Miten oppivelvollisuuden pidentäminen hoituu käytännössä? Onko opettajia tarpeeksi? Entä opinto-ohjausta ja oppimisen tukea?
Kuka lopulta valvoo, että oppivelvollinen oikeasti opiskelee, eikä ole vain kirjoilla oppilaitoksessa ja puuhaa ihan jotain muuta?
Vastauksia näihin kysymyksiin ei vielä ole, sillä opetusministeriön virkamiehet vasta luonnostelevat lakia oppivelvollisuuden pidentämisestä 18 ikävuoteen.
Uudistuksella hallitus etsii osaratkaisua kutistamaan nuorten riskiä syrjäytyä. Kunkin ikäluokan nuorista jopa 15 prosenttia jää vaille toisen asteen tutkintoa.
– Tavoite on loistava, se on selvä. Meillä on kuitenkin huoli siitä, miten uudistus pystytään toteuttamaan hallituksen asettamassa aikataulussa ja annetulla rahalla, koulutusasianpäällikkö Nina Lahtinen OAJ:stä sanoo.
Koska oppivelvollisuus on pakollinen, opiskelijat saavat myös maksuttomat kirjat ja muun materiaalin toiselle asteelle. Kaikkeen tähän on käytössä 107 miljoonaa euroa kolmen vuoden ajalle.
Julkisuudessa on käyty keskustelua lain valmistelun tiukasta aikataulusta. Laki lähtee lausuntokierrokselle jo keväällä. Eduskunta saa sen eteensä syksyllä.
Hallituksen aikataululla laki astuu voimaan jo vuoden 2021 alussa. Näin uudistus saadaan vietyä läpi kuluvalla hallituskaudella.
– Aikataulusta ei ole varaa myöhästyä missään vaiheessa, Lahtinen korostaa.
Esimerkiksi OAJ ja Kuntaliitto ovat esittäneet, että laki tulisi voimaan aikaisintaan vuoden 2022 alussa. Erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela Kuntaliitosta on huolissaan siitä, miten kunnat ja koulutuksen järjestäjät ehtivät valmistautua muutokseen. Lisäksi esimerkiksi opinto-ohjaajat pitää Savelan mukaan kouluttaa ja vanhemmille ja peruskoulun oppilaille tiedottaa ajoissa muutoksesta.
Opetusministeriön ylijohtaja Mika Tammilehto vakuuttaa, että aikataulussa on mahdollista pysyä. Opetusministeri Li Andersson puolestaan kommentoi MTV:lle 5. tammikuuta, että sisäänajovaiheessa ikäluokat siirtyvät laajennetun oppivelvollisuuden piiriin yksi kerrallaan.
Opettajamitoituksella oppijoille taataan yhdenvertainen mahdollisuus opetukseen joka puolella Suomea.
Myös OAJ on ajanut oppivelvollisuuden pidentämistä.
Jotta hallituksen kaavailema oppivelvollisuuden pidentäminen saataisiin kunnialla maaliin, OAJ:n mielestä neljä kohtaa on saatava kuntoon.
Ensiksi pitäisi saada säädettyä opettajamitoitus. Esimerkiksi opoja pitäisi olla yksi 200:aa oppilasta kohti.
– Opettajamitoituksen turvin oppijoille taataan yhdenvertainen oikeus opetukseen joka puolella Suomea. Opettajamitoitus myös turvaa opettajien työt tulevaisuudessa, Nina Lahtinen sanoo.
Esimerkiksi amiksissa lähiopetus väheni jopa neljänneksen vuosien 2010 ja 2017 välillä. Joulukuussa julkaistun amisbarometrin mukaan kolmasosa opiskelijoista kuitenkin haluaa lisää nimenomaan opettajan antamaa opetusta.
Jokaisen pitää saada peruskoulusta sellaiset tiedot ja taidot, joita lukioon ja ammatilliseen koulutukseen siirtyminen ja siellä opiskelu edellyttävät. Tämä on toinen OAJ:n vaatimuksista.
Esimerkiksi joulukuisten Pisa-tulosten mukaan ikäluokasta lähes 8 000 lasta jää ilman jatko-opintoihin riittävää lukutaitoa. Osuus on liki 14 prosenttia ikäluokasta.
Koska rahaa on rajallisesti, rahat tulisi OAJ:n mielestä laittaa ensisijaisesti erityisopettajien ja opinto-ohjaajien palkkaamiseen.
– Usein opintojen keskeyttämisen syy on se, ettei omaa opintopolkua ole löytynyt tai opetusta ja tukea ei ole ollut riittävästi, Lahtinen sanoo.
Jotta OAJ:n vaatima opomitoitus toteutuisi, sekä peruskouluun että lukioon tarvittaisiin molempiin 190 opoa lisää. Tämä maksaisi molemmilla koulutusasteilla 13 miljoonaa euroa.
Amiksista sen sijaan puuttuu järjestön laskujen mukaan peräti 500 opoa. Vajeen paikkaaminen maksaisi vuodessa arviolta 33 miljoonaa euroa.
– Suurin osa oppivelvollisuusuudistukseen varatusta 107 miljoonasta menisi jo tähän, koska summa on jaettu kolmelle vuodelle. Pitäisi suunnitella ja säätää, miten ohjaus turvattaisiin ikäluokka kerrallaan. Lahtinen sanoo.
Ministeriön virkamiehet selvittävät nyt sitovia opomitoituksia hallitusohjelman mukaisesti, Mika Tammilehto kertoo. Se, onko mitoitus OAJ:n esityksen mukainen, selvinnee alkuvuoden aikana, kun ministeriön omat laskelmat valmistuvat.
– Myös erityisopettajien määrää pyritään tarkastelemaan uudistuksen yhteydessä, Tammilehto vakuuttaa.
Hän muistuttaa, että syrjäytyminen on laaja ja vaikea ilmiö, jonka ehkäisy vaatii monien eri viranomaisten työtä. Muun muassa opiskelijahuoltoa on vahvistettava, sekin on kirjattu hallitusohjelmaan.
107 miljoonan euron potti ei saisi kulua kokonaan maksuttomiin oppimateriaaleihin ja matkoihin vaan ensi sijassa opetuksen, ohjauksen ja erityisopetuksen lisäämiseen, OAJ linjaa kolmantena vaatimuksenaan.
Myös esimerkiksi Kuntaliitto on ilmaissut huolensa rahan käyttämisestä oppimateriaaleihin.
Ministeriön Tammilehto vakuuttaa, että 107 miljoonaa kattaa oppivelvollisuuden pidentämisen ja maksuttomuuden toteuttamisen oppimateriaaleineen, ohjauksen ja tuen tarpeineen ja opiskelijavolyymin lisääntymisineen.
– Tällä hetkellä täsmennämme maksuttomuuden kustannusarviota varsinkin ammatillisessa koulutuksessa, jossa on lukiota enemmän kirjoa oppilaitosten välillä.
Tammilehto muistuttaa, että maksuttomuus on myös pakko rajata ajallisesti. Mikä aika tai ikä se olisi, sitä ei vielä tiedä.
Lisääntyvä työmäärä on korvattava opettajille ja esimiehille.
Neljäntenä OAJ muistuttaa, että oppivelvollisuuden pidentymisessä lisääntyvä työmäärä on korvattava opettajille ja esimiehille.
OAJ pitää tärkeänä, että uudistuksen vaikutus palvelusuhteen ehtoihin arvioidaan. Tätä työtä OAJ tekee yhteistyössä Kuntatyönantajien ja Sivistystyöantajan kanssa.
Oppimateriaalien laatu ei saa uudistuksessa heiketä, opettajan pedagogisen autonomian täytyy säilyä eikä opettajien töitään saa siirtää muille ammattiryhmille.
– Näin varmistetaan se, että opettajien ja esimiesten työ säilyy houkuttelevana ja ammatti arvostettuna, Nina Lahtinen summaa.
OAJ:n oppivelvollisuustavoitteista keskustellaan Educassa pe 24.1.2020 klo 12.15.
Mistä oppivelvollisuuden pitenemisessä on kyse?
- Oppivelvollisuus jatkuu 18 ikävuoteen vuoden 2021 alussa. Käytännössä se siis laajenee lukioon ja ammatilliseen koulutukseen.
- Oppivelvollisuus päättyy, kun tutkinto on suoritettu tai kun oppivelvollisuusikä täyttyy. Toisen asteen opiskelijat saavat myös maksuttomat kirjat ja muun materiaalin.
- Uudistus maksaa hallituksen arvion mukaan 107 miljoonaa euroa.
- Nykyisin oppivelvollisuus päättyy, kun peruskoulu on suoritettu, tai viimeistään 17-vuotiaana.
Kysy oppivelvollisuuden laajentamisesta!
Askarruttaako oppivelvollisuuden uudistaminen? OAJ:n asiantuntijat vastaavat kysymyksiin ja valottavat järjestön ratkaisuehdotuksia Facebook-livessä 22.1.2020 klo 15.15–15.45. Asiantuntijoille voi lähettää kysymyksiä myös etukäteen osoitteessa oaj.fi/oppivelvollisuus. Tykkää OAJ:stä Facebookissa @oajry ja tule kuulolle!
Oppilaitoksille aikamoinen kakku purtavaksi
Jos kaikkien lukioiden ja ammattioppilaitosten pitää pian ottaa oppivelvollisia opiskelijoita hoteisiinsa, nykyisellä rahoitusmallilla ei voida jatkaa.
Tätä korostaa Stadin ammatti- ja aikuisopiston johtava rehtori Maria Sarkkinen.
– Tällöin on kyse yhteiskuntavastuusta, joten suuri osa rahoituksesta ei voi enää määräytyä sen mukaan, että mahdollisimman moni valmistuu mahdollisimman lyhyessä ajassa. Perusrahoitus on saatava kuntoon peruskoulusta alkaen.
Oppivelvollisuuden laajentuminen näkynee ammatillisissa oppilaitoksissa lukioita enemmän, sillä lukioissa opiskelijoiden sisäänpääsylle on jatkossakin keskiarvorajat.
Sarkkisen mielestä oppivelvollisuuden pidentäminen on ”aikamoinen kakku” varsinkin Helsingille, jossa on 14 kunnallista ja parisenkymmentä yksityistä lukiota tai valtion lukiota sekä yksi kaupungin ja 11 yksityistä ammattikoulua.
Ammatillisin koulutuksen reformiakaan ei ole vielä paketoitu, minkä lisäksi työelämän tarpeiden huomioiminen opetuksessa haastaa ammatillista koulutusta yhä enemmän.
– Oppivelvollisuuden laajentuminen tuo merkittävästi lisää ratkaistavia asioita. En silti ajattele, että tämä olisi mahdoton tai jotenkin huono juttu.
Itse asiassa Sarkkinen pitää uudistusta hienona tilaisuutena tarkastella koko koulutuksen kokonaisuutta ja erityisesti peruskoulun ja toisen asteen välistä nivelvaihetta sekä oppimisen joustavaa toteuttamista.
– Uudistukseen varatut 107 miljoonaa euroa on käytettävä ensisijaisesti nivelvaiheeseen. Ollaan pedagogiikan huipulla, kun päästään tukemaan oppijaa koko opinpolulla. Tässä on hieno tilaisuus esimerkiksi kääntää Pisa-tulokset nousuun.
Jos vastuu oppivelvollisuuden toteuttamisesta säädetään kunnalle, Sarkkisen mielestä pitää miettiä hyvin tarkkaan, miten se toteutetaan.
– Tarvittaisiin jonkilainen valtakunnallinen oppivelvollisuusrekisteri, jossa kaikki tarvittava tieto oppilaasta tuen tarpeesta lähtien olisi helposti siirrettävissä peruskoulusta toiselle asteelle.
Nyt käytössä on erilaisia järjestelmiä, jotka eivät puhu keskenään.
– Kunnat eivät voi ottaa kokonaisvastuuta, jos tietoa ei ole ja vastuurajat häilyvät, Sarkkinen korostaa.
Laajentuva oppivelvollisuus laajentaa oppilaitosten yhteiskuntavastuuta.
Järjestelmä edellä ei kuitenkaan pidä mennä, vaan tärkein on oppija. Lisäksi jonkun pitäisi koordinoida elinikäisen oppimisen kokonaisuutta.
– Ohjausvastuun tulee jatkua perusopetuksesta toiselle asteelle, ettei siinä vaiheessa kukaan putoa pois. Valmistava opetus, kymppiluokat ja muut nivelvaiheeseen vaikuttavat koulutusratkaisut pitää saada yhteen. Tarvittaessa etsivän nuorisotyön tulee olla mukana opettajan rinnalla.
Helsingissä nivelvaihetta tukemassa on jo yhteistyötiimejä, joissa opettaja, psykologi, kuraattori ja oppimista tukevat opettajat – kuten valmistavan opetuksen opettajat – yhdessä ratkovat oppijan tilannetta.
OAJ:n ajama tukiopinto-ohjaus vastaa Helsingin toiveita.
– Ei se toimi, että opiskelija lähetetään luukulta toisella. Jos opiskelijalla on jo ongelmia, hän vain väsyy entisestään. Kaikki pitäisi hoitua samalta luukulta, Sarkkinen sanoo.
Usein oppilaiden toisen asteen opintoihin vaikuttavat ongelmat ovat selvillä jo kasiluokalla.
– Opojen ja erkkojen tuki on ehdottoman tärkeää.
Sarkkinen muistuttaa, että Helsinki on kokonsa takia erityistapaus.
Helsingissä nuorten ikäluokat kasvavat toisin kuin monilla muilla paikkakunnilla. Vuosien 2019–25 aikana 16–18-vuotiaiden määrä pääkaupungissa kasvaa 16 prosentilla, mikä tarkoittaa 2 500:aa nuorta.
– Stadin ammatti- ja aikuisopisto tarvitsee osaavaa henkilöstöä myös jatkossa, Sarkkinen toteaa.
Helsingissä huolta aiheuttaa se, että toisen asteen opiskelijoista 30 prosenttia tulee muilta paikkakunnilta, joten opintojen maksuttomuus voisi merkitä kaupungille suuria lisäkuluja.