siihen vastasi 75 esihenkilöä ja asiantuntijaa.

Palkka ja työaika sekä luottamusmiespalvelut olivat niitä asioita, joissa kyselyyn vastanneet kaipasivat eniten edunvalvontaa.

 

Suomi tavoittelee tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostusten kasvattamista 4 prosenttiin bruttokansantuotteen arvoon suhteutettuna vuoteen 2030 mennessä. Tavoite kirjattiin Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan ja myös seuraavan hallituksen odotetaan pysyvän tässä tavoitteessa.

Pasi Repo muistuttaa, että perusrahoitus on kaiken pohja.

– Amkeilla pitää olla nykyistä paremmat mahdollisuudet kehittää tki-ympäristöjään ja siihen tarvitaan lisää kansallisia rahoitusta.