Voisimme vaikka saman tien istua neuvottelupöytään sopimaan jäsentemme työn ehdoista. Olemme tehneet valmisteluita pitkään sekä toimiston voimin että jäsenten ja eri yhdistystemme kanssa, OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos kertoo.
Työntekijöiden työehtoja ohjaavat lait, virka- ja työehtosopimukset sekä paikalliset sopimukset. Opetusalan virka- ja työehtosopimukset päättyvät maaliskuun lopussa.
OAJ sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko hoitavat OAJ:n jäsenten neuvottelut. Se, että ammattijärjestö neuvottelee palkat ja työehdot, on merkittävä jäsenetu.
OAJ:ssä on liki 120 000 jäsentä eli opetusala on lähes kokonaisuudessaan järjestäytynyt yhteen työntekijäliittoon.
– Tämä on suuri etu neuvotteluissa, koska iso jäsenmäärä antaa paljon painoarvoa. Meitä kuunnellaan, Lindroos alleviivaa.
Kaikkiaan jäsenistöllä on 13 virka- ja työehtosopimusta, joista kaikista sovitaan eri pöydissä eri vastapuolten kanssa.
Kullakin sopimuksella on vastuuneuvottelija ja hänen tukenaan muita OAJ:läisiä. Lindroos sekä OAJ:n ja Jukon puheenjohtaja Olli Luukkainen vastaavat OAJ:n neuvotteluiden kokonaisuudesta ja huolehtivat, että kaikkien jäsenten oikeudet toteutuvat.
– Vaikka edustamamme työntekijät ovat saman alan ihmisiä, heidän työnsä ja niiden vaatimukset vaihtelevat paljon. Alakoulun opettajan työ on erilaista kuin ammatillisen tai työväenopiston opettajan. Moni meistä on itsekin opettaja, joten sitä tai jotain muuta kautta me neuvottelijat tunnemme työn konkreettisesti ja huomioimme jäsenten tehtävien erot neuvotteluissa, Lindroos sanoo.
Tavoitteet saadaan jäseniltä
Virka- ja työehtosopimuksissa sovitaan muun muassa palkoista ja vapaista mutta myös monista muista yksityiskohdista. Sopimuksiin liittyvää työtä tehdään myös neuvotteluiden välillä.
– Neuvotteleminen vaikuttaa jännittävältä ja nousee otsikoihin aina siinä vaiheessa, kun virka- ja työehtosopimukset päättyvät ja väännetään kättä uusista sopimuksista. Sopimuskauden aikanakin on paljon tehtävää, Lindroos kuvailee.
Sopimuksia ei ole aina helppo soveltaa, joten niitä käsitellään työnantajien kanssa.
Neuvotteluissa avoimiksi jääneistä asioista keskustellaan työnantajan kanssa työryhmissä, ja joko tehdään päätöksiä sopimuskauden aikana tai tuodaan seuraaviin neuvotteluihin hiukan valmiimpia asioita.
– Maailma muuttuu ja opetusala siinä mukana. Tämän vuoksi työehtoja täytyy muuttaa aika ajoin eli pelkistä palkoista ei neuvotteluissa ole kyse.
Uusia sopimustavoitteita OAJ alkoi valmistella melko pian edellisten neuvotteluiden jälkeen muun muassa eri jäsenryhmien edustajista koostuvassa tulo- ja palkkapoliittisessa toimikunnassa.
Tavoitteet muodostetaan yhdessä jäsenten sekä paikallis- ja alueyhdistysten kanssa. Lopullisesti ne päättää järjestön hallitus, joka koostuu 20:stä eri jäsenryhmän edustajasta.
Harva tavoite on täysin uusi; moni niistä on kulkenut mukana pitkään ja esimerkiksi hiukan muuttunut matkan varrella.
Ei kaupankäyntiä, vaan yhteistyötä
OAJ:n sopimusneuvottelut ovat osa isoa kokonaisuutta. Rahat tulevat työnantajan yhdestä isosta pussista, esimerkiksi julkisella puolella kunnan tai valtion yhteisestä potista. Kaikki osapuolet seuraavat tarkasti, mitä muut saavat.
– Enemmän rahaa ei tule sille, joka huutaa eniten, vaan neuvotteleminen on yhteispeliä. Sopimukseen tarvitaan aina kaksi osapuolta, joissain sopimuksissamme useampikin, Lindroos kuvaa.
Osa OAJ:n jäsenten sopimuksista sovitaan kaksin OAJ:n ja työnantajan välillä. Monessa sopimuksessa on kuitenkin mukana muitakin työntekijäjärjestöjä. Tällöin ratkaisuun on vielä hankalampi päästä. Neuvottelijalta vaaditaan hyvää pelisilmää.
– Neuvotteleminen ei ole kuin kaupassakäyntiä. Emme voi vain lähteä ostoksille ja sanoa, että haluamme tuon jutun ja sitten tuon toisen jutun.
Neuvotteleminen on yhteispeliä. Enemmän rahaa ei tule sille, joka huutaa eniten.
Jos jotain halutaan kovin, sen saaminen on mahdollista, mutta kylkiäisenä tulee usein jotain muuta. Kyse on aina kokonaispaketista, joten on löydettävä sellaiset ratkaisut, jotka sopivat sekä omalle väelle että työnantajille.
Kuten kaikessa inhimillisessä kanssakäynnissä, on sopimusneuvotteluissakin huomioitava, että vastapuolella on ihminen.
– Neuvotteluissa on tärkeää säilyttää luottamus ja kunnioitus. Pidetään tiukasti kiinni omista tavoitteista, mutta etsitään vastapuolen kanssa ratkaisut, jotka kumpikin voi hyväksyä.
Eurot määräävät ja tavoitteilla on hintansa
Excel on neuvotteluissa tärkeä työkalu. Sitä käyttää OAJ:ssä erityisesti ekonomisti Mika Väisänen, joka on mukana kaikissa OAJ:n neuvotteluissa.
– Tavoitteilla on hintansa. Jos jäsenemme haluavat lisää vapaita, palkkaa, mitä vain, kaikki maksaa, Väisänen muistuttaa.
Hänen tehtävänään on tilastojen perusteella laskea ennakkoon, mitä mikäkin OAJ:n tavoite maksaisi.
– Näin tiedämme, mitä on realistista vaatia. Kustannukset pystytään laskemaan hyvin tarkasti.
Neuvotteluissa OAJ pitää lujasti jäsentensä puolia. Tämä onnistuu parhaiten rauhallisesti ja tekemällä kotiläksyt hyvin.
– Emme voi lähteä lyömään nyrkkiä pöytään ja vaatimaan mahdottomia. Tai voimme toki, muttei siitä mitään hyötyä ole. Enemmän jäseniämme auttaa se, että tarkasti harkitsemme, mitkä asiat ovat näissä neuvotteluissa tärkeimpiä, laskemme niille hinnan ja haemme neuvotteluista tämän paketin, Väisänen kuvailee taktiikkaa.
Jos on esimerkiksi tärkeää saada tuntuva yleiskorotus palkkoihin, muihin parannuksiin jäävä raha kutistuu.
– Neuvotteleminen on tavallaan palikkapeliä. Olemme pitkään koonneet sopimustavoitteita. Sitten olemme laskeneet kullekin tavoitteelle kustannuksen. Näistä muodostuu erikokoisia palikoita, joilla kullakin on hintansa.
Neuvotteluiden alkajaisiksi sovitaan vastapuolen kanssa raamit, joiden sisällä neuvotellaan. Raamit kertovat, miten paljon rahaa on käytettävissä.
– Raamit eivät jousta, joten ensin sovitaan niiden koko. Raamit ovat ne, mistä eniten väännetään kättä, ja siihen voi kulua paljonkin aikaa, Väisänen kuvaa.
Kaikki ei mahdu sovittuihin raameihin, joten on priorisoitava. OAJ:n hallitus on päättänyt tärkeimmät tavoitteet, ja neuvottelijat toimivat sen mukaisesti.
Toimintatavan voi ajatella tavoitepalikoiden kautta.
– Hallitus on päättänyt, mitä priorisoidaan, joten tiedämme, mitkä palikat haluamme ehdottomasti mukaan ja mistä voidaan luopua osittain tai kokonaan. Joidenkin palikoiden kylkeen työnantaja haluaa lätkäistä niin suuria huononnuksia, ettemme voi niitä hyväksyä, joten siksi tietyistä asioista luovutaan.
Näin jatketaan, kunnes kaikki jäsenille tärkeimmät palikat eli palkankorotukset ja muut tavoitteet on saatu sovitettua raameihin. Tästä muodostuu neuvottelutulos.
Opetusalalla on työntekijöitä laidasta laitaan. OAJ:n neuvottelijat pitävät mielessä heidät kaikki, jotta tasapuolisuus säilyy.
– Jos yksi palikka tietylle koulutusasteelle on hurjan iso eli maksaa paljon, muille ei jää mitään. Sen vuoksi emme voi painottaa vain yhtä alaa, vaan pidämme huolen, että kaikille saadaan tasapuolisesti jotain, Mika Väisänen kuvailee.
Kaikki maksaa koko ajan enemmän. Esimerkiksi ruoka on nyt kalliimpaa kuin kaksi vuotta sitten. Siksi keskeinen päämäärä on pitää huolta siitä, että ostovoima säilyy.
– Jos opettaja ei saa enempää palkkaa kuin kaksi vuotta sitten tai hinnat nousevat enemmän kuin palkat, hänen rahansa eivät riitä enää samaan ruokakoriin, vaan hänen on jätettävä jotain ostamatta. Tätä tarkoittaa ostovoima, ja sen haluamme palkankorotuksilla säilyttää, Väisänen sanoo.
Sopuun pyritään aina neuvottelupöydissä
Kuten viime syksynä nähtiin, joskus liitot joutuvat pattitilanteeseen. Neuvottelut eivät etene, jos pöydällä on asioita, joista kumpikaan osapuoli ei halua antaa periksi.
Tällöin kuvaan astuvat työtaistelutoimet ja valtakunnansovittelija.
– Pyrimme ehdottomasti pääsemään sopuun neuvottelemalla. Se on kaikkien etu. Jos joudutaan jättämään lakkovaroitus ja menemään sen jälkeen automaattisesti valtakunnansovittelijan pakeille, voittajia harvemmin löytyy, neuvottelujohtaja Petri Lindroos kuvaa.
Kutsu valtakunnansovittelijalle tulee välittömästi lakkovaroituksen antamisen jälkeen, ja sovittelu alkaa nopeasti. Valtakunnansovittelija tai apusovittelija kuuntelee osapuolia ja laatii pakotetun ehdotuksen siitä, miten kummankin osapuolen on annettava periksi, jotta sopuun päästään.
Neuvottelupöydässä pyritään tilanteeseen, jossa kumpikin osapuoli voittaa. Hyvässä tapauksessa kumpikin saa sopimukseen itselleen tärkeimmät asiat.
– Jos joudutaan sovitteluun, ollaan niin tiukasti napit vastakkain, että lopulta kumpikin häviää. Mutta joskus työtaistelua ei vain voi välttää, Lindroos sanoo.
Eri alojen työnantajat ovat syksystä asti esittäneet häkellyttäviä vaatimuksia ja rajuja huononnuksia työehtoihin.
– Mekin voimme joutua kohtaamaan nämä, ja silloin emme voi antaa periksi.
Educassa keskustellaan palkkaneuvotteluiden startista la 25.1.2020 klo 11.30. Tule ja vaikuta keskustelun etenemiseen!
Opetusalallakin voidaan joutua työtaisteluun
Viime syksynä uutisotsikoita hallitsivat työtaistelu- ja lakkouutiset. Tällöin barrikadeille nousi esimerkiksi Posti, joka sai työehtosopimuksensa lakon kautta. Postin tukilakkoihin osallistui myös kolmen muun liiton jäseniä.
Järjestölliset toimet eli mahdollisuus työtaisteluun on olennainen osa sopimusneuvotteluita. Työtaisteluun ei tähdätä, mutta pattitilanteessa ei välttämättä ole muuta tietä.
– Työtaisteluvalmius on todella tärkeässä roolissa sopimuksia neuvotellessa. Työnantaja tietää, että työntekijät voivat tarvittaessa pistää kovan kovaa vastaan, OAJ:n järjestöasiamies Kaj Raiskio kertoo.
Syksyllä nähtiin, miten kaukana toisistaan työnantajat ja työntekijät ovat olleet. Sama voi olla edessä myös OAJ:n jäsenillä, joten tänä keväänä heidänkin on varauduttava työtaisteluun.
– Jo viime kierroksella, vuonna 2018, yliopistot olivat lakossa päivän. Se kuulostaa lyhyeltä, mutta lakko on aina iso ponnistus. Tämä kokemus antoi meille mahdollisuuden treenata työtaistelutoimia käytännössä, ja saimme sen avulla organisaatiomme entistä parempaan iskuun.
Järjestövalmiutta nostetaan aina ennen neuvotteluita, koska on tärkeää olla valmiina, jos tilanne sitä vaatii.
Laki sallii työtaistelun, kun sopimukset eivät ole voimassa. Opetusalalla sopimukset päättyvät maaliskuun lopussa.
Työtaistelun keinoja on erilaisia.
– Työntekijät voivat järjestön päätöksellä lopettaa ylitöiden tekemisen tai tietyn työnantajan työpaikkojen hakemisen tai jäädä lakkoon, Raiskio listaa.
Työtaisteluiden aikana media tai työnantaja voivat jakaa eri viestiä kuin OAJ, joten jäsenten kannattaa hakea tietoa suoraan OAJ:n viestintäkanavista.
– Toivotaan, että sopimukset saadaan aikaan neuvottelupöydissä. Jos näin ei käy, lähdemme yhtenä rintamana työtaisteluun, Raiskio kiteyttää.