Opettaja-lehden uudet kolumnistit keskustelujen kirittäjinä

Mirja Hämäläinen, Vesa Linja-aho, Erja Sandberg ja Arto O. Salonen haluavat kirjoittaa lukijoille muun muassa tulevaisuuden rakentamisesta ja erilaisista oppijoista.

Mirjan, Vesan, Erjan ja Arton lisäksi vuoden 2019 aikana Opettajaan kolumneja kirjoittavat myös vanhat tutut lukion opettaja Arno Kotro sekä Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liiton SOOLin puheenjohtaja Aleksi Vehmassalo. SOOLin puheenjohtajuus vaihtuu kesällä. 25. tammikuuta ilmestyneeseen lehteen kolumnin kirjoitti opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen. Hänen tilalleen tulee uusi kirjoittaja huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen.

Uudet kolumnistit arvelevat, että keskustelunaiheina tänä vuonna pysyvät ainakin planeettamme suunta ja koulutuksen uudistukset. Mutta ihan ensin Mirja, Vesa, Erja ja Arto kertovat itsestään vastaamalla Opettaja-lehden ystäväkirjan kysymyksiin.

 

Nimi: Mirja Helena Hämäläinen

Työ: Konsultti ajatushautomo Demos Helsingillä

Koulutus: Valtiotieteiden kandidaatti

Ikä: 33 vuotta

Kivoin opettajani
Filosofian maikka Ukri Pulliainen Kallion lukiossa Helsingissä. Ukri oli tosi omistautuva, kaikessa mukana, reilu ja oikeamielinen monessa kohtaa.

Lempiaine
Tykkäsin filosofiasta. Se oli tosi erilaista kuin mikään muu, mitä olin opiskellut. Siihen kuului tavallaan turhanpäiväistä pähkäilyä pähkäilyn vuoksi, mutta toisaalta jos miettii esimerkiksi yhteiskuntafilosofiaa ja etiikkaa, ollaan minulle kaikkein tärkeimmissä kysymyksissä: miten rakentaa hyvä ja reilu yhteiskunta ja miten toimia oikein.

Haluan kertoa opettajille
Opettajat aika konkreettisesti rakentavat tulevaisuutta, ja sen takia katse pitää pitää tulevaisuudessa omassa opettamisessa, oli aine mikä tahansa.

Asia, josta uskon, että tänä vuonna keskustellaan
Toivoisin keskustelua siitä, että oppiminen ei lopu kouluun. Ja jos miettii peruskoulussa ja lukion tasolla, toivoisin, että keskusteltaisiin vielä enemmän siitä, mikä vastuu koulutuksella on kasvattaa osallistuvia ja oikein tekeviä kansalaisia. Siinä olisi parannettavaa, että olisi syvä ymmärrys maapallon suurista haasteista ja siitä, miten niihin voi vaikuttaa.

Haluaisin oppia
Kirjoittamaan kirjan.

Minusta tulee isona
Luulen, että minusta tulee lopulta parisuhdeterapeutti, koska ihmisten lähisuhteet kiehtovat loputtomasti yhteiskunnallisten asioiden lisäksi.

 

Nimi: Martti Vesa Olavi Linja-aho

Työ: Autoelektroniikan lehtori Metropolia-ammattikorkeakoulussa Vantaalla

Koulutus: Sähkötekniikan ja elektroniikan diplomi-insinööri

Ikä: 37 vuotta

Kivoin opettajani
Lukion matematiikan opettaja Jorma Ojala Forssan yhteislyseossa. Hän on paitsi erinomainen opettaja, myös hauska tyyppi. Olin kiinnostunut matematiikasta, ja hän huomasi sen ja tuki kaikin mahdollisin tavoin kiinnostusta. Jos hänen tilallaan olisi ollut ikävä ja lannistava tyyppi, olisi voinut mennä ura-valinta toisin.

Lempiaine
Tykkäsin matematiikasta teini-ikäisenä ja vähän vanhempanakin, koska vastaus oli aina oikein tai väärin. Siitä puuttui tulkinta. Jos kokeessa laski kaikki laskut oikein, sai kympin.

Haluan kertoa opettajille
Haluaisin nostaa esille sitä, mitä kaikkia vaikutuksia sillä on, että esimerkiksi ammattikorkeakouluista on leikattu rahoitusta. Toiseksi haluan nostaa esille uudistamistahtia, joka on kova erityisesti ammattikouluissa ja lukioissa. Rahoituksen leikkaaminen ja uudistukset samaan aikaan on todella typerä valinta. Molemmat kuormittavat opettajia.

Asia, josta uskon, että tänä vuonna keskustellaan
Seksuaalinen häirintä opetuksen alalla.

Haluaisin oppia
Tällä hetkellä kiinnostaa datan käsittely ja visualisoiminen. Sillä saisi elävöitettyä omaa opetusta. Haluaisin myös oppia lukemaan enemmän ja puhumaan vähemmän.

Minusta tulee isona
Harkitseva oman alan huippuasiantuntija, joka osaa erottaa, mikä on olennaista ja mikä epäolennaista, ja vaikuttaa siihen, mikä on olennaista.

 

Nimi: Erja Sandberg

Työ: Opetus- ja kasvatusalan opettaja ja kouluttaja omassa yrityksessä ja Helsingin ja Turun yliopistoissa

Koulutus: Kasvatustieteen tohtori ja erityispedagogi

Ikä: 46 vuotta

Kivoin opettajani
Yläkoulun englanninopettaja Hämeenlinnan lyseossa. Hän oli pitkäaikainen sijaisopettaja, jonka nimeä en muista. Hän kertoi paljon omia juttujaan ja antoi paljon itsestään. Opettaja kohtasi hyvin oppilaan, ja hänen kanssaan pystyi keskustelemaan.

Lempiaine
Äidinkieli, koska tykkäsin kirjoittaa ja olin hyvä siinä.

Haluan kertoa opettajille
Ainakin tukea tarvitsevista oppilaista koulussa. Haluan lisätä ymmärrystä monenlaisista oppijoista. Näkökulmani kulkee lapsuudesta nuoruuteen ja aikuisuuteen.

Asia, josta uskon, että tänä vuonna keskustellaan
Ammattikoulutuksen reformi ja uusi lukiolaki. Uudesta lukiolaista keskusteluun nousee ainakin se, että oikeus erityisopetukseen tulee uutena. Pitää osata tunnistaa monenlaisia oppilaita ja tuen tarpeita. Ammattikoulutuksen puolella puhutaan pudokkaista. Minkälaista tukea heille saadaan konkreettisesti näillä resursseilla?

Haluaisin oppia
Viittomakieltä, koska haluaisin yhteyden myös sellaisiin oppijoihin, jotka eivät kuule.

Minusta tulee isona
Toivon jatkossakin näkeväni vahvat puolet jokaisessa ihmisessä, niin lapsissa, nuorissa kuin aikuisissakin. Aina voin oppia uutta ja kehittyä vielä enemmän näkemään asioita koko elämänkaaren näkökulmalla.

 

Nimi: Arto Olavi Salonen

Työ: Sosiaalipedagogiikan apulaisprofessori Itä-Suomen yliopistossa

Koulutus: Kasvatustieteen tohtori

Ikä: 54 vuotta

Kivoin opettajani
Jukka Oikarinen Nastolan peruskoulussa. Olisikohan hän ollut minulla vuoden alakoulussa luokanopettajana ja sitten yläkoulussa musiikinopettajana. Hän kannusti rohkeaan maailmantulkintaan ja ennakkoluulottomaan elämänasenteeseen.

Lempiaine
Paha sanoa yhtä. Väistämättä tulee jämptiä luonnontieteellistä ja taiteellista, vaikka fysiikka ja musiikki. Minua kiinnostavat analyyttinen lähestyminen ja maailman tulkinta ja toisaalta kuvittelukyvyn kehittäminen. Nämä kaksi asiaa kohtaavat minussa.

Haluan kertoa opettajille
Että pitäisi kysyä, mitä varten koulu on olemassa. Ja jotta pystyisimme tietämään, miksi koulu on olemassa, pitäisi määrittää ihanneyhteiskunta. Se edellyttää kuvittelukykyä ja sellaisen nimeämistä, jota ei välttämättä ole edes vielä olemassa. Mitä se olisi, niin siitä ei käydä keskustelua. Koulu vain toisintaa olemassaolevaa. Elämä uhkaa kutistua mitättömyyksiksi.

Asia, josta uskon, että tänä vuonna keskustellaan
Tämän planeetan suunta nousee tapetille. Jos emme vaihda suuntaa, päädymme juuri sinne, minne olemme kulkemassa. Onko se meistä ok? Riittääkö se? Mitä jos tekisimme Suomesta maailman mallimaan suunnan käännöksessä?

Haluaisin oppia
Ajattelemaan entistä moninäkökulmaisemmin.

Minusta tulee isona
Utelias etsijä.

 

Lue samasta aiheesta