Kansanedustajat tentissä – On taas koulutuspuheiden aika

Ennen ensi kevään vaaleja puolueiden tulee sanoittaa äänestäjille, millaisiin koulutustekoihin ne ensi vaalikaudella ryhtyvät. Kysyimme suunnitelmista kuudelta kansanedustajalta – ja piikittelimme hieman.

Peruskoulun vahvistaminen, oppimisen tuen uudistaminen, varhaisiin vuosiin panostaminen ja koulutuksen rahoituksen turvaaminen.

Ainakin tällaisia asioita ryhdytään laittamaan kuntoon ensi vaalikaudella, jos poliitikkoja on uskominen.

Opettaja-lehti teki tiukan soittokierroksen eduskunnan koulutuspolitiikan vaikuttajille ja opettajataustaisille kansanedustajille.

Haastateltavat ovat kuudesta suurimmasta eduskuntapuolueesta. Vastaajista Li Andersson (vas.) on opetusministeri ja Petri Honkonen (kesk.) tiede- ja kulttuuriministeri. Paula Risikko (kok.) on eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja.

Entinen opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) ja Sofia Virta (vihr.) ovat opettajataustaisia kansanedustajia. Puolueensa puheenjohtaja Riikka Purra (ps.) nosti esiin koulutuspolitiikan teemoja elokuussa eduskuntaryhmän kokouksessa pitämässään puheessa.

Väitteet koskivat puolueiden koulutuspoliittista linjaa tai asiaa, josta puoluetta on kritisoitu.

Haastattelussa toimittaja esitti ensin väitteen kansanedustajille. Väitteet koskivat puolueiden koulutuspoliittista linjaa tai vähän yleisemminkin sitä, mistä puoluetta on kritisoitu.

Anderssonia ja Gustafssonia haastettiin hallituksen määräaikaisista rahoituspäätöksistä. Honkoselle esitetty väite liittyy hänen taannoin kohua herättäneeseen esitykseensä varhaiskasvatuslain avaamisesta.

Risikolta kysyttiin talouskurin ja koulutussatsauksien suhteesta ja Purralta koulutusaiheiden kietoutumisesta perussuomalaisten keskeiseen teemaan, maahanmuuttoon. Virralta tivattiin koulutuspuheiden ja -tekojen suhteesta.

Väitteen jälkeen vastaajia pyydettiin tiivistämään puolueensa ensi kevään koulutuspoliittisia teemoja ja tavoitteita.

Jutussa ensimmäisenä vastausvuoron saavat ministerit. Muut vastaajat ovat viime vaalien paikkaluvun mukaisessa suuruusjärjestyksessä. Haastattelut tehtiin 26.–30. elokuuta.

 

Oppimisen tuen järjestelmästä jatkumo

Li Andersson, opetusministeri, vasemmistoliitto

Mielestänne koulutuksen rahoitus laahaa, koska hyvätuloiset maksavat liian vähän veroja. Siksi teitte kaudellenne monia määräaikaiseksi jääviä rahoituspäätöksiä.

Ensinnäkin tämä hallitus teki tärkeän arvovalinnan halutessaan toteuttaa koulutuksen kunnianpalautuksen. Se on tehty kaikilla koulutusasteilla ja merkittävällä potilla pysyvää rahaa, mutta myös määräaikaisella rahoituksella sen päälle.

Suuria pysyviä uudistuksia ovat esimerkiksi oppivelvollisuuden laajentaminen, johon sisältyy erittäin iso lisäpanostus oppilas- ja opiskelijahuoltoon. Myös koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseksi tehtyihin toimiin sisältyy useita vakituisia lakihankkeita. Sellaisia ovat esimerkiksi varhaiskasvatuksen oppimisen tuen malli sekä perusopetuksen tasa-arvonrahoituksen vakinaistaminen.

Se on totta, että jos koulutuksen kunnianpalautusta halutaan jatkaa, se vaatii rahaa. Silloin puolueiden on oltava valmiita keskustelemaan myös veropolitiikasta.

Kärkitavoitteenne ensi kevään vaaleissa?

Haluamme uudistaa oppimisen tuen järjestelmän jatkumoksi, joka kattaa koko koulutuspolun. Se on mielestäni ensi kauden ykkösasioita.

Varhaiskasvatuksen laadun kehittämistä tulee jatkaa, jotta lakiin kirjattuun vuoden 2030 henkilöstörakenteeseen voidaan päästä. Se edellyttää varhaiskasvatuksen opettajien lisäkoulutusta, mutta myös toimia, joilla parannetaan alan veto- ja pitovoimaa.

Lasten ja nuorten hyvinvointi tulee olemaan ensi vaalikaudella erittäin iso teema, ehkä erityisesti toisella asteella. Mielestäni koulutuspolitiikan keskiöön pitäisi asettaa kysymys siitä, mitä lisäkeinoja meillä olisi lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi.

 

Perusopetuksen tehtävä palautettava mieleen

Petri Honkonen, tiede- ja kulttuuriministeri, keskusta

Puolueenne mukaan edessä on pitkä julkisen talouden säästökuuri. Teille helppo säästökeino olisi tinkiä varhaiskasvatuksen ylisuurista laatuvaatimuksista, mikä ratkaisisi myös alan henkilöstöpulan.

On ihan selvää, että julkisen talouden velkaantumisen on loputtava. Edessä on sopeuttamista ja leikkaamista, johon kaikkien on syytä varautua. Keskustassa kuitenkin ajatellaan, että koulutusta pitää tältä varjella.

Mitä varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksiin tulee, tarkkasilmäisimmät huomasivat, ettemme ole esittäneet varhaiskasvatuksen opettajien kelpoisuuksien muuttamista. Olemme puhuneet varhaiskasvatuksen sosionomien aseman selkiyttämisestä nykylaissa.

Yliopistokoulutettujen varhaiskasvatuksen opettajien tulee olla päävastuussa päiväkotien pedagogisesta kasvatustoiminnasta. Ajamme pienten lasten koulua, johon yhdistettäisiin kaksivuotinen esiopetus ja peruskoulun kaksi ensimmäistä luokkaa. Jos se vakinaistetaan, varhaiskasvatuksen opettajien kysyntä vain kasvaa.

Kärkitavoitteenne ensi kevään vaaleissa?

Jos yhden kärjen nostan, niin se on perusasioiden peruskoulu. On palautettava mieleen, mikä on perusopetuksen tehtävä. Joka ikisen lapsen pitää oppia riittävät elämään ja jatko-opintoihin liittyvät perustaidot.

Heikentyneet oppimistulokset on huomioitava, ja myös niiden erot tyttöjen ja poikien välillä. On olemassa tarve poikapedagogiikalle.

Opettajilla on oltava mahdollisuus keskittyä siihen, mikä työssä on tärkeää. Uutta reformia tai uusien hankekokonaisuuksien vyöryttämistä emme kannata. Sen sijaan haluamme katsoa läpi sen, mikä kokonaisuudessa on olennaista ja mikä ei.

 

Paluu koulutuksen huippumaaksi

Jukka Gustafsson, kansanedustaja, Sdp

Aikaansaannoksenne pääministeripuolueena jäi tavoitteista koulutuksen saralla. Kauden kruunaavat 140 miljoonan leikkaukset, joista kokoomus on huomauttanut.

Kokoomuksella ei nyt ole mitään kanttia kritisoida Marinin hallituksen panoksia koulutukseen. Kokoomus vei viime kaudella opetusministerinsä johdolla koulutuksesta lähes miljardin, joka on nyt kutakuinkin palautettu.

Kokoomuksen kritiikin kärki liittyy kertaluonteisiin laatu- ja tasa-arvorahoihin, joita olin itse neuvottelemassa hallitusohjelmaan.

Pysyviä menoja ei voitu määräänsä enempää kasvattaa, mutta halusimme kohdentaa investointirahoilla voimavaroja perusopetukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Myös aiemmat hallitukset ovat katsoneet prioriteettejaan näin. Meille prioriteetti on koulutus.

Kärkitavoitteenne ensi kevään vaaleissa?

Päätavoitteen on oltava Suomen palaaminen koulutuksen huippumaaksi. Tarvitsemme paremman peruskoulun, enemmän korkeakoulutusta sekä oppimisen mahdollisuuksia läpi työuran. Siinä on kolme megaluokan asiaa.

Erilaiset oppimisvaikeudet ovat paljon esillä. Puolueessamme olemme puhuneet oppimisen tuen kokonaisuudistuksesta koko koulutuksen polulle ja saaneet siihen tukea asiantuntijoilta. Yksi siihen liittyvä uudistus olisi esiopetuksen laajentaminen pysyvästi kaksivuotiseksi.

Peruskoulu on demareille peruskivi ja koulutusjärjestelmän timantti. Ei peruskoulu uusia suuria rakenteellisia uudistuksia kaipaa, mutta perustaitojen oppimista on vahvistettava niin, että toisella asteella pärjätään.

Kun tavoite on, että puolet suomalaisista suorittaa korkeakoulututkinnon, rahoitusta pitää kasvattaa niin, että laatu säilyy. Rahoitusta tulee turvata ylipäänsä niin, että sillä on vaikutusta opettajien hyvinvointiin ja osaamiseen.

 

Oppimisen takuu peruskouluun

Riikka Purra, kansanedustaja, perussuomalaiset

Perussuomalaisten koulutuspoliittisen linjan on voinut tiivistää niin, että Pisa-tulosten lasku johtuu hallitsemattomasta maahanmuutosta.

Maahanmuutto toki vaikuttaa oppimistuloksiin. Mutta totta kai niihin ja koululaitoksen ongelmiin liittyy paljon muutakin. Koulutuspolitiikalla, tietyillä pedagogisilla valinnoilla ja uudistuksilla on ollut vaikutuksensa.

Eriytymisessä hyvin ja heikosti osaavien välillä yksi jakolinja liittyy maahanmuuttoon, mutta hyvin oleellisia ovat erot myös sukupuolten sekä eri alueiden välillä. Olemme ottaneet näihin asioihin kantaa viime vaalien koulutuspoliittisessa ohjemassamme ja ennen tulevia vaaleja tätä linjaa vielä tarkennetaan.

Kärkitavoitteenne ensi kevään vaaleissa?

Perussuomalaiset haluaa keskittyä erityisesti peruskouluun ja ammatilliseen koulutukseen.

Mikäli peruskoulusta siirtyy toiselle asteelle ihmisiä, joilla ei ole riittävää osaamista tai edes riittävää luku- ja laskutaitoa, on aivan selvää, että he eivät toisella asteella pärjää. Ammatillisessa koulutuksessa kyse on noidankehästä, jossa lopulta yritykset kärsivät osaavan työvoiman puutteesta.

Haluamme peruskouluun oppimisen takuun. Luokka-asteelta toiselle siirryttäessä vaadittava osaamisen taso täytyy olla saavutettu ja mikäli näin ei ole, luokalle jäämisen pitää olla aito optio.

Ongelmia voidaan helpottaa koulutuksen resursoinnilla sekä opettajien määrän ja koulutuksen takaamisella.

Olemme nostaneet esiin myös opettajan auktoriteetin palauttamisen tarpeen. Peruskouluun pitää saada jonkinlaisia rajoja takaisin. Häiritsevä oppilas on voitava poistaa luokasta. Jos puhelinta käytetään oppitunnilla muita häiritsevästi, puhelin täytyy voida poistaa.

 

Huomio koulupolun varhaiseen vaiheeseen

Paula Risikko, kansanedustaja, kokoomus

Puolueestanne pulppua jälleen puhetta koulutussatsauksista, mikä on täydessä ristiriidassa pääviestinne eli julkisen talouden sopeuttamisen kanssa.

Väite ei pidä paikkansa, sillä kokoomus on tällä hallituskaudella tehnyt kolme talousvastuullista vaihtoehtobudjettia, joissa on linjattu vahvat sivistyspanostukset.

Kokoomus ei koskaan hussaa rahoja miettimättä, mistä raha otetaan. Vaihtoehtobudjeteissamme painotusta on siirretty koulutukseen ja sivistykseen. Tämän hallituksen rahoituksen lisäykset voivat olla pääsääntöisesti hyviä, mutta niitä ei ole tehty kestävällä tavalla.

Ensi vuonna myös päättyvät varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tasa-arvon ja laadun vahvistamiseen kohdistetut määrärahat. Niillä on palkattu opettajiakin, mutta mitä sitten tehdään, kun rahat loppuvat?

Kärkitavoitteenne ensi kevään vaaleissa?

Mielestämme koulutus ja sivistys ovat yksilön ja koko yhteiskunnan menestyksen ja myös turvallisuuden kivijalat.

Jos kiteytän, niin jatkossa haluamme kiinnittää huomiota koulupolun varhaiseen vaiheeseen. Se tarkoittaa panostuksia varhaiskasvatukseen. Ajatuksemme on, että kokeilun asteella ollut kaksivuotinen esiopetus tulee vakinaistaa.

Lisäksi kuulen jatkuvasti eri koulutusasteiden opettajilta toiveen, että he haluaisivat mahdollisuuden keskittyä perustehtäväänsä. Näin pitää olla. Opettaminen, oppiminen ja kasvun tukeminen tulee asettaa byrokratian, paperityön, hankkeiden ja erilaisten määräaikaisten rahoitusten edelle.

Tässä oli vain pari painotusta. Tosiasiassa koko koulupolku pitää läpivalaista. Hallituksen ongelma on ollut se, että on otettu esiin yksi kehittämiskohde, mutta kokonaisuutta ei ole mietitty.

 

Kunnianhimoisempaa koulutuspolitiikkaa

Sofia Virta, kansanedustaja, vihreät

Vihreät on koulutuspuolue, joka seuraa sivusta koulutuspolitiikkaa. Lupauksia on ollut helppoa kirjata ilman vetovastuuta ja ensimmäistäkään opetusministeriä.

Tietenkin toivomme, että saamme opetusministerin jonain päivänä ja pääministerin, joka vastaa Suomen koulutuspolitiikan koko linjasta. Mielestäni olisimme olleet valmiita vielä kunnianhimoisempaan koulutuspolitiikkaan kuin mitä Marinin hallitus on tehnyt.

Mutta koulutuspolitiikan suunta on sentään käännetty edellisten hallituskausien jälkeen. Aiemmat hallitukset jättivät koulutuksen rahoituksen niin järkyttävään jamaan.

Puolueemme on ollut kynsin hampain taistelemassa koulutuksen puolesta. Se konkretisoitui esimerkiksi korona-aikana, jolloin roolimme oli vahtia, että tukipaketteja saadaan oppimisvajeen kuromiseksi.

Kärkitavoitteenne ensi kevään vaaleissa?

Meillä on paljon ajatuksia, tavoitteita ja tahtotilaa. Jos yritän tiivistää omaa ja puolueeni ajattelua, niin ensimmäinen perusasia on rahoituksen turvaaminen ja se, että ammattilaisia riittää kaikille koulutusasteille.

Rahoituksella saadaan henkilöstöä, laatua ja välineitä, mikä tarkoittaa sitä, että alan ammattilaiset eivät uuvu työssään.

Korostaisin, että peruskoulun laatuun on panostettava ja että oppimisen tuki on saatava nykyistä parempaan kuntoon.

Kiinnittäisimme huomion varhaiskasvatukseen, joka jää aina varjoon. Me näemme sote-alan katastrofin, kun tekijöitä ei ole, mutta sama ilmiö on varhaiskasvatuksessa.

Jokaisella lapsella ja nuorella pitää tässä maassa olla oikeus oppia ja sitä kautta tavoitella unelmia. Meidän pitäisi herätä siihen, mikä vaikutus tällä on koko yhteiskunnalle.