OAJ:n uusi valtuusto on valmiina vastuuseen

OAJ:n uusi valtuusto kokoontui toukokuussa ensi kertaa. Avauskokouksen järjestäytyminen tarkoittaa kehikon luomista järjestön päätöksenteolle.

Hyvin järjestäydytty on puoliksi tehty.

Jos ei sentään puoliksi, niin ainakin OAJ:n vastavalitun valtuuston nelivuotiskauden peruskivi muurattiin sen ensimmäisessä kokouksessa.

 

OAJ:ssa ylintä päätösvaltaa käyttävän valtuuston avauskokouksen keskeiset päätösasiat liittyivät valtuuston ja sen alaisuudessa toimivien elimien järjestäytymiseen ja esimerkiksi puheenjohtajavalintoihin.

Keväällä järjestettiin valtuustovaalit. Niissä valitut valtuutetut valitsivat nyt järjestölle puheenjohtajan ja hallituksen sekä valtuuston puheenjohtajat.

Hallitus vastaa OAJ:ssa useista operationaalista toiminnoista, kuten sopimusneuvottelujen päätöksistä. Se nimittää ensimmäisessä kokouksessaaan kesäkuussa omalle päätösvalmistelulleen keskeiset toimikunnat, valiokunnat ja työryhmät.

Kanta-Hämeen opettajia edustava työsuojeluvaltuutettu ja luokanopettaja Nina-Marika Pieskä osallistui yhteen valtuuston kokouksen äänestyksistä.

Näin järjestödemokratian rakennuspalikat toimivat OAJ:ssa lyhyesti tiivistettynä. Yksi valtuutettu 150-jäsenisessä valtuustossa edustaa laskennallisesti noin 800:aa OAJ:n jäsentä. Kaikilla opettajaryhmillä ja alueilla on valtuustossa edustajansa.

Valtuutettujen tehtävänä on viedä edustamiensa jäsenten viestit päätöksentekoelimiin. Ja toisin päin: valtuutetut tiedottavat valtuustoasioista alueensa yhdistyksille, toimijoille ja jäsenistölle. Valtuusto luo järjestölle isot linjat, kuten strategian ja toimintasuunnitelman.

 

Tälläkin valtuustokaudella edessä on kriittisiä tilanteita, jotka koskevat jokaista opettajaryhmää. Kahden vuoden päästä koittavat jälleen sopimusneuvottelutkin. Niissä keskeisimmät päätöksentekoelimet ovat hallitus ja toimikunnista etenkin tulo- ja palkkapoliittinen toimikunta, mutta esimerkiksi työtaistelutoimiin tarvitaan valtuustopäätös.

Mitä enemmän valtuusto ja muut päätöksentekoelimet kuulevat jäseniltä ja taustayhteisöiltään palautetta ja ideoita, sitä suoremmin demokratia toimii. Äänestämisen lisäksi jäsenten yhteydenpito valtuutettuihin varmistaa, että ääni kuuluu päätöksiin asti.

Jatkokaudelle valittu OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen toivoo valtuustolta samaan aikaan sekä yhtenäisyyttä että kaikki mielipiteet kuuntelevaa vuoropuhelua.

– Järjestötyö onkin kuin orkesterimusisointia, jossa lopputulemana soitetaan samaa kappaletta harmonisesti yhdessä, Luukkainen totesi avauspuheessaan.

Eturivissä mitaleilla palkitut Juhani Tamminen, Pelle Miljoona, Erkki Kangasniemi, Niilo Hirvonen ja Raija Vahasalo.

Valtuutetut kuulivat kokouksessa tervehdyksiä myös vierailevilta puhujilta, kuten opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselta, valtiovarainministeriön kansliapäälliköltä Martti Hetemäeltä sekä kunta-alan neuvottelupöydissä OAJ:stä nähden vastakkaisella puolella usein istuneelta Kuntatyönantajien työmarkkinajohtajalta Markku Jaloselta.

– OAJ:n ratkaisuhaluinen toiminta kunta-alalla ansaitsee täyden tunnustuksen, Jalonen sanoi ja viittasi myös viimeksi päättyneeseen neuvottelukierrokseen.

Grahn-Laasonen puolestaan kertasi hallituskauden koulutusuudistuksia. Uutisena hän kertoi, että ministeriö ja Opetushallitus alkavat valmistella koulutuksen kehittämisen hankerahoitusten kokoamista yhtenäisemmäksi kokonaisuudeksi.

Ministerin mukaan ajatus hankehakujen uudistuksesta on lähtöisin sekä tutkimuksista että perusopetuksen toimijoita koonneen peruskoulufoorumin ehdotuksista. OAJ on ollut aktiivisesti mukana foorumin työssä.

– Jatkuvat hankehaut on koettu rumbana, joka rasittaa koulujen arkea hyvästä tarkoituksestaan huolimatta. Se aika, jonka pitäisi mennä pedagogiikan kehittämiseen, meneekin byrokratian pyörittämiseen, ministeri sanoi.

 

Valtuutetut esittivät ministerille kysymyksiä, jotka koskivat muun muassa rahoitusleikkauksia ja korkeakoulujen henkilöstön hyvinvointia.

Yliopistojen opetusalan liiton YLL:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Erja Kosonen kysyi, miksi ministeriön nimeämä korkeakoulujen hyvinvointityöryhmä on sivuuttanut selvitykset ja kyselyjen tulokset esimerkiksi työyhteisöjen vaikutusmahdollisuuksien parantamisesta.

Ministerin mukaan työryhmien työ on kesken.

– Toivoisin, että henkilöstön mukaan ottaminen tunnistetaan työryhmässäkin. Oman äänen on kuuluttava yhteisössä, Grahn-Laasonen vastasi.

Mistä valtuusto päättää?

Viime talven työehtosopimusneuvotteluissa olivat neuvottelijoiden lisäksi mukana OAJ:n päättävät elimet valtuustoa myöten. Sopimusprosessi on tässä esimerkkinä siitä, miten päätöksenteko OAJ:ssä kulkee.

  • Viime talvena Helsingin yliopisto oli päivän lakossa ja kolmella muullakin OAJ:n sopimusalalla ajauduttiin lähelle työtaistelua. Sopimusneuvottelujen loppusuoralla tarvittiin toimia järjestön kaikilta toimielimiltä.

  • Esimerkiksi yksityisellä opetusalalla ja aikuiskoulutuksessa sopimus päättyi 25.1.2018 eikä työrauha ollut enää voimassa. Neuvottelut jatkuivat, mutta 18. helmikuuta annettiin ensimmäinen lakkovaroitus yhdeksään ammatilliseen oppilaitokseen ja aikuiskoulutuskeskukseen. Toinen varoitus tuli viiteentoista yksityiseen yleissivistävään peruskouluun ja lukioon.

  • Nämä päätökset teki OAJ:n 20-jäseninen hallitus, jolle asiat valmisteli sen nimittämä tulo- ja palkkapoliittinen toimikunta, tupa. Hallitus ja toimikunta kokoontuivat kärjistyneiden neuvottelujen aikana useita kertoja lyhyellä varoitusajalla, myös etäyhteydellä.

  • Lakkoon ryhtyminen olisi vaatinut valtuuston päätöksen. Valtuusto ehdittiin kutsua koolle perjantaina 2. maaliskuuta. Neuvottelut olivat jatkumassa viikonloppuun, mutta niitä vetänyt valtakunnansovittelija antoikin sovintoesityksen jo perjantaina. Tällöin koolle kutsuttiin saman tien tupa-toimikunta, joka päätti esittää esityksen hyväksymistä hallitukselle.

  • Helsinkiin kokoontunut valtuusto ei siis lopulta päättänyt lakosta. Sen sjiaan valtuusto sai kokouksessaan ajantasaista tietoa neuvotteluista. Seuraavalle viikolle suunnitellut lakkokoulutukset peruttiin.

  • Muilla aloilla saavutetut sopimukset ja monet muutkin runsaasti huomiota ja keskustelua virittäneet asiat käyvät läpi samankaltaisen päätösprosessin. Päätökset kulkevat aina useiden toimielimien ja vielä useampien silmäparien syynin läpi.